Nuoruudessa tulee vastaan pieniä ja suuria kommelluksia. Joskus ne saattavat johtaa kaikkien vanhempien kauhuun: puheluun poliisilta, jonka kaikki haluaisivat varmasti välttää. Mutta miten? Ja mitä sitten, jos jotain on jo tapahtunut?

Granqvist muistuttaa, että esimerkiksi usein ratkaisuna pidetty aikainen kotiintuloaika ei välttämättä auta: nuori ehtii hölmöillä iltakahdeksaan mennessäkin, jos on hölmöilläkseen!

Mitä vanhemman sitten kannattaisi tehdä? Tässä tekstissä esitetään muutamia ratkaisuja isompien ja pienempien hölmöilyjen ennaltaehkäisyyn ja jälkipuintiin.

  1. Tutustu nuoreen ja nuoren kavereihin. Kasvavaan nuoreen täytyy jaksaa tutustua yhä uudelleen: muutamassa vuodessa nuori voi kasvaa ja muuttua paljon. Silloin myös pelisääntöjä ja rajoja saattaa olla hyvä päivittää aika ajoin, yhdessä nuoren kanssa. Myös kaveriporukat kannattaa kieltämisen ja rajoittamisen sijaan tuntea ja tietää, keiden kanssa nuori liikkuu ja missä.
  2. Ole aidosti läsnä. Aikuisen on tärkeää olla myös aidosti kiinnostunut ja avoin nuoren kokemukselle. Näin rakennetaan parempaa luottamussuhdetta puolin ja toisin. Vietä aikaa yhdessä nuoren kanssa kotona ja kodin ulkopuolella. Juttele, kuuntele ja osoita arvostavasi nuoren kokemusta ja ajatuksia. Säilytä kiinnostus, vaikka nuori ei hyppisikään riemusta aikuisen kysellessä.

”Yrittäkää arjessakin luoda rakkaudentäyteinen suhde nuoreen. Sellainen, että nuoresta olisikin ihan kivaa tulla välillä kotiin ja jutella vanhempien kanssa.”

  1. Pohtikaa tekojen seurauksia ja nuoren omaa vastuuta etukäteen, yhdessä nuoren kanssa. Esimerkiksi korvausvastuu alkaa jo syntymästä: on kurjaa päätyä maksamaan ilkivaltaa tai rikottuja ikkunoita esimerkiksi ensimmäisistä kesätyörahoista. Joissain rikosnimikkeissä on myös velvollisuus pyrkiä estämään rikos ja jos ei tee mitään, voidaan tulkita osalliseksi tehtyyn rikokseen! Aikuisen on hyvä muistuttaa nuorta siitä, että myös hänellä on vastuita jo ennen 15 vuoden ikää. Nuoren kanssa voi miettiä kenelle aikuiselle nuori voi ilmoittaa tilanteista tai miten hän voisi lähteä hakemaan apua.
  2. Pohtikaa yhdessä myös kännykän käyttöä. Nuorellakin ihmisellä on oikeus yksityisyyteensä eikä jokaista viestiä ole syytäkään aikuisen syynätä. Aikuisella on silti hyvä olla käsitys siitä, mitä sovellusten ja somen maailmassa tapahtuu. Keskustelkaa esimerkiksi videoiden kuvaamisesta ja jakamisesta. Myös kuvaamalla ja jakamalla muiden tuottamaa materiaalia voi syyllistyä esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämiseen tai muihin rikosnimikkeisiin.

”On ollut tapauksia, joissa joku kärsii muiden törttöilystä.”

Poliisi vaalealla taustalla, vihreän taustan päällä valkoinen teksti

 

Vinkit kokosi harjoittelijamme Siru Uusi-Seppälä vanhempainillan keskustelujen pohjalta.

Kiitos kaikille kevään vanhempainiltoihin osallistuneille!

Lisätietoa avoimista etävanhempainilloista

Lue myös maaliskuun ja huhtikuun vanhempainiltojen vinkit

Lisää vinkkejä vanhemmille

 

Toukokuun vanhempainilta oli viimeinen kevään avointen vanhempainiltojen sarjassa. Niiden tavoitteena oli tukea murrosikäisten vanhempia kasvatustehtävässään ja luoda hyvinvointia perheiden arkeen konkreettisten vinkkien ja vertaistuen avulla. Kolme vanhempainiltaa toteutettiin etäyhteyksin. Osallistujia oli kevään aikana yhteensä  97 ympäri Suomen.

Juontajina tapahtumissa toimivat Eliisa Ahlstedt löytävästä nuorisotyöstä ja Walkers-bussilta sekä Minttu Oinonen Friends-ohjelmasta.

Mitä kannattaa muistaa, kun nuori sitten törttöilee?

  1. Aikuinen, älä hätäänny. Rauhoita tilannetta. Mokanneesta nuoresta saattaa tuntua siltä, että kaikki on lopullisesti pilalla. Aikuisen täytyy tarjota kokemus siitä, että elämä jatkuu virheistä huolimatta. Nuorten rikos- ja riita-asioissa esimerkiksi sovittelu voi olla hyvä tapa lähteä selvittämään tilannetta rakentavasti niin, että nuorta opetetaan myös kantamaan vastuuta teoistaan.
  2. Miettikää rajoja uusiksi ja keskustelkaa yhdessä. Rajat ovat rakkautta, mutta täytyy muistaa, että teini-ikäinen hakee myös omaa tilaansa ja pyrkii kasvamaan. Hyvä taktiikka on ottaa nuori mukaan miettimään rajoja ja sääntöjä yhdessä aikuisen kanssa. Yhdessä sovittuun on helpompi sitoutua, kuin ylhäältä annettuihin määräyksiin.
  3. Älä juutu virheisiin liian pitkäksi aikaa. Nuoren kasvattaminen pelkillä rangaistuksilla ei toimi. Luottamus nuoren ja aikuisen välillä saattaa kärsiä, kun jotain sattuu. Luottamusta täytyy kuitenkin lähteä kärsivällisesti rakentamaan uudelleen. Nuoren teot voivat olla vääriä tai jopa ”pahoja”, mutta nuori on muutakin kuin aiemmat tekonsa! Nuorta on tärkeää myös kehua, kun hän uskaltautuu kertomaan aikuiselle rehellisesti, jos on tullut töpättyä tai kaveripiirin käytös huolestuttaa. Kehulla ja kannustamisella varmistat, että nuori uskaltaa puhua sinulle jatkossakin.
  4. Hae apua ja vertaistukea. Avun pyytäminen ei ole huonon vanhemmuuden merkki, päinvastoin! Jos omat keinot alkavat loppua, apua kannattaa pyytää ammattilaisilta. Myös muiden vanhempien kanssa keskustelu kannattaa. Kaveriporukoiden vanhemmat voivat keskustella rajoista ja säännöistä yhdessä. Muista vanhemmista voi olla myös vertaistukea, kun nuoren kasvattaminen tuntuu haastavalta. Vanhemman täytyy pitää huolta myös omasta jaksamisesta.

 

 

 

Tilaa uutiskirjeemme