Lapset ja nuoret syyllistyvät rikoksiin usein ajattelemattomuuttaan. He eivät välttämättä tiedä, missä menee asiattoman käytöksen ja rikoksen raja. Asiat tapahtuvat hetkessä eikä seurauksia mietitä. Välillä taas selvittämättömät konfliktit eskaloituvat väkivallaksi. Konfliktien selvittämisen lisäksi katusovittelulla tuetaan suunnanmuutosta.  

.
Katusovittelu on tehokas menetelmä pysäyttää nuori, kun hän kohtaa tekonsa seuraukset ja mahdollisen uhrin. Uhri puolestaan pääsee kertomaan, miten teko on vaikuttanut hänen elämäänsä. Yhdessä osapuolet voivat sopia molempia osapuolia tyydyttävästä ratkaisusta.

Menetelmä on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia. He ovat suorittaneet koulutuskokonaisuuden, jossa käsitellään paitsi sovitteluprosessia kokonaisuudessaan, myös esimerkiksi nuoren kehitystä ja stressikäyttäytymistä.

Nuorten toiminnan ymmärtäminen ja kyky luoda yhteys nuoreen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että konfliktit saadaan kunnolla selvitettyä. Aikuiset eivät kuitenkaan sanele kuinka asia ratkaistaan, vaan auttavat esimerkiksi tilanteen sanoittamisessa. Nuori saa itse vaikuttaa asian käsittelyyn. Se edistää opiksi ottamista.

– Tällainen menettely on lasten ja nuorten kohdalla erityisen tehokas keino ehkäistä tulevia rikoksia, Aseman Lasten rikos- ja konfliktityön tiimipäällikkö Heikki Turkka kertoo.

Toimintamalli on alun perin kehitetty Norjassa, ja Aseman Lapset ry on mukauttanut sen Suomen olosuhteisiin. Katusovitteluja on toteutettu Suomessa vuodesta 2013 alkaen, ja tänä vuonna juhlistetaankin 10-vuotista taivalta.

 

Yhteistyöllä aikaisessa vaiheessa rikoskierteet katki

Katusovittelua lähdettiin kehittämään vastauksena sille, että alle 15-vuotiaiden rikkeet ja rikokset jäivät liian usein käsittelemättä ja toisaalta yli 15-vuotiaiden rikosprosessit venyivät kohtuuttoman pitkiksi.

– Jos kyse oli laajemmasta oireilusta kuin yksittäisestä hölmöstä teosta, ei nuoren tilanteeseen päästy tarttumaan olemassa olevilla keinoilla tarpeeksi tehokkaasti. Oireilu sai jatkua ja syventyä, Turkka kertoo.

Turkka halusi lisätä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan yhteistyöverkoston ja sovitteluprosessin kautta rikoksilla oireilevat nuoret voidaan siirtää sellaisille tahoille, jotka voivat kulkea nuorten ja perheiden rinnalla myös sovittelukäsittelyn jälkeen.

Keskeisessä roolissa toimintamallin mukauttamisessa Suomeen oli silloinen Helsingin kauppakeskus Kampin kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio. Nykyään hän työskentelee kaupallisena konsulttina ja toimii myös Aseman Lasten hallituksen puheenjohtajana.

– Katusovittelu vaikutti menetelmältä, jolla päästään kiinni vahinkojen ja selkkauksien juurisyihin, Vainio kertoo perustellessaan, miksi halusi olla mukana tuomassa menetelmää Suomeen.

 

Tekojen seuraukset näkyväksi ja mahdollisuus vastuunottoon

Ensimmäiset katusovitteluun ohjatut tapaukset koskivat yleisimmin näpistyksiä, kauppakeskusten tilojen töhrintää tai muuta häiriökäyttäytymistä.

– Päätavoite oli kasvatuksellinen: avata nuorten silmät sille, ettei esimerkiksi kauppakeskuksen tilojen töhriminen ole hyväksyttävää, Vainio kertoo.

Alkuvaiheessa keskeisimpiä menetelmän elementtejä olivat nuorten vahingontekojen tai lievien asianomistajarikosten nopeatahtinen sovitteleminen sekä nuorten ryhmätoiminta. Tavoitteena oli selvittää tilanne mahdollisimman nopeasti tapahtuneen jälkeen.

