Vinkit vanhemmille: Mitä sitten kun lapsestani tulee murkku?

14.12.2021

Marraskuun lopulla järjestettiin Aseman Lasten avointen vanhempainiltojen kolmas osa. Sen teemana oli nuorten murrosikä. Vanhemmissa muuttunut nuori ja uudenlainen käyttäytyminen saattaa herättää huolta ja kysymyksiä: Mitä sitten kun lapsesta tulee murkku? Mitä murrosikä on? Miten se voi näyttäytyä ja miten siitä vanhempana voi selvitä? Millaisia asioita tai tilanteita se voi tuoda kotiarkeen?

Tässä illan aikana jaetut ammattilaisten vinkit aihetta pohdiskeleville vanhemmille:
 

1. Nuoren kanssa kannattaa harjoitella erilaisia arjen rutiineja ja myös vaatia sopivasti asioita, jotta arjen osaaminen vähitellen kehittyy (pyykit, yms). Opettelun ja osaamisen kautta mahdollistetaan onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia.
2. Anna lapsesi kokea myös pettymyksiä, vain siten lapsi siedättyy vastoinkäymisille, joita jokainen elämässään väistämättä kohtaa. Pettymysten kohtaaminen ja niistä eteenpäin pääseminen vahvistaa nuoren uskoa omaan pärjäämiseen.
3. Anna aikaa, ole saatavilla ja osoita nuorelle, että olet kiinnostunut hänestä ja hänen kuulumisistaan. Kun tarve tulee, nuori kyllä tietää, kenen puoleen voi kääntyä.
4. Nuori tarvitsee rajoja ja rakkautta. On erilaisia perheitä ja erilaisia sääntöjä. Sopikaa yhdessä, mitkä ovat juuri teidän perheellenne sopivat säännöt, ne saattavat olla erilaiset kuin naapuriperheessä.
5. Nuorella on oikeus olla sellainen kuin itse haluaa, oikeus kokeilla, onnistua ja erehtyä, päättää omasta ulkonäöstä, oikeus omiin tunteisiin ja mielipiteisiin – vaikka ne olisivat erilaisia kuin vanhempien. Aikuisen tehtävä on turvata nuoren tarpeet sekä pyrkiä huolehtimaan, ettei nuori vaaranna itseään tai kasvuaan murrosiän myrskyissä.
6. Murrosikä on kasvun paikka myös vanhemmille, se tuo mukanaan huolta, hämmennystä, kiukkuakin, mutta varmasti myös iloa, ylpeyttä ja hyviä hetkiä. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja keinoista tuulettaa tunteita. Moni murrosikäisen vanhempi kaipaa kipeästi vertaistukea toisista vanhemmista.

Pettymyksissä nuoren tukena 

Illassa vinkkejä jakamassa olivat Aseman Lasten ammattilaiset. 

“Nuori harjoittelee vielä elämää ja itsenäistymistä. Sille pitää antaa tilaa. Pettymyksiä pitää harjoitella pienestä pitäen, jotta nuori ei mene rikki epäonnistuessaan. Pitää olla lähellä, kun menee palasiksi”, vinkkaa Jani Hoviaro. 

Minttu Oinonen täydentää, miten pettymysten kohtaamisessa voi tukea. 

“Nuori kokee, että elämä loppuu tähän. Tästä ei voi selvitä mitenkään. Niissä tilanteissa, kun nuori tuntee voimakkaasti, on turvallisen aikuinen oltava tukena. Tuomaan luottamusta, että tästä voi selvitä.” 

Uudet yllättävät tilanteet voivat yllättää myös vanhemman. Saattaa tulla tilanne, jossa sanoo jotain hätäisesti nuorelle ja tarvitsee pahoitella sanamuotojaan. 

“Hetken hengähdettyään, voi todeta ‘Sanoinpa mä tyhmästi, kylläpä mä yllätyin. Pyydän anteeksi.’” Eliisa Ahlstedt neuvoo. 

Läsnä ja saatavilla nuorta varten 

Läsnäolon ja nuoren kohtaamisen teemasta puhuttiin vanhempainillan aikana paljon. 

“Luodaan sellaista aikaa, kun sinä vanhempana pyörit nurkissa ja yrität olla ärsyttämättä nuorta läsnäolollasi. Ja sitten kun jonain päivänä nuori keskustelun aloittaa, maltetaan olla tekemättä siitä hetkestä isoa numeroa”, pohtii Oinonen.  

“Nuori ottaa sen hetken, kun tarvitsee, ja lähtee sitten taas pois“, Hoviaro komppaa. 

“Tulee päivä, kun nuori ei ole enää kiinnostunut susta. Tulee myös se päivä, kun nuori tulee puhumaan. Se kuuluu nuoruuteen, että otetaan etäisyyttä vanhempaan. Irtautuminen tapahtuu väistämättä. Se että on saatavilla, on yksi tärkeimpiä, mutta myös vaikeimpia tehtäviä, ilman että vaatii mitään reaktiota nuorelta”, tiivistää Hoviaro illan tärkeimpiä oppeja. 

Aseman Lapset järjesti syksyllä kolme avointa vanhempainiltaa. Tarkoituksena on tukea perheitä ja vanhempia vuorovaikutuksen ja lasten kasvun aiheiden parissa. Aiempien iltojen vinkit löytyvät tiivistelminä näiden uutisten takaa: ”Mitä sitten kun kotipiha ei enää riitä?” ja ”Mitä sitten kun nuori tekee jotain tyhmää?”.