”Tärkeintä mitä vanhempi voi tehdä, on olla läsnä”29.3.2023
Tämän kevään aikana Aseman Lasten kolmessa etävanhempainillassa käsitellään teini-ikää ja vanhemmuutta sen myllerryksissä. Ensimmäisessä illassa pohdittiin muun muassa vertaistuen merkitystä sekä teinin tarvetta vanhemman läsnäololle ja rajoille.
Vanhempainilloissa pohditaan yhdessä ja kuullaan asiantuntijoiden vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin: Mitä teinin aivoissa oikein tapahtuu? Miten sekä teini että vanhemmat voivat selvitä läpi muutosten ja tunnekuohujen? Mistä löytyy vertaistukea teinin vanhemmille? Mitä tehdään sitten, kun teinille sattuu ja tapahtuu?
Ensimmäisessä illassa keskityttiin muun muassa vertaistukeen, rajojen asettamiseen, vaikeissa tilanteissa teinin tukena olemiseen ja rohkeuteen hakea tarvittaessa apua. Loistavia kysymyksiä saatiin runsaasti sekä etukäteen että illan aikana.
Illan juontajana toimi Eliisa Ahlstedt ja haastateltavina Minttu Oinonen sekä Samu Herttuainen. Kaikki kolme tekevät Aseman Lapsilla töitä lasten ja nuorten parissa.
Kysymykset saivat toisinaan Mintun ja Samun hetkeksi hiljaisiksi. Molemmat kun vastailivat sekä ammattilaisen että vanhemman roolissa. Voi olla helppo antaa ohjeita ulkopuolisena, mutta kun kyseessä on oma teini-ikäinen, ei yhtä oikeaa vastausta ehkä löydykään. Tilanteiden pohtiminen yhdessä muiden vanhempien kanssa on tärkeää, ja sen avulla teinin käytöstä voi olla helpompi ymmärtää ja jaksaa sitäkin, ettei itse enää olekaan lapsensa idoli.
”Teinin silmissä vanhempien kuuluu muuttua noloiksi. Se on osa nuoren kehitystehtävää, ottaa etäisyyttä heihin”, Eliisa muistuttaa.
Keskustelujen ajoittaminen tärkeää
Teini-ikäinen voi vetäytyä huoneeseensa ja näyttää kaikin tavoin, ettei halua keskustella tai viettää aikaa vanhempiensa kanssa. Siitä huolimatta hän tarvitsee aikuisia ympärilleen ja saataville, vaikkei välttämättä jatkuvasti. Vanhempi tuntee lapsensa yleensä aika hyvin ja tietää, milloin keskustelun avaus voi saada suopeimman vastaanoton.
”Monesti voi toimia niin sanottu tyynyjuttelu. Kun sekä teini että vanhempi on saanut päivän hommat hoidettua ja rauhoittuvat yöunille, voi teinin olla helpompi ottaa asioita puheeksi. Tämä kannattaa hyödyntää ja käydä keskusteluja muutenkin sen mukaan, milloin se aiheuttaa mahdollisimman vähän vastareaktioita”, Samu Herttuainen vinkkaa.
Toisinaan vanhemmalla voi olla tunne, ettei kaikki ole kohdallaan, eikä silloin välttämättä ole mahdollista odottaa sopivaa hetkeä keskustelulle.
”Vanhemman tehtävänä on olla läsnä ja saatavilla. Välillä täytyy myös vähän härkkiä, jotta saa selville asioita.”
Läsnäoloa ja sääntöjen säätämistä
”Me välillä haksahdetaan siihen, että mähän sanoin tästä asiasta jo kerran ja ihmetellään, miksei teini tottele. Ei teinejä ole rakennettu niin. Tarvitaan toistoja, jotta nuori voi olla varma, mihin rajat on vedetty”, pohtii Eliisa Ahlstedt.
Toisaalta lapsen kasvaessa ja uusien tilanteiden tullessa vastaan, on vanhemman hyvä olla hereillä ja valmis myös muuttamaan sääntöjä ja joskus myös myöntää olleensa väärässä.
”Teinit saattavat välillä kovaankin ääneen tuskailla vanhempiensa asettamia sääntöjä kavereiden kanssa. Näissä tilanteissa hiljaisimpia ja surullisimman näköisiä ovat ne nuoret, joilla rajoja ei oikeastaan ole”, Eliisa kertoo.