Soviteltavat jutut tulivat katusovittelutiimille pääasiassa kauppakeskuksen järjestyksenvalvonnan kautta. Useimmissa tapauksissa teon korvaukseksi pyrittiin yhteistyössä nuorten, huoltajien ja vahinkoa kärsineen osapuolen kanssa löytämään jokin muu kuin rahakorvaus.

Teko korvattiin esimerkiksi ikätasoisella työkorvauksella tai käyttäytymissopimuksella, jonka laadinnassa nuorella luonnollisesti oli keskeinen rooli. Ryhmätoiminnalla puolestaan pureuduttiin orastavan riskikäyttäytymisen katkaisemiseen.

 

Osaksi lakisääteistä rikos- ja riita-asioiden sovittelua 

Katusovittelu osoittautui vaikuttavaksi ja tarpeelliseksi. Vuonna 2018 päätavoitteeksi muotoutui toiminnan valtakunnallistaminen ja saaminen osaksi sovittelutoimistojen keinovalikoimaa. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tarkoitus oli vahvistaa nuoriin liittyvää erityisosaamista lakisääteisessä rikos- ja riita-asioiden sovittelussa. Luotiin työparimalli, jossa katusovitteluun koulutetut kasvatusalan ammattilaiset sovittelevat nuorten tapauksia vapaaehtoissovittelijan kanssa.

Sovittelun peruslähtökohtia on, että konfliktia ei viedä asianosaisilta, vaan autetaan heitä itse ratkaisemaan se. Vuorovaikutus, dialogi ja yhteisten ratkaisujen etsiminen johtavat voimaantumiseen, oppimiseen ja vastuunottoon sekä rauhaan yksilöiden ja yhteisöjen sisällä.

Katusovittelumenetelmän hyödyntäminen on laajentunut alkuajoista monenlaisiin rikoksiin ja riita-asioihin, joissa vähintään yksi osapuolista on alle 18-vuotias. Tällä hetkellä tyypillisimpiä soviteltavia tapauksia ovat nuorten keskinäiset pahoinpitelyt, vahingonteot ja pitkittyneet koulukiusaamistapaukset. Myös esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa on katusoviteltu.

Edelleen toiminnassa on kuitenkin myös samoja elementtejä kuin 10 vuotta sitten. Esimerkiksi työkorvausta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tänäkin päivänä.

– Kun nuori itse työllään hyvittää tekonsa, tekoa miettii eri tavalla kuin silloin, jos huoltaja maksaa korvaukset nuoren puolesta, nuorten sovittelun asiantuntija Anne Toivonen kertoo.

 

Katusovittelulla lisätään nuoruuden erityispiirteiden ymmärrystä ja tuetaan vanhemmuutta

Aseman Lasten toimesta toimintaa toteutetaan tällä hetkellä Uudenmaan sovittelutoimistojen kanssa. Katusovittelun piiriin ohjautuvat sovittelutoimistolta monimutkaiset alaikäisiä osallisia sisältävät tapaukset.

Osa käsiteltävistä tapauksista täyttää selvästi rikoksen tunnusmerkit. Toisinaan taas selvitetään riitoja, jotka eivät ulkopuolisesta näytä erityisen vakavilta, mutta jotka kuitenkin aiheuttavat nuorten välille turhaa kuormaa ja vaikeuttavat esimerkiksi koulunkäyntiä.

– Aina sovittelusta ei lähdetä parhaina kavereina, eikä se ole tarkoituskaan. Tavoite voi olla, että mahdutaan sovussa yhtä aikaa esimerkiksi koulun ruokalaan, Anne Toivonen kertoo.

Koska nuorten konfliktit ovat eläviä, toiminnassa panostetaan seurantaan. Nuorten tapauksissa keskeisessä roolissa ovat myös vanhemmat. Esimerkiksi koulukiusaaminen ja -väkivalta ovat usein koko perheen kriisejä, jotka synnyttävät voimakkaita tunteita. Ennen varsinaista sovittelua erillistapaamisissa myös vanhemmilla on mahdollisuus purkaa mieltään.

– Kun vanhemman oma mieli on rauhallisempi, on paremmat edellytykset tukea nuoria konfliktin läpikäynnissä ja ratkaisun löytymisessä, Toivonen sanoo.

Prosessin myötä vanhemmat saavat usein lisää tietoa lastensa ajanvietosta ja kaveripiiristä – ja tarvittaessa lisätukea.

