Katusovittelussa kohdattuja ilmiöitä: Nöyryytysväkivalta

Katusovittelutoiminta täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Menetelmä on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia.  

Syksyn aikana avaamme, millaisia ilmiöitä toiminnassa kohdataan ja mitä nuorten arjessa läsnäolevat aikuiset voivat niille tehdä.  

.
Nöyryytysväkivalta

.

Mistä on kyse?

Nöyryyttävästä ja toista alistavasta toiminnasta, jossa uhri painostetaan tekemään asioita väkivallalla tai sen uhalla. Kuvaaminen on tapauksissa yleistä. Osalliset nuoret tulevat varsin vaihtelevista taustoista. Ilmiö ei siis rajoitu vain tiettyihin nuorisoporukoihin.

Nöyryytysväkivaltaa kohdataan katusovittelutoiminnassa pitkin vuotta. Erityisen ajankohtaista se on syksyisin nasujaisten myötä. Nasujaiset ovat kouluajan ulkopuolella järjestettävät juhlat uusille lukion ekaluokkalaisille. Tapahtumissa vanhemmat oppilaat järjestävät heille erilaista ohjelmaa, joka valitettavasti on usein ”mopottamista” ja uusien oppilaiden nöyryyttämistä. Teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön..

.
Millaisia tapauksia esimerkiksi on kohdattu?

Tyttöjen käskettiin riisuutua rintaliiveilleen, jotta vanhemmat oppilaat voisivat arvostella heidän rintojaan ja kuvata niitä.

Uhrien tuli kerätä mahdollisimman paljon tupakkaa kaupungilta ja vähiten kerännyttä uhattiin heittää kananmunilla. Kaikkien tavarat takavarikoitiin ja niitä ei saanut takaisin ennen kuin oli toimittanut tupakkaa paikalle. [esimerkkejä nasujaisista]

Nuorelta tultiin tivaamaan huhuista, joiden mukaan nuori olisi puhunut pahaa muista. Nuorta käskettiin suutelemaan jokaisen kenkiä, samalla kun toiset nuoret kuvasivat tämän. Nuori ei uskaltanut kieltäytyä väkivallan uhan vuoksi. Video levisi laajalti paikkakunnalla ja sen ulkopuolella.

Nuoren ympärille kokoontui kymmeniä oppilaita. Yksi heistä pakotti nuoren polvilleen ja pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Tapahtuma kuvattiin. [esimerkkejä muista nöyryyrystilanteista]

Tapahtumista tehdään liian harvoin rikosilmoituksia tai niistä ei yleensäkään kerrota aikuisille. Nöyryyttävään tilanteeseen joutuminen on hyvin häpeällistä ja hämmentävää, minkä vuoksi siitä kertominen on vaikeaa. Uhri saattaa myös syyttää itseään tilanteesta.

Esimerkiksi nasujaisten ajatellaan olevan tervetuliaistapahtuma, joka kuuluu lukion aloittamiseen. Sen koetaan siis olevan jotain, mikä pitää vain kestää. Valitettavan usein nuoret myös kokevat, että aikuisille kertominen pahentaa tilannetta tai heillä ei ole arjessaan aikuista, jolle tuntuisi turvalliselta puhua.

.
Mitä selityksiä ilmiölle löytyy?

Nuorilla on iso tarve kuulua johonkin, olla osa porukkaa. Monet kokevat nasujaiset perinteenä eikä ehkä edes osata ajatella, että perinteen voisi pysäyttää tai muuttaa. Ryhmäpaineessa tapahtumasta on iso kynnys jättäytyä pois.

Nöyryytystapauksissa on usein kyse siitä, että nuori tai nuoret ovat kokeneet vääryyttä itseään tai yhteisöään kuten kavereitaan kohtaan tai tulleet tavalla tai toisella nolatuiksi. Kostamalla koetetaan saada maine korjattua tai ainakin estettyä niin sanottu kasvojen menetys.

Joskus taas kyse on siitä, että nuori ei ole saanut kokea osallisuutta, hyväksyntää ja arvostusta. Monella vaikeiden tunteiden kohtaamisessa ja ristiriitatilanteiden ratkaisussa on vaikeuksia. Keinottomana nuori alkaa helposti alistaa muita ja tukeutumaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Ajattelemattomat teot usein lisääntyvät, kun turvallisten aikuisten läsnäoloa arjessa vähenee.

Monesti nuorten konfliktien taustalta löytyy aiempia selvittämättömiä konflikteja. Selvittämättömät tilanteet jäävät helposti kerrostumaan ja ne aktivoituvat uudestaan joskus yllättävissäkin tilanteissa pitkienkin aikojen päästä. On valitettavan yleistä, että konfliktitilanteiden selvittäminen jää pintapuoliseksi tai muuten kesken..Puuttumattomuus mahdollistaa alistavien toimintatapojen leviämisen ja normalisoitumisen nuorten keskuudessa.

.
Miksi tilanteita sitten kuvataan?

