Lokakuun viimeisen viikon keskiviikkoaamuna toimintakeskus Iiriksessä oli paikalla noin 40 nuorta. Helsingin kielilukiosta ja Ressun lukiosta kokoontuneiden opiskelijoiden joukosta oli valittuna paneeliin oman lukion edustaja.  Nuorten kanssa keskustelemassa olivat opetusministeri Li Andersson, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka, oikeusministeriöstä Liisa Männistö sekä Helsingin Sanomien toimittaja Maria Manner. Keskustelua veti Lastensuojelun Keskusliiton työntekijä Johannes Jahnukainen.

“Taustana tilaisuuden järjestämiselle oli korona-ajan osuminen nuoriin erityisen voimakkaasti ja toisaalta se, että nuorten ääni on tästä huolimatta kuulunut yhteiskunnallisessa keskustelussa, päätöksenteossa ja mediassa verrattain vähän”, kommentoi Lastensuojelun Keskusliiton työntekijä Ira Custódio.

 

Koronapandemia on muuttanut ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä

Keskustelu lähti liikkeelle nuorten tämän hetkisistä tunnelmista elämään ja koronapandemian tilanteeseen liittyen.

Ryhmäytymisen merkitys opintojen alussa ja aikana puhututti nuorten paneelikeskustelussa. Tällä hetkellä yhteisöllisyyden tunne ja ryhmäytyminen ei ole päässyt vauhtiin, kun mitään ei ole voitu järjestää. Nuoret toivoivatkin koulujen järjestävän ryhmäytymistapahtumia heti kun se on mahdollista. Myös opetusministeri painotti yhteisöllisyyden merkitystä.

Li Andersson mainitsi hänen omien tärkeimpien koulumuistojen liittyvän kavereihin. Koronan alussa puhuttiin pääasiassa vaikutuksista oppimiseen, nyt huomiota on kiinnitettävä enemmän hyvinvointiin. ”Koulujen merkitys pitää ymmärtää oppimisen lisäksi yhteisöjen näkökulmasta”, Andersson toteaa.

Nuorten hyvinvointia tukevista tekijöistä kysyttäessä sekä panelisteilta että yleisöltä, nousi vahvasti esiin sosiaaliset tekijät ja muiden nuorten kanssa oleminen. Korona toi tähän muutoksen, kun nuoretkin joutuivat olemaan vain yksin kotona. Kielilukiolaiset harmittelivat, että eivät ole päässeet kielimatkoille, joiden takia alun perin hakivat kyseiseen kouluun. Muutamia on huolettanut kavereiden tilanne, jotka eivät saa mielenterveyden ongelmiinsa apua tai jaksa sitä hakea. Aiheesta toivottiin enemmän keskustelua mediassa, erityisesti nuorten näkökulmasta. 

 
Oppivelvollisuuden laajentaminen herätti kysymyksiä

Nuoria pohditutti erityisesti oppivelvollisuuden laajentamiseen ja maksuttomaan toiseen asteeseen liittyvät muutokset. Kenelle maksetaan mitäkin, miksei myös aiemmin aloittaneet saa muutoksesta hyötyjä irti sekä se, miten käy jos opinnot jostain syystä viivästyy. Moniin näihin kysymyksiin vastasi opetusministeri Andersson, joka antoi myös vinkkejä kouluille maksuttomien materiaalien järjestämiseen.

“Koulussa voidaan vastata erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin, esimerkiksi järjestämällä kirjasto, josta kirjat voi lainata.”

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toi esiin sen, että opiskeluun tarvittavat kirjat ja materiaalit ovat ennenkin olleet yhtä kalliita. “Ennen sen kaiken maksoi vanhemmat.” Nyt sama summa otetaan vaan toisesta kohtaa yhteiskunnan prosesseista, eli kyllä ne rahat jatkossakin jossain kohtaa kokonaisuutta kuormittaa.

Aseman Lasten Heikki Turkka muistuttaakin uudistuksen hyvistä puolista vähävaraisille perheille.  

“Toisen asteen ilmaiseksi tekeminen tuo tasa-arvoa nuorille ja perheille. Kaikilla ei ole varaa maksaa siitä ja se on usein pois usean perheiden niukasta taloudesta ja sitä kautta luonut epätasa-arvoisuutta.”

Li Andersson, Elina Pekkarinen ja Heikki Turkka keskustelutilaisuudessa

Opetusministeri Li Andersson, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja Aseman Lasten Heikki Turkka olivat kuuntelemassa nuorten ajatuksia ja huolia keskustelutilaisuudessa.


Lisää matalan kynnyksen nuorisotiloja keskustaan kulkuyhteyksien varrelle

”Usein suunnitellaan tiloja nuorille paikkoihin, minne on vaikea päästä. Tarvitaan lisää sellaisia tiloja keskustaan, mihin kaikki pystyy tulla ja pääsee viettämään kavereiden kanssa aikaa koulun jälkeen”, kommentoi paneeliin osallistunut nuori keskustelutilaisuudessa.  

Tähän tarpeeseen vastaa esimerkiksi Walkers-toiminta, mutta yksi 13–17-vuotiaille nuorille suunnattu kahvila ei toki riitä Helsingin kokoisessa kaupungissa.

Walkers Helsingin kahvila on taas auki uudessa osoitteessa Urho Kekkosen kadulla”, sanoi Turkka ja mainitsi myös keskuskirjasto Oodin uudesta tilasta nuorille. Silti nuorten toivomia tiloja keskustassa ei ole tarpeeksi – paikkoja mihin voi vaan tulla hengaamaan. 

  

Nuorten ääni paremmin esiin mediassa ja päätöksenteossa 

Keskustelun loppupuolella eniten tunteita nostatti nuorten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa. 

“Puhutaan paljon osallistamisesta ja vaikuttamisen paikkojen tarjoamisesta, mutta ei oikeasti kuulla ja kuunnella nuoria, vaikka kysytäänkin mielipiteitä. Ei tapahdu konkreettista muutosta, esim. nuorten aloitteiden kautta”, kommentoi paneeliin osallistunut nuori.

Myös lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen on havainnut puutteita nuoriin liittyvissä mediakeskusteluissa.

”Mitä vakavampi ongelma, sen vähemmän kysytään nuorilta itseltään kommentteja esimerkiksi päihteisiin ja väkivaltaan liittyen.”

Kaiken kaikkiaan vaikutti siltä, että nuorten ääni ja monet kommentit tulivat kuulluksi tänään Lastensuojelun keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. ”Hyvä fiilis siitä, että aikuiset oikeasti kuunteli”, kommentoi yleisössä mukana ollut nuori. Keskusteluseinällä vilisi paljon nuorten kommentteja ja kysymyksiä!

”Kaikkien päättäjien ja aikuisten on tärkeä kuunnella nuoria avoimin mielin ja sydämin”, kiteytti oivallisesti paneeliin osallistunut nuori.  

 

Tämä fasilitoitu keskustelutilaisuus, jossa aikuiset kävivät dialogia nuorten kanssa, järjestettiin näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Nuorten kassa sovittiin, ettei heitä siteerata nimillä luottamuksellisen keskusteluilmapiirin rakentamiseksi. Lastensuojelun Keskusliitto aikoo jatkossakin tuoda esiin nuorten ääntä vastaavanlaisten keskustelutilaisuuksien avulla. 

Tilaa uutiskirjeemme