Walkers-bussin toimintajaksoa Helsingin Tapulikaupungissa ollaan parhaillaan (11/23) lopettelemassa. Bussilla on käynyt 12–14-vuotiaiden, varsin vilkkaiden ja kaikenlaista härväystä keksivien poikien porukka. Illasta toiseen heidän kanssaan on kerrattu käyttäymissääntöjä: miten toisille puhutaan tai miksi ei ole ok läpsiä ja potkia kavereita. Aikuisia on siis testattu!
Pari viikkoa sitten keskiviikkoiltana eräs pojista pyysi työntekijältämme Tainalta: ”Onko kynää ja paperia? Keksi mulle arvoitus!” Taina oli aluksi vähän hämillään, että mistähän nyt on kyse mutta päätti kuitenkin tarttua pyyntöön: ”Listaa mulle 10 kaupunkia.” Kundi alkoi listata kaupunkeja kynä sauhuten ja pian muut halusivat mukaan. ”Keksi mullekin!”, ”Ja mulle!” Illan aikana listattiin vaikka ja mitä: automerkkejä, kasviksia, maita.
Aluksi nopeiten listan täyteen saanut sai palkinnon mutta lopuksi nuoret eivät kaivanneet niitäkään. Tärkeintä oli aikuisten kehut ja positiivinen huomio. Listaaminen jatkui nuorten toiveesta bussi-illassa perjantainakin.
Pienen, nuorten keksimän tekemisen vaikutus bussin ilmapiiriin pysäytti kokeneet työntekijätkin. Tunnelma muuttui härväyksestä ja kielloista hyväntuuliseen kuiskutteluun ja hymyihin.
”Feng shui oli hyvä ja nuoret ihan eri tavalla vastaanottavaisia”, totesi toinen työntekijämme Lemmy, joka myös keksi lennosta pyytää erästä termaria tökkinyttä nuorta kaatamaan hänelle kahvia sen sijaan, että olisi kieltänyt. Nuori kaatoi kahvin ja lopetti ylimääräisen sekoilun bussin myyntitiskillä.
Pojat olivat selvästi tottuneet hakemaan huomion negatiivisen kautta. He olivat tottuneet siihen, että arjen aikuiset usein aikansa kieltävät ja sen jälkeen esimerkiksi poistavat tilasta. Tapahtumaketju oli jälleen kerran osoitus siitä, miten lopulta hyvin pienellä teolla voi saada luotua kontaktin nuoriin. Aina ei ole merkityksellistä se, mitä tehdään. Olennaista on se, että nuoret kokevat, että turvalliset, tutut ja luotettavat aikuiset innostuvat ja viihtyvät nuorten seurassa.