Katusovittelussa kohdattuja ilmiöitä: Nuorten tekemät vahingonteot

Katusovittelutoimintaa on toteutettu Suomessa 10 vuotta. Menetelmä on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia.  

Tässä sarjassa avaamme, millaisia ilmiöitä ja tilanteita toiminnassa kohdataan ja mitä nuorten arjessa läsnäolevat aikuiset voivat niille tehdä. 

Katusovittelussa kohdattuja ilmiöitä: Nuorten tekemät vahingonteot

Mistä on kyse?

Harva aikuinen voi sanoa, ettei olisi koskaan nuorena esimerkiksi kaivertanut tai piirtänyt jonnekin luvattomaan paikkaan tai nähneensä kun toinen nuori aiheuttaa vahinkoa. Nuorten tekemät vahingonteot ovat ilmiönä ajasta riippumattomia, kautta aikain tehtyjä ja melko yleisiä.

Puhekielessä termit vahingonteko ja ilkivalta käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa. Rikoslaki erottaa ne toisistaan. Rikoslaissa vahingonteolla tarkoitetaan toisen omaisuuden hävittämistä tai tuhoamista. Vahingonteko voi olla asteeltaan perusmuotoinen, lievä tai törkeä, vahingon suuruudesta riippuen. Rikoslaissa ilkivallalla puolestaan tarkoitetaan häiriön aiheuttamista mm. kun joukkoliikenteen kulkuneuvon tai muun laitteen hätäjarrua tai hälytintä käyttämällä aiheuttaa väärän hälytyksen, metelöimällä tai muulla tavalla aiheuttamalla häiriötä. Tässä blogitekstissä vahingonteoilla tarkoitetaan toisen omaisuuteen kohdistuvaa vahinkoa.

Nuorten sovitteluissa yleisimmät vahingonteot kohdistuvat kaupunkien, valtion tai yritysten kiinteistöihin sekä muuhun omaisuuteen. Omaisuusvahingoista yleisempiä ovat graffitit ja yleisimmin tussilla tehdyt tekstit tai omaisuuden muutoin tuhoaminen. Sovitteluissa vahingontekoja käsitellään usein myös pahoinpitelyiden yhteydessä, sillä myös niissä vahingoittuu omaisuutta.

Nuorille sekä joillekin huoltajille voi tulla yllätyksenä, että lapsi tai nuori on itse vastuussa rahallisesti aiheuttamastaan vahingosta jo syntymästään saakka eli jo alle 15-vuotiaana.  Huoltajat auttavat nuorta lähes poikkeuksetta maksamaan korvaussumman, jos nuorella itsellään ei ole säästöjä. Kaikissa perheissä korvausten maksamiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joka saattaa johtaa korvausten siirtymistä ulosottoon jo alaikäisellä henkilöllä. Osassa tapauksista nuorella on ollut mahdollisuus suorittaa korvaus työnä eli työkorvauksena, jos taho jolle vahinko on aiheutunut mahdollistaa sen.

Jos vahingontekoon osallistuu useampi nuori, on yleistä, että kaikki paikalla tai mukana olleet korvaavat vahingot jakamalla kokonaissumma kaikkien kanssa tasan. Näin jokainen nuori korvaa oman osuutensa tapahtuneesta.

Millaisia tapauksia esimerkiksi on kohdattu?

Nuoret olivat sytyttäneet rakennusjätettä palamaan puuterassilla. Nuoret eivät olleet ymmärtäneet materiaalin herkästi syttyvyyttä ja yrityksistään huolimatta he eivät saaneet sammutettua paloa itse. Terassi oli valmistettu pitkästä lehtikuusen rimasta. Puulajin arvokkuus sekä pituus olivat yksi syy sille, miksi vahingonteon korvaussumma nousi suureksi. Korvausten lisäksi nuoret olivat poliisin ohjeistuksesta käyneet tutustumassa läheisen pelastuslaitoksen toimintaan.

Kaikilla perheillä tai nuorilla ei ole varaa korvata aiheuttamiaan vahinkoja. 14-vuotias nuori oli aiheuttanut vahinkoa, jonka vuoksi hänen tuli maksaa korvauksia. Korvaukset olivat melko suuret eikä nuoren huoltajalla ollut varaa maksaa vahinkoa. Nuoren huoltaja sekä toinen lähisukulainen maksavat yhdessä korvauksesta johtuvaa perinnän korkoa, jottei summa kasvaisi suuremmaksi ennen nuoren alkaessa tienata omia tuloja.

Nuoret olivat päättäneet mennä viettämään aikaa kauppakeskuksen inva-wc:hen. Nuorilla oli mukanaan suuret tussit, joilla he piirsivät seinälaattoihin sekä seinälle kiinnitettyyn avattavaan lastenhoitopöytään. Nuoret katuivat myöhemmin tekoa ja tarjoutuivat itse siivoamaan jäljet. Tämä ei onnistunut lastenhoitotason materiaalin takia, eikä sitä saatu puhdistettua, vaan se tuli vaihtaa kokonaan uuteen. Korvaussumma nousi suuremmaksi, kuin pelkkä puhdistus. Nuoret saivat suorittaa korvauksen tekemällä kappakeskuksessa työtä, kuten keräämällä roskia ja ostokärryjä.

Mitä selityksiä ilmiölle löytyy?

