Lokakuun vanhempainillan vinkit

Ke 11.10. klo 18 – 19.30 Apua! Lapsestani tuli teini!

Syksyn 2023 toisessa virtuaalisessa vanhempainillassa keskusteltiin siitä, miten vanhempana suhtautua siihen, kun lapsi yhtäkkiä kasvaakin teini-ikäiseksi. Studiossa oli vieraana kouluterveydenhoitaja Monika Loog sekä Aseman Lasten asiantuntijat Minttu Oinonen ja Mari Sirén. Vanhempainillan tallenne julkaistaan pian verkkosivuillamme.
.

Tässä koottuna illan tärkeimmät vinkit vanhemmille:

  • nuorelle kannattaa puhua avoimesti myös omasta murrosiästä ja sen alkamisajankohdasta. Näin huoli esimerkiksi fysiologisten muutosten (rinnat kasvavat, karvoitus lisääntyy, ääni madaltuu jne) aikaisuudesta tai myöhäisyydestä voidaan asettaa geneettiseen kontekstiin.
  • nuoren hämmennys ilmentyy useasti aikuisten mielestä kummallisilla tavoilla, naurulla, ilmeillä, kehon kielellä. On hyvä muistaa, että murrosikäinen nuori vasta opettelee hallitsemaan kehoaan ja sen mahdollisuuksia.
  • on vaikeaa ja hämmentävää olla murrosikäinen, vaikka fyysisesti saatetaan jo näyttää tosi aikuiselta. Ei tulisi vaatia nuorelta asioita, joita aikuiselta saatetaan vaatia – aivojen tietyt osa-alueet kehittyvät jopa 25-vuotiaaksi saakka. Nuori ei aina pysty toimimaan kuten aikuinen edellyttäisi, vaikka itse haluaisikin niin tehdä.
  • nuori tarvitsee paljon, erityisen paljon vanhempien tukea ollessaan murrosikäinen, vaikka ei sitä näytä eikä osaa sitä pyytää. Ja sen myöntäminen voi luonnollisestikin olla myös noloa.
  • toisten huomioon ottaminen, empatia ja sosiaaliset taidot saattavat kokea murrosiässä taantuman. Murrosikäisen kehityksellinen tehtävä on löytää oma identiteetti, tällöin ollaan itsekeskeisiä ja luonnollisestikin lähdetään arjessa korostuneesti itsestä käsin. Maailma pyörii oman navan ympärillä, mutta vanhempina on syytä muistaa, että asia todennäköisesti korjaantuu vuosien myötä. Lisäksi nuorella on harha, että kaikkien – aikuisten ja ikätovereiden – katseet kohdistuvat juuri häneen koko ajan.
  • pitääkö kaikki käyttäytyminen hyväksyä murrosiän varjolla? Ei tietenkään. Erota teko tekijästä. Ylilyönteihin pitää puuttua, joka kerta ei kuitenkaan tarvitse suuttua silmittömästi, vaan ymmärtää mistä käytös johtuu.
  • pyri olemaan reagoimatta nopeasti ja äkkipikaisesti nuoren sanomisiin (ns. laske kymmeneen -sääntö), sano mieluummin, että hyvä kun kerroit, hyvä kuulla. Sen jälkeen mieti, mitä vastaat.
  • myös aikuinen ja vanhempi voi harjoitella omia taitojaan reagoida tunteisiin, myös aikuinen voi pyytää anteeksi
  • siirtymä ala-asteelta yläasteella on suuri, tässä iässä nuorelta vaaditaan paljon. Olisi ihme, jos tämä ei näkyisi myös kotona. Toiminnanohjausta tarvitaan (tee läksyt, mene nukkumaan, hoida asia, muista syödä jne), mutta ohjausta tulisi tehdä rauhallisesti ja lähestyä tilanteita muilla tavoin kuin syyllistäen, motkottaen, virheitä osoittaen jne. Kannattaa huomioida, että nuorella on tässä iässä myös hyvin matala puolustuskynnys, joten puolustushyökkäykseenkin lähdetään sangen reippaasti.
  • oman toiminnan ohjaus ja uuden oppiminen esimerkiksi suhteessa omaan seksuaalisuuteen tai kriittisyyteen sosiaalisen median sisältöjä kohtaan vaatii rinnalle aikuisen opastusta. Usein kannattaa huolehtia siitä, että vaikka suhde omaan lapseen olisikin ihan hyvä, hänellä olisi myös muita turvallisia aikuisia elämässään. Tämä voi olla opettaja, sukulainen, nuorisotyöntekijä, partiojohtaja, harrastuskerhon vetäjä. Tähän tarpeeseen ei kannata vanhemman loukkaantua – kaikkia tarvitaan.
Apua! Lapsestani tuli teini!
  • milloin pitää olla huolissaan? tietynlainen alavireisyys tai mielen ailahtelu kuuluvat murrosikään. Uskalla vanhempana kuitenkin kysyä neuvoja ja tarvittaessa apua, sekä parhaassa tilanteessa myös keskustella nuoren itsensä kanssa asioista. Netissä tietoa ja testejä on esimerkiksi sivustolla mielenterveystalo.fi, jossa on omia osioitaan nuorille mielialasta, masennuksesta, stressistä, syömishäiriöistä, paniikkikohtauksista, muista oireista jne.
  • Se, että nuorelta kysytään suoraan ja vastataan suoraan, ei vahingoita nuorta. Se ei pahenna oireita eikä ongelmaa, useasti ehkä paremminkin päinvastoin. Jos vanhemmalla herää huoli, sen voi aina ottaa puheeksi nuoren kanssa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä kouluun tai terveysasemalle
  • jos muutoksia nuoressa tapahtuu tosi paljon, ja ne ovat samaan aikaan sekä tosi isoja että tapahtuvat tosi nopeasti, on syytä huoleen. Tällöinkin asia kannattaa omassa mielessä ottaa ensisijaisesti pysähtymisen paikkana, toissijaisesti vasta suurempana huolena.
  • polku, joka vanhemmalla itsellään on ollut omassa nuoruudessaan, ei ole samanlainen kuin omalla nuorella tänäpäivänä.
  • luotettava, turvallinen aikuinen ja oma vanhempi asettavat nuorelle myös rajoja
  • ole läsnä mahdollisimman paljon ja osoita, että välität
  • tiedä keiden kanssa nuoresi liikkuu, milloin ja missä
  • kun lapsi kasvaa, mieti mitä jaat muiden vanhempien kanssa, se voi olla nuorelle noloa. Huolehdi kuitenkin tarvittavasta vertaistuen määrästä itsellesi.
  • ei ole olemassa täydellistä vanhemmuutta, omaan vanhemmuuteen pitää olla armollinen, joskus epäonnistuu, ja se on ihan okei. Vanhemmuus on yhdessä kasvamista nuoren kanssa.

