”Voin pitää sun vesi-ilmapalloa”

Tärkeintä on asenne: aikuinen ei hämäänny nuoren provosoivasta käytöksestä vaan pysyy rauhallisena ja aloittaa keskustelun positiivisissa merkeissä.

Walkers-bussi on toiminut kevätkaudella kaksi kuukautta Helsingin Kannelmäessä. Viiden, noin 14–15-vuotiaan nuoren porukka tuli viime viikolla bussi lähistölle, ja yhdellä oli mukanaan vesi-ilmapallo. Selvästi nuorella oli ajatuksena heittää se bussia tai sen työntekijöitä päin, mutta hän kertoi haluavansa pestä bussin sen avulla.

Walkers-bussin ja löytävän nuorisotyön toimintavastaava Eliisa Ahlstedt jutteli nuorten kanssa ja totesi bussin olevan niin likainen, ettei yksi pallollinen vettä auttaisi asiaa.

– Tämä nuorten porukka oli sellainen, että oli tärkeää saada heidät käymään bussissa. Vesi-ilmapalloa ei sisälle kuitenkaan saa viedä eikä nuori suostunut jättämään sitä mihin tahansa. Niinpä lupauduin pitämään palloa kädessäni sen aikaa, kun he olisivat bussissa, Eliisa kertoo.

Usein lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten apua ja kannustusta osallistuakseen tai ihan vaan viettääkseen vapaa-aikaansa turvallisesti. Positiivinen kohtaaminen on oleellisen tärkeää. Esimerkiksi tämä tilanne oli todennäköisesti päättynyt toisella tavalla, jos Eliisa olisi heti aluksi huudellut, että vesi-ilmapallo pitää heittää pois.

– Nuorten ajanvietto ilman aikuisten läsnäloa johtaa helposti monenlaiseen härväämiseen, mikä puolestaan saa aikuiset torumaan nuoria. Tilanne ei yleensä pelkästään torumalla muutu, vaan päinvastoin jopa huonontuu ja sen vuoksi vihamielisyys nuoria kohtaan nostaa päätään.

Moni nuori vakuuttaa kovaan ääneen, ettei tarvitse aikuisia mihinkään. Usein kovaäänisimmät ovat juuri heitä, jotka hyötyvät aikuisten läsnäolosta ja tuesta eniten. Tuo tuki voi olla vaikkapa skuutille sopivan säilytyspaikan etsimistä, usein toki pidempiaikaistakin vierellä kulkemista.