 

Tuoreimpia avauksia: yhteistyö lastensuojelulaitosten ja koulujen kanssa

Järjestön katusovittelutiimi paitsi sovittelee itse myös kouluttaa muita kasvatusalan ammattilaisia hyödyntämään menetelmää. Lisäksi erilainen kehittämistyö on osa toimintaa.

Tänä vuonna keskitytään vahvistamaan lastensuojelun työntekijöiden valmiuksia ja taitoja käsitellä konflikteja. Lastensuojelun arjessa kohdataan esimerkiksi tilanteita, joissa lastensuojelun ja nuoren tai lastensuojelun ja koko perheen välit ovat tulehtuneet.

– Tavoitteena on, että lastensuojeluosastojen sisäiset konfliktit vähenevät ja lasten, nuorten ja perheiden turvallisuus, hyvinvointi ja luottamus lastensuojeluun paranevat, Turkka kertoo.

Ensimmäiset havainnot yhteistyön vaikutuksesta lastensuojeluosastojen arkeen ovat olleet lupaavia.

Toisena kehittämistyön tämänvuotisena painopisteenä on kouluyhteistyö. Helsingin poliisin havaintojen mukaan osasta kouluja tulee paljon nuorten asioita rikosilmoituksina tilanteissa, jotka käsiteltäisiin vaikuttavammin muilla tavoin.

Yhteistyön tavoitteena onkin lisätä pääkaupunkiseudun koulujen ammattilaisten osaamista ja keinoja puuttua ja käsitellä kouluissa tapahtuvia riitatilanteita ja sellaisia lieviä rikkomuksia, jotka eivät edellytä rikosilmoituksen tekoa.

Kouluissa tapahtuvat konfliktit pysäytetään siten, että tilanteet eivät pitkity, leviä tai eskaloidu rikoksiksi.

– Kun levottomuus ja turvattomuus vähenevät, tulee ihan eri tavalla tilaa myös oppimiselle, Turkka muistuttaa.

Aseman Lasten katusovittelu on osa järjestön konflikti- ja rikostyötä, jota johtaa Heikki Turkka. Päätyönään sovittelua toteuttavat ja sen hyödyntämiseen kouluttavat lasten ja nuorten sovittelun asiantuntijat Anne Toivonen, Jessica Hakala ja Ilkka Lindberg. Ryhmäkuvassa myös muita katusovittelijoita.

Aseman Lasten katusovittelu on osa järjestön konflikti- ja rikostyötä, jota johtaa Heikki Turkka. Päätyönään sovittelua toteuttavat ja sen hyödyntämiseen kouluttavat lasten ja nuorten sovittelun asiantuntijat Anne Toivonen, Jessica Hakala ja Ilkka Lindberg. Ryhmäkuvassa myös muita katusovittelijoita.


.

”Nuorten tapauksissa keskeisessä roolissa ovat myös vanhemmat. Esimerkiksi koulukiusaaminen ja -väkivalta ovat usein koko perheen kriisejä, jotka synnyttävät voimakkaita tunteita. Ennen varsinaista sovittelua erillistapaamisissa myös vanhemmilla on mahdollisuus purkaa mieltään.

– Kun vanhemman oma mieli on rauhallisempi, on paremmat edellytykset tukea nuoria konfliktin läpikäynnissä ja ratkaisun löytymisessä, Toivonen sanoo.”

Anne Toivonen ja Heikki Turkka

Kuva: Anne Toivonen ja Heikki Turkka

.
.
Yhteisvastuukeräyksen pinkki logo

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Keräysvarojen Suomen osuudella laajennetaan Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuvaa työtä ja katusovittelua uusille paikkakunnille.

.
.
.

Kysy lisää!

Heikki Turkan profiilikuva

Heikki Turkka

tiimipäällikkö, rikos- ja konfliktityö
  • K-0-hanke
  • Katusovittelu
  • NUKO-hanke
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö
  • Pasila-toiminta
  • Ripa-toiminta
Anne Toivosen profiilikuva

Anne Toivonen

kouluttaja, Katusovittelu
  • Katusovittelu
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö
Jessica Hakalan profiilikuva

Jessica Hakala

kouluttaja, Katusovittelu
  • Katusovittelu
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö
Ilkka Lindbergin profiilikuva

Ilkka Lindberg

kouluttaja, Katusovittelu
  • Katusovittelu
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö
Katusovittelu 2022

Tilaa uutiskirjeemme