Katusovittelutoiminta täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Menetelmä on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia.  

Syksyn aikana avaamme, millaisia ilmiöitä toiminnassa kohdataan ja mitä nuorten arjessa läsnäolevat aikuiset voivat niille tehdä.  

.
Meen mieluummin putkaan kuin menetän kasvoni.” 

Väkivalta, joka kumpuaa kunnian menetyksen pelosta 

 

Mistä on kyse?

Nuorten keskuudessa on yhä yleisempää, että ollaan valmiita käyttämään väkivaltaa oman ja kaverin kunnian tai kasvojen menettämisen pelossa. Osa nuorista kokee, että on oikeutettua puolustaa omaa, kaverin tai perheen kunniaa väkivallalla, kostaa nöyryytys – tai jopa varmistaa etukäteen, ettei kunniaa loukkaavia asioita tapahdu. Nuorten kunnian puolesta tekemässä väkivallassa on usein kyse kasvojen säilyttämisestä oman kaveriyhteisön keskuudessa.

Ilmiötä ei tule sotkea kunniaväkivaltaan. Kunniaan liittyvä väkivalta ja kunniaväkivalta käsitteinä tarkoittavat perheen, suvun tai muun yhteisön kontrollointia siitä, mikä on sen normeissa kunnioitettavaa käytöstä ja mikä taas sen vastaista. Kunniaväkivalta on usein naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa* tai muita rikoksiksi luokiteltavia tekoja tilanteissa, joissa uhrin nähdään rikkoneen yhteisön määrittelemiä normeja.

Nuorten tekemälle väkivallalle oman kunnian puolesta tai kasvojen menettämisen pelossa ei ole ainakaan vielä löytynyt kuvaavaa termiä. Ilmiöön liittyy olennaisesti kosto mutta se ei terminä kata taustalla olevaa motiivia kunnian puolustamisesta.

 

Millaisia tapauksia esimerkiksi on kohdattu?

”Tottakai mä voin lyödä sitä, jos se on mulle kaksi euroo velkaa.” Tässä tapauksessa nuorella oli ollut riitaa toisen nuoren kanssa koulussa. Muut oppilaat olivat todistaneet tilannetta koulun käytävällä. Nuori kertoi uhmakkaasti, että oli pakko lyödä, koska muuten kaikki nauraisivat hänelle tai ajattelisivat, ettei tämä osaa pitää puoliaan. Nuori näki keskustelun jälkeenkin tekonsa oikeutetuksi. Hän kertoi olevansa mieluummin putkassa kuin menettävänsä kasvonsa. 

”Se haukku mun äitiä.” Nuori koki puolustavansa omaa perhettään väkivallalla. Nuoren mielestä oikeutus oli se, että äidin maine ei menisi. Samalla nuori teki selväksi, ettei hän hyväksy itseensä kohdistuvaa pilkkaa. Keskusteltaessa nuori kuitenkin ymmärsi tekonsa ja katui sitä. Nuori kertoi, ettei tiennyt tilanteessa muuta tapaa toimia.  

”Se oli haukkunu mun kaveria ja kuvannu sen ni aattelin mennä kysyy miks.” Osassa tapauksia ajatus on mennä keskustelemaan tilanteesta, ja sitten se eskaloituukin tappeluksi. 

Moni nuori pelkää joutuvansa naurunalaiseksi ja kiusatuksi, jos ei kykene puolustamaan itseään. Varsinkin nuorilla miehillä on usein tarve puolustaa omaa kunniaansa jopa nyrkein, jotta ei näyttäisi muiden silmissä heikommalta. Myös kaverit voivat ihmetellä, miksi toinen ei puolusta itseään väkivallalla, jos häntä on loukattu. Väkivalta nähdään siis usein hyväksyttävänä keinona ja painetta sen käyttöön voi tulla monesta suunnasta.

Kasvojen menettämiseen ja kunnian puolustamiseen liittyvät hyvin usein nöyryytetyksi ja loukatuksi tulemisen tunne. Väkivallalla varmistetaan, ettei menetä kasvojaan tai joudu muiden silmissä alakynteen – naurun alaiseksi tai uuden hyökkäyksen kohteeksi. Lyömällä nuori kokee tasoittavansa tilit – maine palautuu ja tunne koetusta vääryydestä tasoittuu.

 

Mitä selityksiä ilmiölle löytyy?

Miksi nuoret ovat valmiita käyttämään väkivaltaa puolustaakseen kunniaansa? Kunnia tai terve omanarvontunto eivät ole huonoja asioita mutta niiden puolustaminen väkivallalla on tietenkin huolestuttava ilmiö.

Nuoret ovat tulleet tietoisemmaksi omista oikeuksistaan. Siinä on paljon myös hyvää. Nuoret kuitenkin tuntuvat myös kokevan aiempaa vahvemmin itseensä kohdistuneen vääryyden ja ovat valppaampia reagoimaan siihen nopeasti. Sosiaalinen media lisää paineita: tieto maineen menettämisestä leviää nopeasti todella laajalle. Koston on levittävä yhtä laajalle tai muuten maine saattaa olla mennyttä.