Kuvaamalla tilannetta sivullinen nuori voi yksinkertaisesti pyrkiä sivustakatsojana selviytymään hämmentävästä tilanteesta. Puhelimen ruudun välityksellä tilanne ei tunnu yhtä aidolta ja samalla nuori saa oheistoimintaa tilanteessa, jossa ei osaa toimia. Joskus tapahtumia halutaan jakaa heille, jotka eivät ole paikalla.

Moni nuori kuvaa arkeaan muutenkin päivittäin ja niinpä näin toimitaan myös nöyryytystilanteissa sen kummemmin ajattelematta. Väkivaltatilanteiden kuvaaminen ja videon jakaminen someen on usein spontaania..

.
Mitä aikuiset voivat tehdä?

Yleisesti olla läsnä ja kiinnostuneita nuorten tekemisistä muutenkin kuin vasta silloin, kun jotain ikävää on jo tapahtunut. Pyytää apua, kun omat keinot eivät riitä. Osa tilanteista on selkeitä poliisiasioita tai sellaisia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan muita ammattilaisia. Huoltajien on tärkeä olla perillä siitä, mitä kanavia nuoret käyttävät ja millaista sisältöä niissä on. Näihin on hyvä tutustua yhdessä nuoren kanssa ja miettiä pelisääntöjä.

Nuorten on toisinaan vaikeaa tunnistaa itseensä kohdistuvaa alistavaa, väärää ja nöyryyttävää käytöstä. He eivät välttämättä miellä polvistumista tai kenkien suutelua väkivallaksi, vaan käsittävät väkivallan olevan ainoastaan fyysisesti satuttavaa toiseen kajoamista.

Väkivaltatilanteiden selvittelyssä aikuisten tehtävä on nähdä nuori tekojen takana ja saada hänet ymmärtämään tekojensa seuraukset. Sekä tekijä että uhri tarvitsevat aikaa: tunteen, että heidän kokemuksensa todella kohdataan ja sitä halutaan ymmärtää. Nuoret eivät osaa useinkaan sanoa, mitä esimerkiksi kenkien suuteleminen tarkoittaa tai miksi näin on toimittu. Tapahtumien sanoittaminen ja teoista keskusteleminen on hyvin tärkeää, jotta he tunnistavat toimintansa alistavan vaikutuksen.

Kokemuksemme mukaan kiireettömän kohtaamisen kautta ja nuorten sovittelun keinoin mahdollistuu molempien osapuolten oppi, vastuunkanto ja ymmärrys tekojen vaikutuksista. Perusteellisen käsittelyn myötä on myös paremmat edellytykset ohjata nuoret ja perheet tarvittavien tukipalveluiden piiriin.

Ihan kaikkien aikuisten on tärkeä muistaa nuorten kuuntelemisen tärkeys. Aikuisesta pieneltäkin kuulostavat tilanteet kannattaa ottaa vakavasti, jotta asioihin päästään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Olemalla kiinnostunut nuoresta ja hänen elämästään on helpompaa puuttua hänen tekoihinsa. Kiinnostus lisää luottamusta ja tällöin nuori kertoo herkemmin myös, jos on itse joutunut ikävän teon kohteeksi.

Asiantuntijana Anne Toivonen, joka työskentelee kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa.  Ennen katusovitteluun siirtymistä hän ehti tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan kadulla. Sovittelun maailmaan Anne kouluttautui vuonna 2017.

.
.
”Tapahtumista tehdään liian harvoin rikosilmoituksia tai niistä ei yleensäkään kerrota aikuisille. Nöyryyttävään tilanteeseen joutuminen on hyvin häpeällistä ja hämmentävää, jonka vuoksi siitä kertominen on vaikeaa ja uhri saattaa syyttää itseään tilanteesta.”

.
.

Katusovittelu

• • Katusovittelu on sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita nuoria.
    .
• • Sovittelutoimistot ohjaavat katusovittelijoille muun muassa sellaisia tapauksia, joissa nähdään nuoren tarvitsevan erityistä tukea sovitteluprosessin aikana ja/tai sen jälkeen.
    .
• • Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia, jotka ottavat sovittelussa huomioon lapsuuden ja nuoruuden erityispiirteet sekä ikätason.​
    .
• • Sovittelussa sovittelija ohjaa tilannetta ja keskustelua. Ratkaisu voi olla esimerkiksi työkorvaus tai tulevaisuuden käyttäytymiseen sovittu asia.
    .
• • Aseman Lapset toteuttaa ja kehittää katusovittelutoimintaa Uudenmaan alueella yhteistyössä sovittelutoimistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
    .
• • Lisäksi katusovittelijat toteuttavat tilauksesta sovittelutaitoihin ja nuorten konfliktien parissa tehtävään verkostotyöhön liittyvää koulutusta kasvatusalan ammattilaisille ympäri Suomen sekä tarjoavat konsultaatiota nuorten konflikteihin liittyvissä kysymyksissä.
    .
• • Katusovittelutoimintaa toteutetaan STEA-avustuksella..
    .
    .

Annen lisäksi katusovittelutiimissä työskentelevät Jessica Hakala ja Ilkka Lindberg.

.

.