Monia oireilevia nuoria yhdistää kokemus: kellään ei ole ollut mahdollisuutta kulkea riittävän pitkään rinnalla.
Rinnallakulkeva työ ei korvaa palveluja, kuten sosiaalityötä tai mielenterveyspalveluja – mutta lähestymistapa on usein erilainen. Kaikki nuoret eivät ole vielä valmiita kiinnittymään muihin palveluihin, vaikka tarve olisi ilmeinen.
Siksi työssä korostuu luottamuksen rakentaminen. Toimimme usein sillanrakentajina: herätämme toivoa ja autamme nuorta kiinnittymään myös muihin tukimuotoihin. Kuljemme rinnalla silloinkin, kun tulee takapakkia, ja toimimme joustavasti nuoren tilanteen mukaan. Tuki ei katkea, vaikka elämässä tapahtuisi muutoksia.
Työssä pysähdytään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti nuoren elämän äärelle. Kiinnostuksen kohteet, ihmissuhteet ja omat toiveet ovat keskiössä, eivät vain ongelmat, joita pitäisi ratkaista.
Kun nuori saa itse vaikuttaa siihen, miten ja milloin tavataan, syntyy usein jotain uutta: kokemus vapaudesta, luottamuksesta ja siitä, että oma ääni merkitsee.
Kannustamme pohtimaan:
Ilman luottamusta mikään tuki ei pääse alkuun. Suuntaa voi kuitenkin aina muuttaa, jos joku on valmis kulkemaan rinnalla.

