Sanna Asikainen

Yhteistyö on keskeistä kaikessa toiminnassamme. Ystäväkirjassamme esittelemme yhteistyökumppaneitamme eri aloilta ja eri puolilta Suomea. 

Nimi: Sanna Asikainen

Tehtävä: K-0-koordinaattori, Lohjan kaupunki

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Olen toiminut K-0-koordinaattorina Lohjan kaupungilla vähän yli vuoden. Sitä ennen tein osittain samaa työtä Me-koulu Lohjan hankkeessa. Olen mukana selvittämässä konfliktitilanteita kouluissa. Tällä hetkellä työskennellään paljon etänä, mutta lapsia ja nuoria saadaan onneksi tavata kasvotusten. Kouluilla toimin noin yhdestä kolmeen kertaa viikossa.

Työ on monipuolista ja yhteistyötä tehdään paljon esimeriksi koulujen, järjestöjen, sosiaalipalveluiden, seurakunnan ja ankkuritiimin kanssa. Vuoden aikana meillä on ollut 27 tapausta, ja tällä hetkellä työskennellään aktiivisesti noin 50 osallisen kanssa.

Mikä on työssäsi parasta?

Eniten pidän siitä, että on kädet savessa ja pääsen tekemään yksilötasolla vaikuttavaa työtä. Pääsen tutustumaan ihmisiin ja vierailemaan esimerkiksi kouluissa ilman tuttua roolia – ja siksi myös ilman ennakko-odotuksia. Se on mielestäni K-0-työtavan helmi. Se on myös tärkeää, että saamme tarvittaessa viestimme helposti kaupungin tasolla päättäjille ja esimiehille.

Entä haastavinta?

Aina on resurssipula – joko yksilön kokemus siitä tai ihan todellinen tila, jolloin aika tai pelimerkit ovat liian vähissä. Jos nähdään esimerkiksi, että kouluun tarvitaan tällä hetkellä yksi aikuinen lisää, ei sellaista välttämättä saadakaan. On turhauttavaa, kun menee paljon aikaa siihen, että kysellään, olisiko jollain aikaa tai intoa ottaa tehtävä hoitaakseen.

Pääasiassa yhteistyö sujuu hyvin koulujen kanssa, ja apu otetaan lämmöllä vastaan. Haastaviakin hetkiä totta kai on. Varsinkin siinä vaiheessa, jos on pitkittyviä konfliktitapauksia, jotka eivät oikein lähde purkautumaan, joutuvat ammattilaisetkin miettimään jaksavatko vielä uskoa ja riittävätkö olemassa olevat keinot. Silloin on yritettävä luoda toivoa ja innostaa kokeilemaan uusia toimintatapoja.

Millaista yhteistyötä teet Aseman Lasten kanssa?

K-0 on Aseman Lasten kehittämä työtapa, ja he ovat mukana ja apuna kehittämässä työtä myös Lohjalla. Meillä on viikoittaiset tapaamiset koordinaattoreiden ja Aseman Lasten väen kanssa, joissa kehitetään kuntakohtaisia toimintamalleja yhdessä.

Miksi yhteistyötä kannattaa tehdä?

Yhteistyö on kaiken ydin. Kun työskennellään lasten ja nuorten kanssa, kaikki kasvuympäristöt täytyy ottaa huomioon, muuten uupuu aina jotain. Tällöin työskentely ei palvele lapsen ja nuoren kokonaistarvetta, tukitoimenpiteet voivat olla vääriä tai päällekkäisiä. Kun K-0-työntekijä kuulee osapuolia ulkopuolisena, on hänen helpompi löytää niitä pisteitä, joissa voisi ottaa mukaan muita toimijoita tai esimerkiksi vanhemmat. Yhteistyötä tehdään kouluissa paljon, meidän ei tarvitse onneksi aloittaa nollasta.

Entä onko siinä haasteita?

Ei ole ollut merkittäviä haasteita. Välillä yhteistyö ei ole niin tehokasta kuin voisi olla, ja mikä tahansa verkosto vaatii johtajan sekä yhteisen tavoitteen. Silloin yhteistyön tekeminen on haastavaa, jos perustehtävä ei ole kaikilla selkeänä mielessä. Tällöin tapaamisten järjestäminen ja muu koordinointi on vaikeaa. Joskus ammattilaiset voivat arastella, voiko asioista puhua avoimesti, mutta ratkaisukeskeinen työote ja perustelut helpottavat näitä tilanteita.

Mikä tämän päivän nuorissa ilahduttaa, mikä huolestuttaa?

Nykynuorilla on ymmärrystä laajemmin kuin aiemmilla sukupolvilla. Kaikki ei ole niin riippuvaista omista ympyröistä, vaan maailma on aivan eri tavalla avoin kuin ennen. Se huolettaa, että ne jotka tarvitsevat paljon apua ja tukea, eivät aina uskalla ottaa sitä vastaan eivätkä uskalla luottaa oikein kehenkään.

Miten korona-aika on vaikuttanut työhösi?

Viime kevään poikkeusaikana kiusaamistilanteet tuntuivat rauhoittuneen, mutta nyt on selkeästi enemmän tapauksia käsiteltävänä. Kiitos esimiehille siitä, että olen saanut mennä kouluihin myös korona-aikana aina tarpeen mukaan. Yhteistyökumppaneidenkin kanssa on hyvä tavata kasvotusten, mutta toisaalta säästää valtavasti aikaa, jos voimme jatkossakin hyödyntää enemmän etäyhteyksiä.

Verkkonuorisotyön kanavien, kuten Discordin, toivoisin jäävän korona-ajan jälkeenkin vaihtoehtoisiksi osallistumisen tavoiksi, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua nuorisotilojen toimintaan esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.

Millainen olit 15-vuotiaana?

Olin aktiivinen nuori, ja minulla oli niinkin villejä harrastuksia kuin partio ja shakki.

Nautin koulunkäynnistä ja elin turvallista nuoruutta, jossa oli rajat ja rakkautta. Vaikka kai niitä välillä venytinkin, niin ei tullut suurempia ylilyöntejä kuitenkaan.

Mitä haluaisit sanoa 15-vuotiaalle sinulle?

Olen tyytyväinen siihen, miten elin nuoruuttani. Ehkä sen haluaisin sanoa, ettei tarvitse olla niin mustavalkoinen, on myös muita värejä ja sävyjä. On tärkeää kuulla toisia ja myös eriäviä näkökulmia.

Mitä haluaisit sanoa tämän päivän 15-vuotiaille?

Olemme kaikki erilaisia ja kaikilla on omat vahvuutensa. Vahvista hyviä asioista itsessäsi ja tee niitä asioita, jotka tekevät kehityksellesi hyvää. Sinun ei tarvitse pärjätä yksin koko maailmaa vastaan, vaikka siltä voi välillä tuntua.