Nuorten maailman asiantuntijat

Aseman Lapsilla on erityisosaamista muun muassa rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelystä, sovittelun hyödyntämisestä nuorten kanssa ja monimutkaisten kouluväkivaltatapausten selvittämisestä. Nuorelle ei useinkaan ole merkitystä sillä, minkä tittelin takaa aikuinen hänet kohtaa. Lopulta pelkkä titteli ei kanna pitkälle ammattilaistenkaan kesken. Mutta mistä asiantuntijuus sitten syntyy?

On helpompi aloittaa siitä, mistä asiantuntijuus ei synny. Se ei synny kursseista, ei opintopisteistä, ei organisaatiokaavioista. Sen sijaan se syntyy hitaasti ja hiljaisesti: yhteisestä työstä, toisten luottamuksesta ja vuosien varrella rakentuvasta ymmärryksestä. Asiantuntijuus ei ole valmis rooli – se on prosessi.

Olen saanut kulkea pitkän matkan tiimissä, jossa asiantuntijuus rakentuu yhdessä työkavereiden kanssa. Tämän työn perustana on aina ollut tiimi- ja työparityö: rinnalla kulkemista, toisen tarkkaa kuuntelemista ja keskinäistä sparrausta silloin, kun tilanne on mutkikas eikä valmiita vastauksia ole. Parityössä kumpikaan ei omista totuutta – mutta yhdessä voidaan nähdä enemmän. Kuten ystäväni ja entinen kollegani Timo Kyllönen sen sanoitti: ”Viisaus asuu ihmisten välissä.”

Tiimi- ja työparityö on tärkeää paitsi asiantuntijuuden myös työssä jaksamisen kannalta, kun haavoittuvaisessa asemassa olevien nuorten parissa työskentely tuo työpöydälle usein varsin raskaita käänteitä.

Luottamus on tärkein rakenne

Luottamus ei synny sanoista, vaan teoista. Nuoret aistivat aitouden. Niin myös kollegat. Tiimityössä luottamus tarkoittaa, että saa ajatella ääneen – myös keskeneräisiä ja ristiriitaisia ajatuksia. Saa epäillä, ehdottaa, muuttaa mieltään. Turvallisessa tiimissä syntyy tila oppimiselle, joka ei ole hallittua vaan elävää.

Moni työmuoto Aseman Lapsilla perustuu juuri tähän: yhteistyöhön. Katusovittelussa mukana on usein koko nuoren verkosto. K-0-työssä kootaan eri tahoja yhteen, jotta pitkittyneen konfliktin, kiusaamisen ja kouluväkivallan syihin todella päästään käsiksi. Rikostyössä työpari voi olla kokemusasiantuntija, joka tuo työhön toisen näkökulman, toisen äänen, toisen kielen.

”Todellinen asiantuntijuus näkyy siinä,
miten kuuntelemme nuoria
ja heidän tarinoitaan
– ja miten se muokkaa työtämme
joka päivä.”

Asiantuntijuus syntyy, kun uskaltaa altistaa ajattelunsa toisille. Kun sanoo jotain ääneen ja kuulee vastauksen, joka muuttaa omaa näkökulmaa. Se ei ole heikkoutta vaan vahvuutta, jota työ lasten, nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä parissa vaatii.

Kohtaamisista kasvaa ymmärrys, jota tutkimustieto syventää

Asiantuntijuus rakentuu narratiiveista – tarinoista, joita kuulee nuorilta, huoltajilta, opettajilta, kentältä. Ei ole olemassa yhtäkään menetelmää, joka toimisi ilman kuuntelemista. Asiantuntijuutta ei ole se, että kertoo muille, mitä pitäisi tehdä. Sen sijaan pitää malttaa pysähtyä ja kysyä: mitä tässä tilanteessa oikeasti tapahtuu?

Asiantuntijuutta syventävät tarinat syntyvät silloin, kun joku uskaltaa kertoa – ja joku toinen malttaa kuunnella.

Olen vuosien mittaan kuullut nuorilta sanoja, joita en unohda. Ne eivät aina ole kauniita, mutta ne ovat rehellisiä. Ja lopulta ne opettavat enemmän kuin yksikään seminaari.

Asiantuntijuus ei ole myöskään pelkkää kentän tuntumaa. Jatkuva kiinnostus alan tutkimukseen, ajankohtaiseen keskusteluun ja kirjallisuuteen antaa työkalut ajatella pidemmälle. Kun kohtaa ilmiön käytännössä, voi löytää siitä teoreettisen käsitteen. Kun lukee uutta tutkimuksista, näkee tutkijan jäsennyksiä seuraavana päivänä arjessa.

Parasta on, kun kenttä ja teoria alkavat puhua samaa kieltä – eivät toista toistensa lauseita, vaan täydentävät hiljaisuudet.

Ainoa varma asia ympäröivässä maailmassa on muutos – ja siinä mukana pysyminen vaatii ennemmin nöyryyttä kuin varmuutta. Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi. Eikä tarvitsekaan. Kuten me usein nuorillekin sanomme: En tiedä vielä vastausta, mutta selvitetään ja ihmetellään yhdessä.

Heikki Turkka vie lukijan nuorten maailmaan, jota värittävät konfliktit, rikosoireilu ja muut kompleksiset ilmiöt. Hän tuo kokemuksensa esiin tavalla, joka haastaa totuttuja tapoja ajatella ja toimia. Joskus ratkaisut löytyvät vasta, kun uskallamme kokeilla asioita uudella tavalla.

Lue myös: Kun todellisuus muuttuu nopeammin kuin keinomme, tarvitaan uudenlaista ajattelua.