Syyskuun vanhempainillan vinkit

Ke 20.9. klo 18 Nuorten vapaa-ajankäyttö

Syksyn 2023 ensimmäisessä virtuaalisessa vanhempainillassa 20.9. keskusteltiin nuorten vapaa-ajankäytöstä. Mukana oli Aseman Lasten Minttu Oinosen ja Virpi Roposen lisäksi ylikonstaapeli Michela Söderström.

Vanhempainillan tallenne julkaistaan pian verkkosivuillamme.

Tässä koottuna illan tärkeimmät vinkit vanhemmille:

  • Ole kiinnostunut siitä, missä nuoresi liikkuu ja keiden kanssa. Tämä on tärkeämpää kuin kotiintuloajat, joskin niistäkin pitäisi pystyä sopimaan ja sopimuksissa pysymään.
  • Löydä vertaistukea muista vanhemmista, esimerkiksi nuoresi kavereiden huoltajista.
  • Ole armollinen nuorelle, jos vaikka joitain ylilyöntejä joskus tapahtuukin. Huolehdi, että nuoresi tietää olevansa rakastettu ja tervetullut kotiin kunnossa kuin kunnossa. Nuoruuden aikana sattuu ja tapahtuu.
  • Voit olla turvallinen aikuinen myös muille kuin omille lapsillesi, joskus ihan huomaamattakin. Voit aikuisena kulkea pitkänkin matkaa jonkun toisen nuoren elämässä kaverin äitinä, naapurin isänä jne.
  • Tehtäväsi vanhempana on asettaa myös rajoja, välillä pitää olla vähän ikävä aikuinen.
  • Pyri löytämään juuri teille sopiva keskusteluyhteys ja -tapa nuoresi kanssa, jotta tiedät missä hän liikkuu ja keiden kanssa. Viranomaisen tai nuorisotyöntekijän soittaessa kotiin huomataan vallitettavan usein, että vanhemmilla on väärä kuva siitä, missä nuori on. Tämä saattaa johtua myös siitä, että nuorella ja aikuisella on aidosti erilaiset mielikuvat paikkojen turvallisuudesta.
  • Ole kiinnostunut myös nuoren some-maailmasta. Kaveri ei tarvitse olla jokaisessa sovelluksessa, mutta ole tietoinen missä nuoresi liikkuu myös virtuaalisesti. Ole tietoinen, mitä sovelluksia nuorella on puhelimessa, ja tarvittaessa herätä keskustelu siitä, miksi.
  • Älä sulje silmiäsi tai pelkää katsoa. Sosiaalisessa mediassa normalisoidaan helposti asioita, jotka eivät ole ok. Huolehdi, että some-tilien yksityisyysasetukset ovat kunnossa. Keskustelu ja dialogi nuoren kanssa myös some-asioissa on osa aikuisen kasvatustehtävää; kasvattaminen ei tulisi olla puhelimen poistamista, vaan samalla tavalla kuin lapselle opetetaan sosiaalisia taitoja kasvokkainviestinnässä, sitä tulee tehdä myös sosiaalisessa mediassa.
  • Houkuttele pitsalla. Joskus on haastavaa löytää yhteistä perheaikaa nuoren kanssa. Kannattaa ihan suoraan kysyä nuorelta, millä saisin sinut houkuteltua jäämään tänään kotiin kanssani olemaan yhdessä. Ja vain olemaan.