Syyt ilmiölle ovat myös olleet kautta aikojen samanlaisia. Nuoret hakevat elämyksiä, ovat impulsiivisia, hakevat rajoja, ovat näyttämisen haluisia tai ajattelemattomia. Nuorelle ei ole vielä myöskään kehittynyt syy-seurausyhteyttä ja heillä ei voi vielä olla kokemusta tai tietoa erilaisista seurauksista.

Nuoret ovat melko kapeakatseisia ja lyhytnäköisiä, jonka vuoksi he eivät osaa ajatella aiheutetun vahingon vaikutuksia. Sovittelussa yksi opettavaisimpia osia onkin se, kun vahingon kokenut kertoo siitä aiheutuneet toimenpiteet ja vaikutukset. Vaikutukset näkyvät myös yhteiskunnallisella tasolla, kun pientenkin piirrosten poistaminen työllistää useampaa työntekijää sekä tulee vuositasolla maksamaan yritykselle tai kaupungille suuria summia.

Osa nuorista perustelee tekoaan myös muilta opittuna. Nuori on kuullut muiden maalaavan graffiteja luvattomiin paikkoihin tai nähnyt paljon maalauksia, jonka vuoksi hän on ajatellut myös voivansa tehdä niin kunnes on jäänyt kiinni. Nuorelle teot normalisoituvat, kun muutkin tekevät ja teoista ei ole tullut seuraamuksia. Sovittelu onkin vaikuttava keino ymmärtää aiheutettujen vahinkojen vaikutukset ja seuraukset, jotta nuori voi oppia tulevaisuutta varten.

Mitä aikuiset voivat tehdä?

Vahingontekojen välttämiseksi aikuiset voivat hyvin pienestä saakka alkaa opettamaan lapselle toisen omaisuuden kunnioittamista ja arvostusta. Toisten leluja käyttäessä tai lainatessa tulee olla erityisen arvostava niitä kohtaan. Aikuinen voi sanoittaa julkisella paikalla käyttäytymistä, jotta lapsi ja nuori ymmärtää kaiken olevan jonkun omistamaa.

Aikuisen on hyvä kannustaa lasta ottamaan vastuuta teoistaan. Osa vahingonteoista saattaa olla vahinkoja tai ajattelemattomuutta, mutta nuori on silti velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Vastuunottaminen tukee lasta ennakkoon käyttäytymään ja arvostamaan materiaalia tunnistaen mahdolliset seuraukset. Vastuunottaminen kehittää myös moraalikäsityksen syntyä ja kehitystä.

Vahingon kuitenkin sattuessa huoltajat voivat auttaa lastaan korvausten maksamisessa, mikäli nuorella ei ole omia säästöjä. Nuori voi korvata summaa huoltajilleen esimerkiksi tekemällä ylimääräisiä kotitöitä tai maksamalla myöhemmin saatavista kesätyörahoista. Näin nuori osallistuu myös itse korvauksen maksamiseen. Kotona annettavan rangaistuksen tai työnteettämisen ei kuitenkaan ole tarkoitus olla liiallinen, vaan mitoitettu lapsen ikään sekä kehitykseen. Teosta oppiminen on tärkeintä.

.

Asiantuntijana Anne Toivonen, joka työskentelee kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa. Ennen katusovitteluun siirtymistä hän ehti tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan julkisissa tiloissa nuorten pariin jalkautuen. Sovittelun maailmaan Anne kouluttautui vuonna 2017.

.

.

”Aikuisten on vaikeampi päästä kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin väliin somessa kuin esimerkiksi koulussa. Somekiusaaminen jääkin helposti näkymättämäksi. Uhri voi hävetä eikä halua kertoa asiasta. Nuori voi myös pelätä, että häneltä kielletään somen käyttö.”

.

Katusovittelu

• • Katusovittelu on sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita nuoria.
    .
• • Sovittelutoimistot ohjaavat katusovittelijoille muun muassa sellaisia tapauksia, joissa nähdään nuoren tarvitsevan erityistä tukea sovitteluprosessin aikana ja/tai sen jälkeen.
    .
• • Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia, jotka ottavat sovittelussa huomioon lapsuuden ja nuoruuden erityispiirteet sekä ikätason.​
    .
• • Sovittelussa sovittelija ohjaa tilannetta ja keskustelua. Ratkaisu voi olla esimerkiksi työkorvaus tai tulevaisuuden käyttäytymiseen sovittu asia.
    .
• • Aseman Lapset toteuttaa ja kehittää katusovittelutoimintaa Uudenmaan alueella yhteistyössä sovittelutoimistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
    .
• • Lisäksi katusovittelijat toteuttavat tilauksesta sovittelutaitoihin ja nuorten konfliktien parissa tehtävään verkostotyöhön liittyvää koulutusta kasvatusalan ammattilaisille ympäri Suomen sekä tarjoavat konsultaatiota nuorten konflikteihin liittyvissä kysymyksissä.
    .
• • Katusovittelutoimintaa toteutetaan STEA-avustuksella..
    .
    .

Aseman Lasten katusovittelu-toiminnassa työskentelee tällä hetkellä Annen kanssa Jessica Hakala.

.

.

Lue sarjan muut osat:

Murrosikäisen vanhemmuus
Nöyryytysväkivalta
Ryöstöt
Väkivalta, joka kumpuaa kunnoan menetyksen pelosta