Blogikirjoitukset

Kiusaaminen ja kouluväkivalta satuttaa. Se horjuttaa turvallisuutta, jättää jälkiä itsetuntoon ja voi vaikuttaa koko elämänkulkuun. Siksi on ilahduttava kehityskulku, että tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten kokema kiusaaminen on kokonaisuudessaan vähentynyt. Samalla on kuitenkin muistettava toinen puoli: osa lapsista ja nuorista kokee edelleen vakavaa, pitkittynyttä kiusaamista.

Mitä on nuorten pariin jalkautuva työ? Miksi sitä tehdään? Mikko Riiheläisellä on vuosikymmenten kokemus Helsingin seudun kaduilta, nuorten kohtaamisista, erilaisista nuoria koskettavista ilmiöistä sekä yhteistyöstä eri tahojen kuten poliisin ja järjestyksenvalvonnan kanssa.  

”Kun sitten kokeilin ensimmäisen kerran, eikä käynytkään mitään, niin siinähän lähti ihan kaikki varautuneisuus”, 19-vuotias Pasi muistelee. Hän puhuu kädet viuhtoen siitä ristiriidasta, minkä koulun antama, pelotteluun perustuva päihdevalistus ja hänen ensikosketuksensa kannabikseen aiheuttivat. ”Ne ****** valehteli mulle, täähän on ihan mahtavaa.”

Itä-Vantaalla annettiin yläkoulujen oppilaiden suunnitella ja järjestää tapahtumat vanhemmille – ja tämä toimi!

Kaikilla nuorilla ei oo vanhempien tukea tai ketään, joka auttaa nuorta itsenäistymisen kynnyksellä. Itsenäistymisen ensiaskeliin voi liittyä innostusta ja vapautta, mutta myös jännitystä, epävarmuutta ja ahdistusta.

Jos vanhemmat ja opettajat ajetaan loppuun ja muut turvalliset aikuiset leikataan arjesta pois, jäävät keskenkasvuiset kasvattamaan toisiaan.  Silloin saadaan keskenkasvuisilla aivoilla ja ryhmäpaineen alaisena syntyviä ratkaisuja. Nykyään tämä tapahtuu lisäksi somen algoritmien inspiroimana.