 

Studiopöydän ääressä Aseman Lasten Minttu Oinosen ja Virpi Roposen lisäksi ylikonstaapeli Michela Söderström.

Toukokuun vanhempainillan vinkit

ti 17.5. klo 18 Mitä sitten kun nuori tekee jotain tyhmää?

 

Kevään viimeisessä vanhempainillassa keskustelivat poliisit Aleksis Gomes ja Camilla Granqvist Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnasta. Illan aikana pohdittiin, mitä vanhemman olisi hyvä muistaa ennen ja jälkeen sen, jos nuori hölmöilee.

Tiivistetyt vinkit kolmannesta vanhempainillasta:

  1. Pohtikaa tekojen seurauksia ja keskustelkaa etukäteen. Alle 15-vuotias nuori ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta esimerkiksi korvausvelvollisuus jatkuu kehdosta hautaan.
  2. Aikuinen, älä hätäänny. Rauhoita tilannetta. Aikuisen täytyy tarjota kokemus siitä, että elämä jatkuu virheistä huolimatta.
  3. Älä juutu virheisiin. Kasvattaminen pelkillä rangaistuksilla ei toimi. Luottamuksen särkyessä sitä täytyy lähteä kärsivällisesti rakentamaan uudelleen. Nuoren teot voivat olla vääriä tai jopa ”pahoja”, mutta nuori on muutakin kuin aiemmat tekonsa!
  4. Nuorta on tärkeää myös kehua, kun hän uskaltautuu kertomaan aikuiselle rehellisesti, jos on tullut töpättyä tai kaveripiirin käytös huolestuttaa. Kehulla ja kannustamisella varmistat, että nuori uskaltaa puhua sinulle jatkossakin. Rakenna nuoreen hyvä suhde.

Lue vinkit kokonaisuudessaan nettisivuiltamme:

Toukokuun vinkit

Vinkit kokosi harjoittelijamme Siru Uusi-Seppälä vanhempainillan keskustelujen pohjalta.

Kiitos kaikille kevään vanhempainiltoihin osallistuneille!

Kaksi poliisia ja kaksi naista istuu sohvalla naureskellen
Eliisa, Minttu ja NTR:n Juho istumassa sohvilla naureskellen

Vierailevana puhujana huhtikuussa:

Juho Outavaara, nuorisotyöntekijä Vantaan Nuorisotyö Raiteilla -hankkeesta

Huhtikuun vanhempainillan vinkit

to 21.4. klo 18 Mitä sitten kun kotipiha ei enää riitä?

 

”Vanhemmuus vaatii rohkeutta asettaa rajoja.”

Näin tuumasi Juho Outavaara, nuorisotyöntekijä Vantaan Nuorisotyö Raiteilla -hankkeesta kevään toisessa vanhempainillassa. Illan aikana juteltiin murrosikäisten itsenäistymisestä vanhempien näkökulmasta. Puhumassa olivat myös Aseman Lasten Minttu Oinonen ja Eliisa Ahlstedt.

