”Vanhemmuus vaatii sen sietämistä, että meillä ei aina ole oikeita vastauksia”

18.4.2023

Aseman Lasten avoimia vanhempainiltoja teini-ikäisten vanhemmille järjestetään tänä keväänä kolme. Iltojen aikana pohditaan esimerkiksi näitä kysymyksiä: Mitä teinin aivoissa oikein tapahtuu? Miten sekä teini että vanhemmat voivat selvitä läpi muutosten ja tunnekuohujen? Mistä löytyy vertaistukea teinin vanhemmille? Mitä tehdään sitten, kun teinille sattuu ja tapahtuu?

Huhtikuun illassa teemana oli Oho! Lapseni muuttui teiniksi ja keskustelemassa olivat nuorisolääkäri Silja Kosola (kuvassa keskellä), tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja Minttu Oinonen (kuvassa vasemmalla) ja löytävää nuorisotyötä tekevä Eliisa Ahlstedt.

Aikuisten annettava kasvurauha

Nykymaailma ruokkii ajatusta siitä, että lapsesta aikuiseksi pitäisi loikata nopeasti ja mahdollisimman aikaisin. Kehitys lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi ei ole suoraviivaista, vaan tapahtuu harppauksin ja notkahduksin. Välillä mennään kolme askelta eteenpäin vauhdilla, sitten astutaan yksi askel taaksepäin. Jokainen nuori kasvaa omassa tahdissaan, niin henkisesti kuin fyysisestikin.

– Sanomme työssämme kohtaamiamme teini-ikäisiä usein lapsiksi. Tämä saa helposti kipinät lentelemään, koska he haluaisivat tulla kutsutuksi nuoriksi. Saamme tästä usein hyviä keskusteluja aikaiseksi. Teini-ikäiset tarvitsevat aikuisia kertomaan heille, ettei ole kiire kasvaa, vaan on ok olla vielä lapsi, Eliisa Ahlstedt pohtii.

Toisella murrosikä on myrskyisää aikaa, toinen käy vaiheet läpi rauhallisemmin. Kokonaan murrosikä ei kuitenkaan jää väliin kuin vakavan syömishäiriön seurauksena. Vanhempien on hyvä ymmärtää, mitä teini-ikäinen käy läpi.

– Monesti teini-ikäisen on todella vaikea ymmärtää, ettei hän ole luodinkestävä. Kahdenkeskisessä keskustelussa hän voi vakuuttaa, että tiedostaa esimerkiksi riskit liikenteessä, mutta käytännössä se voi tarkoittaa hänen ajattelevan kaasua painaessaan ”Tässä voisi käydä huonosti, mutta ei just mulle käy”, Silja Kosola sanoo.

Some vie mennessään

Sosiaalinen media ja suoratoistopalveluiden sarjojen loputon virta saa nuoret – ja aikuiset –liimaantumaan ruutujen ääreen tuntikausiksi. Ei tarvita edes napin painallusta siihen, että sisällöt jatkuvat. Ruudulla kuluu helposti illan ja yön tunteja niin paljon, ettei unelle jää tarpeeksi aikaa.

– Nuori voi pelätä jäävänsä kavereiden jutuista ulkopuolelle, jos menee ajoissa nukkumaan eikä tiedä mitä yön aikana on tapahtunut. Tähän hän voi tarvita aikuisen rauhoittelua ja rajojen asettamista. Aamulla voidaan sitten yhdessä todeta, että maailma on edelleen pystyssä ja kaverit tallessa, Minttu Oinonen sanoo.

Aina on toivoa

– Usein lähden vastaanotolleni tulevien nuorten kanssa liikkeelle toivosta. En halua sanoa nuorille sitä usein toistettua lausetta, että ”kaikki on mahdollista”, koska se ei ole totta. Paljon on kuitenkin mahdollista ja monia asioita on mahdollista tavoitella, nuorisolääkäri Silja Kosola toteaa.

Hän antaa vanhemmille työkaluiksi samat kolme k:ta, joita nuorisolääkäreille opetetaan: Kunnioita, kuuntele ja kannusta.

Teinikin tarvitsee paljon yhdessäoloa vanhempien ja perheen kanssa. Helposti vanhempi tulee jättäneeksi nuoren pitkiksi ajoiksi yksin, jos hän näyttää pärjäävän ihan hyvin. Vanhemmista irtautuminen ei kuitenkaan tapahdu yhtäkkiä eikä tarkoitus ole repäistä itseään lopullisesti irti. Koko perheelle tekee hyvää, että järjestetään yhteisiä hetkiä ja annetaan aikaa kuulumisten vaihdolle.

– Vaikka teinistä tuntuisi, että kaikki asiat ovat sekaisin, hänen on tärkeää huomata, että hänellä on edelleen läheiset ihmiset vierellään, Minttu Oinonen sanoo.

Vinkkejä vanhemmille:

• Nuoret kehittyvät omassa tahdissaan. Anna kasvurauha ja pyri huolehtimaan, että myös ympäristö on turvallinen esim. somenkäyttöä seuraamalla ja siitä keskustelemalla.
• Palauta aika ajoin mieleen, että tietyt vaiheet kuuluvat aivojen kehitykseen. Voi olla helpompi ymmärtää teinin tunnekuohuja ja käytöstä, kun näkee niiden yhteyden aivojen kehitysvaiheisiin.
• Kun huomaat, ettei teinin ”jarrut” vielä toimi jossain asiassa, toimi jarruina ja aseta rajoja.
• Pidä kiinni rutiineista ja luokaa niiden ympärille teidän perheelle sopiva rytmi: uni, ravinto, koulutehtävät, kaverit, perheen yhteinen aika.
  Kunnioita, kuuntele ja kannusta.

Kevään vanhempainilloista sanottua:

”Keskustelu oli mielenkiintoista, helppoa kuunneltavaa ilman mitään turhaa hienostelua. Hyvä että tilaisuus ei ollut luentomainen.”
 

”Kiitos aivan mahtavasta vanhempainillasta. Oli hienoa kuunnella teinin vanhempana kaikista niistä asioista, joiden kanssa itsekin arkena kamppailee.”