”Haluan kertoa vanhemmille, että usein kun me vieraat aikuiset juttelemme nuorten kanssa, he puhuvat vanhemmistaan tosi kauniisti. He kertovat vanhempiensa olevan heille tosi tärkeitä. Silloin aina toivon, että olisivatpa näiden nuorten vanhemmat nyt kuulemassa! Viestihän ei välttämättä ole aina ihan tällainen kotona”, Minttu hymyilee.
Vinkkejä vanhemmille:
- Pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi. Näin viestität myös lapsellesi, että minulla on väliä samoin kuin sinulla on väliä.
- Tiukan paikan tullen voit laittaa itsesi jäähylle. Kun hermo menee, kokeile näitä keinoja. HENGITÄ. Laita kädet kylmään veteen tai seiso parvekkeella ja hengittele hetki pakkasilmaa. Kuuntele vihaista musiikkia, pura vihan tunnetta fyysisellä rasituksella, mene saunaan. Kun olet itse rauhoittunut, kokeile keskustelun aloittamista teinin kanssa.
- Etsi vertaistukea omasta lähipiiristä, lapsen koulusta, harrastuksista tai esimerkiksi järjestöjen toiminnasta. On ensisijaisen tärkeää kuulla, ettei ole ainoa, joka on haastavassa tilanteessa eikä aina tiedä, miten pitäisi toimia.
- Rajojen asettamisessa keppiä ja porkkanaa: teini voi vaikkapa ansaita lisää peliaikaa hoitamalla kouluhommat mallikkaasti tai liikkumalla.
- Kaikille asioille voi tehdä jotain. Kerro tämä myös teinille vaikeassa tilanteessa. Hae tukea ja apua sekä teinille että itsellesi, kun sitä tarvitaan..
Kevään ensimmäisestä vanhempainillasta sanottua:
”Kiitokset rennosta keskustelevasta illasta. Ei mikään luento vaan oikeasti vastavuoroista keskustelua!”
”Aika meni todella nopeasti, oli mukava kuunnella hyviä keskustelijoita joilla oli selkeästi kokemusta sekä vanhempina, että ammattilaisina.”
KUUNTELE PODCAST ILLASTA TÄÄLTÄ!
.K
Tule mukaan!
Seuraava vanhempainilta on 12.4. klo 18.–19.30 ja silloin kuullaan nuorisolääkäri Silja Kosolan ja nuorisotyön ammattilaisten ajatuksia lapsen muuttumisesta teini-ikäiseksi.
Kevään viimeisessä vanhempainillassa 24.5. klo 18.–19.30 kysytään, mitä sitten tehdään, kun nuori ei pidä kiinni rajoista, mokaa tai jotain ikävää tapahtuu. Silloin näitä kinkkisiä kysymyksiä pohtii poliisi ja jalkautuvan nuorisotyön ammattilaiset.
Avoimet vanhempainillat järjestetään etäyhteyksin ja kaikki huoltajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki muutamaa päivää ennen tapahtumaa.
Ke 12.4. klo 18–19.30
Oho! Lapseni muuttui teiniksi
Murrosikä on tärkeä kehitysvaihe, mutta usein haastavaa aikaa sekä nuorelle että vanhemmille. Vanhemman ei ole aina helppo ymmärtää tai hyväksyä muutoksia lapsessaan. Ymmärrystä ja keskusteluyhteyden ylläpitämistä voi helpottaa se, että tietää, mitä muutosten taustalla on.
Nuorisolääkäri Silja Kosola kertoo, mitä lapsessa tapahtuu, kun hän muuttuu nuoreksi.
Mitä tapahtuu teinin aivoissa? Mikä on normaalia ja milloin on syytä huolestua? Miten vanhempi voi pärjätä ja olla lapsensa tukena?
Ke 24.5. klo 18–19.30
Hups! Nyt se teini mokasi
Teini-ikäinen viettää entistä enemmän aikaa kavereidensa kanssa, liikkuu ensimmäistä kertaa ilman vanhempiaan laajemmilla alueilla –ja välillä tapahtuu myös ylilyöntejä. Nuoruuteen kuuluu rajojen testaaminen ja usein myös sääntöjen rikkominen.
Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun nuoren vapaa-ajan vietto huolestuttaa? Mitä sitten tehdään, kun jotain sattuu? Miten nuorten ajanvietosta saadaan turvallisempaa?
Illan aikana kuullaan poliisin ja nuorisotyön ammattilaisten ajatuksia nuoren elinpiirin laajentumisesta ja vanhempien roolista siinä.
Tilaa uutiskirjeemme
