Mielenterveydestä puhutaan aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia. Käsitteet ja asiat voivat kuitenkin mennä nuorten puheissa joskus hiukan sekaisin.
”Ystäväni kertoi, että hänen nuorensa saattaa tulla ovesta sisään ja huokaista ´Oi, nyt mulla on taas keskivaikea masennus´ tarkoittaessaan, että hänellä on ollut vähän huono päivä” Rauni Koikkalainen kertoo.
Vanhempien ja muiden nuorten ympärillä olevien aikuisten tärkeä tehtävä on suodattaa ja tarkkailla nuoren käytöstä ja puhetta. Monet voimakkaatkin tunteet kuuluvat nuoruuteen. Sanojen merkityksiä ja tunteita on hyvä pohtia yhdessä nuoren kanssa, ja erityisesti nuoren käytöksen äkilliseen muuttumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
”Jos nuorta ahdistaa, on vanhempien hyvä havainnoida, mikä on olotilan vaikutus arkeen. Vaikuttaako se merkittäväsi nuoren toimintakykyyn ja jääkö asioita tekemättä, koska ahdistaa niin paljon”, Minttu Oinonen sanoo.
”Muista, että vanhempi ei ole epäonnistunut tehtävässään, jos nuorella on haasteita. Tällaisesta häpeästä pitäisi päästä kokonaan eroon ja rohkeasti hakea vertaistukea ja apua erilaisiin tilanteisiin”, Rauni painottaa.
”Sillä on merkitystä, että vanhempi on läsnä ja saatavilla. Vaikkei nuori ei aina ole valmis kertomaan asioistaan, hänen on tärkeää tietää, että kotona saa puhua silloin, kun siltä tuntuu”, Rauni sanoo.
Puhumista ja asioista kertomista voi myös helpottaa monin tavoin. Nuoren kanssa voi vaikka viestitellä, jos se on hänelle helpompi tapa kertoa vaikeistakin aiheista.
”Usein katsekontaktia pidetään hyvän keskustelun ja yhteyden muodostumisen edellytyksenä, mutta sitä ei aina tarvita. Nuoren voi olla helpompi puhua vaikkapa autossa kuin pöydän ääressä suoraan silmiin katsoen”, Minttu vinkkaa.
Nuorella tunteet ovat usein pinnassa, mutta kyllä vanhempikin kokee laajan tunteiden kirjon kaikenikäisten lastensa kanssa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös omiin tunteisiin ja niiden käsittelyyn, ja varata aikaa vanhemman omaa hyvinvointia tukeviin asioihin.
”On tärkeää oppia myös erottamaan oman tunteet nuoren tunteista. Jos minulla itselläni on hyvin huolestunut olo, saatan olettaa, että jotain pahaa tapahtuu. Ja on hyvä muistaa, että jos omassa nuoruudessani asiat menivät tietyllä tavalla, nuoren elämässä näin ei välttämättä tapahdu”, Minttu toteaa.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi tuntua vanhemmasta toissijaiselta silloin, jos omalla lapsella on asiat huonosti. Tämä on kuitenkin valtavan tärkeää, jotta vanhempi pysyy toimintakykyisenä ja hyvinvoivana.
Nuoren tunteet tulee ottaa vakavasti ja reagoida niihin vähättelemättä. Vanhemman tehtävään kuuluu kuitenkin myös rutiineista kiinnipitämistä ja arjen hyvien asioiden esiin nostamista silloinkin, kun nuori käy läpi esimerkiksi sydänsuruja.
”Tietynlainen lempeä patistelu voi olla tarpeen, nuorta esimerkiksi kehotetaan syömään ja lähtemään kouluun silloinkin, kun mieli on maassa tai parisuhde päättynyt”, Minttu sanoo.
Studiossa keskustelemassa olivat hankepäällikkö ja psykiatrinen sairaanhoitaja Rauni Koikkalainen (kuvassa pöydän takana oikealla) sekä suunnittelija ja kouluttaja Minttu Oinonen (pöydän takana vasemmalla). Koikkalainen työskentelee Taiteen Sulattamossa nuorten parissa, joilla on erilaisia mielenterveyden haasteita. Oinonen työskentelee Aseman Lasten mielen hyvinvointia tukevassa Friends-ohjelmassa. Illan juonsi Saara Kankaanpää ja tekniikasta vastasi Samu Herttuainen Aseman Lapsilta.
Katso tallenne marraskuun illasta
Lokakuun vanhempainillassa aiheena olivat päihteet ja nuoren toiveikkuuden tukeminen haasteidenkin keskellä.