Ilmiöön on varmasti vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten nuorten vanhempien tai muun suvun kulttuurien vaikutteet. Esimerkiksi äidin vahva puolustaminen oli aiemmin selvästi ulkomaalaistaustaisten nuorten parissa vallitseva trendi mutta nykyään sitä tavataan myös niin sanotuilla kantasuomalaisilla nuorilla. Nuorten maailmassa näkyykin se, kuinka muiden kulttuurien vaikutteet alkavat sulautua osaksi eri taustoista olevien nuorten arjen kulttuuria ja todellisuutta. Osa vaikutteista on selkeästi positiivisia, osassa puolestaan on ongelmallisia piirteitä.

Nuoret harvoin osaavat selittää tarkemmin, miksi päätyvät kostoon tai väkivallan käyttöön. Se näyttäisi kuitenkin liittyvän tietynlaiseen voimattomuuteen ja tietämättömyyteen, kuinka tilanteessa pitäisi toimia, kun joutuu naurunalaiseksi. Muutamat ovat todenneet, ettei seuraamuksilla ole väliä, kun kyseessä on oma maine.

 

Mitä aikuiset voivat tehdä?

Nuorten tulisi löytää vaihtoehtoisia tapoja oman kunniansa ja sen loukatuksi tulemisen tunteiden käsittelyyn. On huolestuttavaa, kun väkivalta on monien nuorten mielestä oikeutettu ja hyväksytty toimintatapa ratkaista konflikti.

Nuorille on hyvä sanoittaa, etteivät lait ja omat käsitykset siitä, mikä on oikein aina kulje rinnakkain. Moni nuori kokee, että on oikein ja hyväksyttyä puolustaa omaa kunniaa – tarvittaessa väkivallalla. Se on kuitenkin yksiselitteisesti lain vastaista. Laillisuuskasvatus yhä nuoremmille olisi tärkeää ennalta estävää työtä – maineen puolustaminen ei oikeuta lain silmissä väkivallan käyttöä. Laillisuuskasvatus on kaikkien aikuisten tehtävä.

Tunteiden tunnistaminen, niiden säätely ja sanoittaminen sekä kyky huomioida toisten tunteita ja kokemuksia ovat nuorelle erittäin tärkeitä taitoja. Nuori, joka tunnistaa tunteitaan ja osaa sanoittaa niitä, joutuu harvemmin väkivaltaisiin tilanteisiin. Silloin nuori osaa käsitellä loukatuksi tulemisen tunnetta ja tiedostaa, millaisissa tilanteissa itsensä puolustaminen on tarpeellista.

Nuorelle asioista puhuminen, tekojen seurausten sanoittaminen – ja ennen kaikkea esimerkin näyttäminen ovat jokaisen aikuisen tehtäviä. Opittu malli on siis puheitakin tärkeämpää ja ”älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon” harvemmin toimii käytännössä.


Viite:

*https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/kunniaan-liittyva-vakivalta

Asiantuntijana Anne Toivonen, joka työskentelee kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa.  Ennen katusovitteluun siirtymistä hän ehti tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan kadulla. Sovittelun maailmaan Anne kouluttautui vuonna 2017.

.

Anne Toivosen profiilikuva

Anne Toivonen

kouluttaja, Katusovittelu
  • Katusovittelu
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö

.

”Moni nuori pelkää joutuvansa naurunalaiseksi ja kiusatuksi, jos ei kykene puolustamaan itseään. Myös kaverit voivat ihmetellä, miksi toinen ei puolusta itseään väkivallalla, jos häntä on loukattu. Väkivalta nähdään siis usein hyväksyttävänä keinona ja painetta sen käyttöön voi tulla monesta suunnasta.”

.

Katusovittelu

    • Katusovittelu on sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita nuoria.
      .
    • Sovittelutoimistot ohjaavat katusovittelijoille muun muassa sellaisia tapauksia, joissa nähdään nuoren tarvitsevan erityistä tukea sovitteluprosessin aikana ja/tai sen jälkeen.
      .
    • Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia, jotka ottavat sovittelussa huomioon lapsuuden ja nuoruuden erityispiirteet sekä ikätason.​
      .
    • Sovittelussa sovittelija ohjaa tilannetta ja keskustelua. Ratkaisu voi olla esimerkiksi työkorvaus tai tulevaisuuden käyttäytymiseen sovittu asia.
      .
    • Aseman Lapset toteuttaa ja kehittää katusovittelutoimintaa Uudenmaan alueella yhteistyössä sovittelutoimistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
      .
    • Lisäksi katusovittelijat toteuttavat tilauksesta sovittelutaitoihin ja nuorten konfliktien parissa tehtävään verkostotyöhön liittyvää koulutusta kasvatusalan ammattilaisille ympäri Suomen sekä tarjoavat konsultaatiota nuorten konflikteihin liittyvissä kysymyksissä.
      .
    • Katusovittelutoimintaa toteutetaan STEA-avustuksella..
      .
      .
Aseman Lasten katusovittelutiimi: Anne Toivonen, Jessica Hakala ja Ilkka Lindberg.

Annen lisäksi katusovittelutiimissä työskentelevät Jessica Hakala ja Ilkka Lindberg.

.

.

Lue sarjan muut osat

Nöyryytysväkivalta
Ryöstöt

Tilaa uutiskirjeemme