.
1980–1990-luvun vaihteen Helsingissä havahduttiin niin sanottuun katulapsikysymykseen. Jopa monisatapäiset nuorten joukot kokoontuivat rautatieaseman liepeille viettämään aikaansa. Alettiin puhua aseman lapsista.
Marraskuussa 1990 perustetun Aseman Lapset -yhdistyksen tavoitteena oli tuoda nuorisotyötä ja turvallisia aikuisia sinne, missä nuoret jo olivat. Pian tavoitteeksi muodostui nuorille suunnatun kahvilan saaminen rautatieaseman läheisyyteen. Mielekästä ajanviettoa tarjoamalla tavoitteena oli vähentää ja ennaltaehkäistä nuorten päihteidenkäyttöä.
Vuosien 1992–1993 aikana nuoria kohdattiin liikkuvalla nuorisotyöllä muun muassa Jeeppi-kahvilan avulla. Takakontista tarjottava termarikahvi oli hyvä tapa saada kontakti nuoriin. Samoihin aikoihin perustettiin Citari-lehti toimimaan yhdistyksen pää-äänenkannattajana ja varainhankinnan välineenä. Myöhemmin Asemanlapset-nimiseksi muuttuneessa lehdessä otettiin räväkästikin kantaa ajan ilmiöihin ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Vajaa neljä vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen avattiin ensimmäinen nuorille tarkoitettu kahvila yliopiston viereen Helsingin Kluuviin. Walkers-yökahvila saavutti nopeasti valtavan suosion. Huomattava innovaatio oli vapaaehtoistyöntekijöiden nostaminen toiminnan keskiöön. Toiminta levisi nopeasti eri puolille Suomea. Parhaimmillaan uusia Walkerseja perustettiin vuoden aikana peräti kahdeksan.
2000-luvun puolivälissä silloinen Kansanterveyslaitos alkoi edistää lasten mielenhyvinvointia tukevan työmuodon tuomista Suomeen. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Aseman Lapset ja kokeiltavaksi työmuodoksi australialainen, WHO:n suosittelema Friends-ohjelma.
Sittemmin Walkers- ja Friends-toiminnan rinnalle on syntynyt uusia toimintamuotoja havaitun tarpeen mukaan.