Kun oma lapsi on osapuolena konfliktissa, vanhemmassa herää väistämättä huoli. Voidaan kuitenkin sanoa, että konfliktit kuuluvat nuoruuteen, ja ne ovat hyvin yleisiä. Kuitenkin pitkittyessään ne voivat muodostua hankaliksi ja alkaa kuormittaa nuoren elämää ja vaikeuttaa koulunkäyntiä. Konfliktit nuoren arjessa -etävanhempainillassa studiossa keskustelemassa olivat Aseman Lasten rikostyön hankepäällikkö Heikki Turkka ja Helsingin sovittelutoimistosta sovitteluohjaaja Julia Saarholm.

Minkälaisia merkkejä konflikteihin liittyy?

Konflikteja ilmenee eri ikäisillä ja erilaisissa yhteisöissä. Nuori ei välttämättä aina ota konfliktia itse puheeksi, ja vaikenemiselle voi olla useita syitä, kuten häpeää tai pelko siitä, että tilanne pahenee. Konflikteihin voi myös liittyä systemaattista kiusaamista ja kouluväkivaltaa. Koulussa kärjistyneen tilanteen merkkejä voi olla esimerkiksi istumapaikkojen vaihtuminen ja poissa-olot.

Konfliktit eivät aina ole yksiselitteisiä, eikä konfliktin osapuolet muodostu aina selkeästi kahdesta eri nuoresta. Niihin voi liittyä useampi henkilö tai ryhmittymä. Myös kaverin puolesta halutaan toimia ja kostaa.

Mistä konfliktit syntyvät?

Konfliktit saavat polttoainetta puhumattomuudesta ja väärinymmärryksistä. ”Nuoruus ikävaiheena vaikuttaa konflikteihin: nuori hakee omaa paikkaa erilaisista ympäristöistä, eikä osata vielä selvittää tilannetta rakentavalla tavalla”, sanoitti Saarholm.

Poliisin tutkimista nuorten pahoinpitelyistä yli puolet on kostoja. ”Jos konfliktista ei raaputeta kuin pintaa, emme saa tietää mitä sen taustalla on”, mietti Turkka.

Nuori saattaa kokea, että häntä on katsottu väärin tai joku kohdellut häntä häpäisevällä tavalla. Konfliktiin johtaneet syyt voivat olla lähes mitä vain. Aikuisen on tärkeää pystyä hahmottamaan tilanne nuoren kokemusmaailmasta.

Mikä ero on kiusaamisella ja konfliktilla?

Konfliktien syntysyiden ja erilaisten merkkien tunnistamisen jälkeen etävanhempainillassa käsiteltiin näiden ilmiöiden sanoittamista. Kiusaamis- ja konflitktitilanteet ovat yksilöllisiä. ”Konfliktissa usein yksi tapahtuma aiheuttaa uusia konflikteja, osapuolet ottavat jollakin tavalla yhteen. Kiusaamisessa tuotetaan uhrille fyysistä tai henkistä kipua, johon uhri on syytön. Kiusaamisesta puhuisin oikeammin väkivallan tekemisestä”, pohti Turkka.

Minkälainen aikuisten rooli on nuoren konfliktissa?

Aikuinen voi omalla toiminnallaan luoda nuorten konflikteissa kiireettömän ja turvallisen tilan tai vaihtoehtoisesti paineistetun ja kireän ilmapiirin. ”Aikuiset liian usein haluaisivat että nuoret vain tottelisivat ja tekisivät kuten heille sanoo. Aikuisten tulisi ymmärtää nuoruutta paremmin: silloin harjoitellaan oman elämän rakentamista”, Turkka kiteytti.

Kuulumisten kysyminen on tärkeää ja kiireettömyys hetkessä. ”Kun nuoren kanssa keskustelee, vastaus ei välttämättä tule siltä istumalta. On tärkeää pitää tilanne kiireettömänä ja antaa nuorelle tilaa”, Saarholm sanoi.

Nuorelle yhteenoton selvittäminen on jännittävä tilanne, sillä hän vasta harjoittelee vastuunottoa. Aikuiset ovat sovittelussa nuoren tukena, mutta eivät tahtipuikon heiluttajina. ”Nuoret ovat todella hyviä keksimään ratkaisuja omaan tilanteeseen, jos saavat mahdollisuuden. Aikuinen ei voi ohjailla tilannetta liikaa haluamaansa suuntaan”, mietti Saarholm.

Nuorten konfliktit vaativat aitoa kuuntelemista ja ajan ottamista asialle. ”Kun mukana nuorten lisäksi ovat aikuiset, joilla omat tunteet ovat syttyneet, ja sen lisäksi koulu voi olla jollakin tavalla mukana, tilanteessa on jo useampi tekijä, joka lisää kierroksia. Aikuisen on tärkeää kohdata konfliktin osapuolet kunnioittavasti ja arvostavasti, vasta silloin päästään dialogiin,” kertoi Turkka.

Vanhempien mukanaolo voi myös rauhoittaa tilannetta. ”Usein nuoret kunnioittavat vanhempien läsnäoloa, ja vanhempien yhteispeli voi edesauttaa myös nuorten tilanteen selvittämistä”, jatkoi Saarholm.

Minkälaisia ratkaisukeinoja nuorten konflikteihin voi löytää?

Arvostava kohtaaminen ja nuoren näkökulman kuuleminen on tärkeää. Huoltajan voi olla vaikeaa kuulla nuorta, joka on toiminut omaa lasta kohtaa väärin. Tilanne vaatii aikuiselta kärsivällisyyttä ja halua ymmärtää. ”Jos tilanteessa on käytetty väkivaltaa, se on aina väärin ja siihen pitää suhtautua sen vaatimalla painavuudella. Jotta tilanne saadaan liikahtamaan, se vaatii kuitenkin arvostavaa kohtaamista”, Saarholm sanoi.

”On tärkeää ylläpitää ja vahvistaa sitä hyvää, mitä on jo olemassa. Koulut saattavat kouluttaa oppilaitaan sovittelemaan, opettajia ja muuta henkilökuntaa voidaan opettaa restoratiiviseen, kunnioittavaan ja kohtaavaan konfliktien hallintaan” kiteytti Saarholm.

 

Miten toimia kun nuori on osallisena konfliktissa:

  • Kuuntele rauhassa, mitä syitä nuoren käytöksen taakse kätkeytyy. Liittyykö tilanteeseen kavereita, välirikkoa, kiusaamista tai väärinymmärrys?
  • Selvitä, onko nuori kertonut tilanteesta muille aikuisille tai onko koulussa käyty tilannetta läpi.
  • Säilytä yhteys nuoreen: omat tunteet saattavat roihahtaa, mikä on ymmärrettävää. Aikuisen on tärkeää kohdata konfliktin osapuolet kunnioittavasti ja arvostavasti, vasta silloin päästään dialogiin.

Illan fasilitoivat Aseman Lasten Saara Kankaanpää ja Samu Herttuainen.

Katso Konfliktit nuoren arjessa -etävanhempainillan tallenne

Tammikuun tallenne

Katso aiemmat etävanhempainiltojemme tallenteet:

Marraskuun vanhempainillassa keskusteltiin siitä, kuinka vanhemmat voivat tukea nuoren mielen hyvinvointia. Katso vanhempainiltojen tallenteet:

Katso tallenne marraskuun illasta

Tammikuun tallenne: Konfliktit

 

Tilaa uutiskirjeemme