”Koulusta soitettiin ja kerrottiin, että on tapahtunut väkivaltatilanne, jonka vuoksi Venlasta on tehty sekä rikosilmoitus että lastensuojeluilmoitus”, Venlan äiti Katja kertoo.
Vanhemmille kerrottiin, että yläkoululaiset Venla ja Aada olivat osallisina koulussa tapahtuneessa väkivaltatilanteessa. Tytöt olivat olleet tähän asti kavereita, ja yhteenotto tuli vanhemmille yllätyksenä. Jokin oli rikkonut tyttöjen välejä, ja riita jatkui myös välikohtauksen jälkeen.
Kun konfliktitilanne on vakava tai jatkuu pitkään, saattaa koulun ja vanhempien keinot ja jaksaminen loppua. Tällöin ulkopuolinen ja puolueeton konfliktien selvittämisen ammattilainen voi olla tarpeen. Aseman Lasten K-0-työssä puututaan pitkään jatkuneisiin ja haastaviin kiusaamis- ja kouluväkivaltatapauksiin.
Lähes poikkeuksetta tilanteiden takaa paljastuu monenlaisia mutkia ja yksityiskohtia, jotka eivät ole olleet nopealla selvittelyllä nähtävissä. Venlan ja hänen perheensä tukena olleet K-0-koordinaattorit kertovat näin käyneen myös tässä tapauksessa.
”Meidät pyydettiin selvittämään tyttöjen välistä konfliktia, ja siitä selvittelyt aloitettiinkin. Tilannetta purkaessa paljastui kuitenkin myös vakavampi vyyhti, jossa koulussa työskentelevä aikuinen hoiti tehtäväänsä kyseenalaisesti ja kiusasi oppilasta. Kiusaajaksi leimattu lapsi olikin myös itse kiusattu.”
Koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen tarttui kaikkeen Venlan toimintaan, lähetti usein aiheettomiakin huomautuksia vanhemmille ja lopulta vihjasi myös koulun vaihtamisesta. Hän leimasi Venlan kiusaajaksi, jonka syyksi myös tyttöjen riitatilanne laitettiin.
Venlan kanssa kahdestaan ollessaan kyseinen aikuinen meni henkilökohtaisuuksiin ja mainitsi muun muassa tietävänsä Venlan käyvän tahon luona, joka tarjoaa ammattiapua mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Tämä vastuullisessa tehtävässä oleva aikuinen lietsoi myös muuta henkilökuntaa Venlaa vastaan, ohjeistaen heitä vahtimaan tämän tekemisiä ja raportoimaan niistä hänelle. Venlan ei annettu kertoa omaa näkemystään tilanteista, vaan hänet hiljennettiin antamalla rangaistuksia.
Venlan vanhemmat veivät asiaa aktiivisesti eteenpäin, mutta tilanteeseen ja koulun aikuisen käytökseen ei siitä huolimatta puututtu. Venla käyttäytyi toisinaan impulsiivisesti ja joutui välillä myös hankaliin tilanteisiin, mutta ei myöskään saanut tukea haasteisiinsa.
“En missään vaiheessa ajatellut, että omassa lapsessa ei olisi ollenkaan syytä tapahtumiin, mutta liian usein koulun näkemys erosi Venlan omasta kertomuksesta todella paljon. Erityisesti loukkasi jatkuva negatiivinen asenne lastani kohtaan, hänen nähtiin aina toimivan väärin”, Katja kertoo.
K-0-koordinaattorit selvittivät tapahtumia sekä Aadan että Venlan kanssa, ja tilanne tyttöjen välillä saatiin vähitellen rauhoittumaan. Venlan tilanne vaati kuitenkin pidempää selvittelyä oletettujen roolien muututtua ja koko perhe tarvitsi tukea.
Venla sai keskusteluapua myös koulun kuraattorilta sekä nuorten mielenterveyspalveluista. K-0-työntekijät tapasivat säännöllisesti sekä Venlaa että koko perhettä.
“Heti alusta alkaen työntekijät saivat Venlaan hyvän yhteyden. Vaikeimmassa vaiheessa soittelin joka toinen päivä heidän kanssaan ja purin huoltani Venlasta. Meillä ei ollut oikein ketään muuta, jolle pystyi sanomaan, miten väärin tämä kaikki on. Aseman Lasten työntekijät olivat tosi tärkeä tuki, ja ovat mukana edelleen”, Katja kertoo.
Venlan kanssa käsiteltiin tapahtumia, pohdittiin, mitä olisi tietyissä tilanteissa itse voinut tehdä toisin ja miten voisi seuraavalla kerralla toimia. Lisäksi tutustuttiin ja puhuttiin aivan kaikesta muustakin.
Aseman Lasten työssä tärkeä periaate on etsiä yhdessä hyviä asioita nuoren elämästä ja nostaa esiin niitä hienoja ominaisuuksia, joita juuri tässä tietyssä nuoressa on. Luottamus muodostuu vähitellen, ja avaa mahdollisuuden päästä käsittelemään myös haastavia aiheita.
”Yksikään lapsi tai nuori ei käyttäydy huonosti ilman syytä. Käytöksen taustalta voidaan aina löytää selvittämättömiä asioita. Aikuisten toistuva asenne voi myös vahvistaa lapsen huonoa käytöstä: jos hänen odotetaan aina toimivan väärin, odotukset alkavat helposti toteuttaa itseään”, K-0-työntekijä sanoo.
Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla K-0-työntekijät kiinnittivät huomiota Venlan levottomuuteen. Hänestä näki, että lyhytaikainenkin paikallaan istuminen otti koville.
”Jos vanhemmalla ei ole kokemusta neuromoninaisuudesta, voi olla hyvin vaikea huomata, että tietynlainen käyttäytyminen voisi viitata esimerkiksi keskittymisvaikeuteen eikä tavallisiin teini-iän myllerryksiin”, K-0-työntekijä kertoo.
Venlan kohdalla epäilyt vahvistuivat, kun työntekijä kyseli tytön arjesta ja rutiineista. Venla meni usein koulupäivän jälkeen suoraan päiväunille, ja äiti joutui herättämään hänet. Iltaisin Venla saattoi olla sängyssä jo kahdeksan aikaan. Suuri unentarve kertoi koulupäivän aiheuttamasta liiallisesta kuormituksesta.
Neuroepätyypillisille lapsille ja nuorille arjen rutiinit ovat tärkeitä ja tuovat ennakoitavuutta, mutta poikkeavuudet niissä voivat kertoa tuen tarpeesta. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokailut, nukkuminen ja aikataulujen noudattaminen.
Tyttöjen neuroepätyypillisyyden toteaminen ja hoidon saaminen on toisinaan vaikeaa, sillä tytöt oireilevat eri tavoin kuin pojat. Pojilla yliaktiivisuus näkyy useammin fyysisenä levottomuutena, kun tytöt puolestaan pyrkivät peittämään haasteensa ja uupuvat. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yli puolet adhd-oireisista tytöistä jää ilman diagnoosia.
Venlankin levottomuus ja impulsiivisuus tulkittiin koulussa vain huonona käyttäytymisenä. Koulun ja kodin täyttämä terveyskysely ei tuottanut samanlaista lopputulosta, sillä oireilu oli koulussa voimakkaampaa kuin kotona. Tämän vuoksi haasteiden syiden selvittely ei edennyt. Lopulta Venla sai yksityisen terveydenhuollon kautta vihdoin adhd-diagnoosin ja lääkityksen, jota hän saa käyttää tarvittaessa.
”Tämä oli meille suuri helpotus. Moni asia sai selityksen, lääkkeistä on ollut apua, ja Venla on voinut paremmin”, Katja kertoo.
”Mulla on nykyisin tosi rauhallinen olo. Nyt mulla on vain yksi ajatus kerralla päässäni”, Venla on kuvaillut oloaan.
”Koko tämän ajan päällimmäisenä mielessä on ollut hirveä huoli Venlan jaksamisesta. Lapsen puolustaminen aikuista vastaan ja taistelu avun saamiseksi on ollut raskasta. Pitkään jaksoin sinnitellä, mutta lopulta voimat eivät riittäneet tämän kokonaisuuden kannatteluun, ja jouduin jäämään hetkeksi pois töistä”, Katja kertoo.
Myöhemmin selvisi, että Venla ei ollut ainoa oppilas, joka kärsi koulun aikuisen käytöksestä, vaan heitä oli muitakin.
Kun aikuinen kiusaa lasta, asiaa on aina vaikea tutkia tai todistaa.
“Lapsi on jo lähtökohtaisesti alisteisessa roolissa aikuiseen nähden ja koulussa asetelma vielä korostuu”, K-0-työntekijä sanoo.
On tärkeää, että nuorella on ympärillä sellaisia aikuisia, jotka luovat toivoa, uskovat nuoreen ja näkevät hänet tärkeänä ja ihanana ihmisenä, myös silloin kun nuori ei sitä välttämättä käytöksellään näytä.
Venlan nykyisessä opiskelupaikassa tilanne on monelta osin päinvastainen edelliseen verrattuna. Opettajat huomioivat oppilaiden erityistarpeita ja Venla on saanut työkaluja tilanteiden ja tunteiden käsittelyyn.
”Hän lähtee aamuisin tyytyväisenä kouluun ja kertoo päivästään innoissaan sieltä tullessaan. On ihanaa nähdä hänet sellaisena! Tuntuu, että nyt hän on siellä, missä hänen kuuluukin olla”, Katja iloitsee.
On todella tärkeää, että nuorta ja perhettä ei jätetä yksin silloin, kun he tarvitsevat tukea.
“Työhömme kuuluu, että olemme mukana niin kauan kuin on tarvetta. Jokainen nuori tarvitsee aikuisia, jotka uskovat häneen myös silloin, kun hänellä on vaikeaa tai hän toimii väärin”, K-0-työntekijä toteaa.
Tekstissä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden turvaamiseksi. Kuvassa näkyvä henkilö ei liity tapaukseen.
Kuva: Unsplash
Aseman Lasten ammattilaiset tarjoavat keskustelutukea vanhemmille, joiden lapset ovat kohdanneet koulukiusaamis- tai kouluväkivaltatilanteita.
Voit olla yhteydessä, kun kaipaat kuuntelijaa, neuvoja tai tukea tilanteessa eteenpäin pääsemiseen.
Lähetä yhteydenottopyyntö sähköpostitse osoitteeseen koonolla@asemanlapset.fi – olemme sinuun yhteydessä ja sovimme ajan keskustelulle.
Voit olla yhteydessä riippumatta siitä, millaisessa roolissa lapsesi on tilanteessa ollut. Kiusaamistilanteet ovat usein monimutkaisia, ja tukea on tärkeää saada kaikille osapuolille.