Tässä koottuna illan tärkeimmät vinkit vanhemmille:

  1. Vanhempien on hyvä keskustella nuorten kanssa vapaa-ajasta: Miten sitä vietetään, missä voidaan viettää, kenen kanssa ja millaisina kellonaikoina sekä hyvä on myös yhdessä miettiä nuoren kanssa ketä muita siellä aikaansa viettää.
  2. Hyvä keskusteluyhteys ja luottamus vanhemman ja nuoren välillä helpottavat kun vaikeista asioista pitää keskustella. Vaikeista asioista keskusteltaessa helpotusta tilanteeseen voi tuoda nuorelle osoitettava ymmärrys ja hienovaraisuus.
  3. Kotiintuloajoista kannattaa keskustella nuoren kanssa. Kun nuori kokee tulleensa kuulluksi, voi hänen olla helpompi ottaa vastaan aikuisten näkemys asiasta sekä ymmärtää mihin vanhempien asettamat rajat perustuvat. Pelisäännöistä ja mahdollisista poikkeuksista kannattaa sopia etukäteen nuoren kanssa. Kotiintuloaikojen ei välttämättä tarvitse olla joka päivä samat.
  4. Vanhempien rooli on asettaa myös rajoja sekä pyrkiä pysymään niissä vaikka nuori varmasti niitä testailisikin. Nuoren kanssa kannattaa myös käydä keskustelua siitä, miten nuori perustelee asioita kavereilleen. Voisiko esim. vanhemmasta tehdä ”pahiksen”, jotta nuori säilyttää kasvonsa kotiinlähdön hetkellä.
  5. Nuorille on annettava/osoitettava tieto että vanhemmat ovat tukemassa ja auttamassa heitä silloinkin esim. kun he ovat mokanneet. Nuoret tarvitsevat myös vahvistusta toivosta ja siitä, että asiat usein kuitenkin järjestyvät kaikesta huolimatta.

Nämä vinkit kokosi harjoittelijamme Aniso Adow vanhempainillan keskustelujen pohjalta.

 

Maaliskuun vanhempainillan vinkit

ti 22.3. klo 18 Mitä sitten kun lapsestani tulee murkku?

 

”Kaikki ei tule menemään, niin kuin itse olit ajatellut.”

Näin totesi Suomen Vanhempainliiton Ville Koikkalainen kevään ensimmäisessä vanhempainillassa. Illan aikana juteltiin murrosiästä kehitysvaiheena vanhempien näkökulmasta. Puhumassa myös Aseman Lasten Minttu Oinonen ja Eliisa Ahlstedt.

Tässä koottuna illan tärkeimmät vinkit vanhemmille:

  1. Tunne ja tutustu nuoreesi. Murrosikä muuttaa nuorta, joten tutustu nuoreesi yhä uudestaan ja uudestaan.
  2. Vanhemman omat verkostot ja tuki ovat tärkeitä. Etsi ympäriltäsi muita murrosikäisten vanhempia, joiden kanssa voit pohtia vaativia tilanteita ja jakaa elämää murkun vanhempana.
  3. Jos sinulla herää huoli, niin älä jää huolesi kanssa yksin. Apua voi hakea niin perheelle, itselleen kuin nuorelle koulun ammattilaisilta, nuorisotoimesta, järjestöistä ja muista nuorille suunnatuista palveluista omasta kunnasta.
  4. Yhteinen aika on tärkeää, vaikka yhteisen ruokapöydän ääressä tai jutellen harrastuksiin viedessä.
  5. Mieti haluatko olla oikeassa vai haluatko olla onnellinen? Jokaiseen taisteluun ei kannata lähteä, ja ajoituskin on pohdittava oikein, jotta viesti menee perille asti.

 

 

 

 

Puhujina tapahtumassa olivat

 

Ville Koikkalainen, Suomen Vanhempainliitto

Yhteisötyön asiantuntija, Chillisti mukana! -hanke

 

 

Minttu Oinonen

päällikkö, mielen hyvinvointityö
  • Hyvän arjen rakentajat -ohjelma
  • Mielen hyvinvointityö & Friends-toiminta
Eliisa Ahlstedt profiilikuva

Eliisa Ahlstedt

päällikkö, Helsingin seudun liikkuva työ
  • Helsingin seudun liikkuva työ
  • Löytävä nuorisotyö
  • Sawian-hanke
  • Walkers-bussi
Lähiön ilmakuva
Mies istumassa kädet kasvoilla
Nuori huutaa suu ammollaan

Tilaa uutiskirjeemme