Reeta Lanki

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäiväni ovat sisällöltään vaihtelevia. Teen paljon verkostotyötä ja toimin sekä seurakunnan sisällä että sen ulkopuolella erilaisissa verkostoissa. Näkökulma erityisnuorisotyönohjaajan työssä on ulkopuolisuutta ehkäisevä.

Seurakunnan toimintaan osallistuu vakituisesti noin sata nuorta, ja Wautolla käy illan aikana 20–30 nuorta. Nyt keväällä toiminta on taas aktivoitunut ja nuoria on välillä niin paljon, että osa nuorista kohdataan Wauton ulkopuolellakin.

Millaista yhteistyötä teet Aseman Lasten kanssa?

Vuodesta 2019 asti on tehty yhteistyötä Walkers-toiminnan parissa yhdessä kaupungin liikkuvan nuorisotyön kanssa. Silloin Walkers-auto eli Wauto tuli meille ensimmäistä kertaa. Tällä hetkellä meillä on kolmivuotinen sopimus Aseman Lasten kanssa, ja Wauto on meillä Kotkan sedulla käytössä vielä tämän vuoden loppuun asti.

Wauto liikkuu neljänä iltana viikossa siellä, minne nuoret sitä pyytävät ja siellä missä nuoret ovat. Paljon liikutaan sellaisilla reuna-alueilla, joissa ei ole muita palveluita nuorille, ja toiminnassa kohdatut nuoret ovat lähes kaikki sellaisia, joita emme muualla kohtaa. Nuoret ovat ottaneet Wauton omakseen, siellä he haluat olla ja kohdata myös aikuisia.

Mikä on työssäsi parasta?

Parasta ovat lapset ja nuoret ja heidän kanssaan oleminen. He ovat hirvittävän aitoja ja avoimia omasta elämästään iloineen ja suruineen. Aikuisena riittää se, että on paikalla ja kuuntelee. Lapsilla ja nuorilla on selkeä aikuisen tarve. Kun aikuinen on läsnä, syntyy luottamuksen ilmapiiri, kohtaamisia ja keskusteluja. Pääsääntöisesti meillä on oikein mukavaa, vaikka oltaisiin minkälaisten asioiden äärellä tahansa.

Hyvää on myös se, että työtä ei tehdä yksin, vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

Entä haastavinta?

Kun kohtaa lapsen tai nuoren, on joskus haastavaa löytää oikea tapa olla aikuisena ja päästä pinnan alle. Jotta minun olemiseni ja tekemiseni palvelisi juuri sen lapsen tai nuoren tarpeita.

Miksi yhteistyötä kannattaa tehdä?

Siksi, että lapset ja nuoret ovat yhteisiä. Vaikka työskennellään eri organisaatioissa, työtä tehdään heitä varten. Meillä Kotkan seudulla eri taustoja tai erilaista arvopohjaa ei onneksi ole koskaan nähty esteenä yhdessä tekemiselle. Esimerkiksi Wautolla nuoret tietävät mistä kukakin on, mutta kaikki toimimme yhdessä ja sitoudumme samoihin Walkersin periaatteisiin.

Entä onko siinä haasteita?

Olen työskennellyt seurakunnan nuorisotyössä 15 vuoden ajan ja sinä aikana ei ole tullut vastaan mitään sellaista, mikä olisi ollut esteenä yhteistyön sujuvuudelle. Meillä on todella avoin keskustelukulttuuri kaikkien yhteistyökumppaneiden kesken.

Miten korona-aika on vaikuttanut työhösi?

Kun korona alkoi, yhteiskunta meni kiinni ja siirryttiin etätyöhön ja verkkoon. Minulle se on ollut luonteva ympäristö tehdä työtä, sillä olen ennenkin tehnyt chat-pohjaista työtä. Nuoria kohdattiin verkossa paljon esimerkiksi Sekasin-chatissa. Wautolla on voitu toimia lähes koko korona-ajankin, auto taisi olla vain kolme kuukautta tallissa koko aikana.

Korona-aika on vaikuttanut erityisesti nuorten mielen hyvinvointiin. Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta niillä, joilla on ollut haasteita jo entuudestaan, ongelmat on syventyneet. Voi olla, että osalla nuorilla on huoli kavereiden jaksamisesta, ja se kuormittaa omaa mieltä. Selvästi nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Myös koulupudokkuutta on enemmän nyt, kun pitäisi palata paikan päälle, eikä se aina onnistu ongelmitta.

Millainen olit 15-vuotiaana?

Pelasin lentopalloa aktiivisesti 9–18-vuotiaana, mikä on varmasti ”pelastanut” minut monelta kokeilulta ja mokailulta. Olin tosi menevä tyyppi, itsevarma ja pedantti. Minulla oli jo nuorena luottamusta omaan olemiseen ja tekemiseen.

Mitä haluaisit sanoa 15-vuotiaalle sinulle?

Ei haittaa, jos välillä ottaa rennommin eikä kaikki asiat mene niin kuin on suunnitellut tai omasta näkökulmasta täydellisesti.

Mitä haluaisit sanoa tämän päivän 15-vuotiaille?

Tärkeimpänä asiana haluaisin sanoa, että aina on joku, joka välittää. Välittäviä aikuisia voi löytyä yllättävistäkin paikoista, vaikkapa Wauto-illoista. Lisäksi haluaisin muistaa aina sanoa tai muuten välittää nuorille kaksi asiaa: Mitä kuuluu? ja Olet tärkeä!