Lapsen kasvaminen teini-ikäiseksi, nuoruuden kynnykselle, vaikuttaa koko perheen arkeen. Teini ei ehkä vietä aikaa yhtä paljon kotona kuin ennen, ja erityisesti kesän alkaessa aurinko ja kaverit houkuttelevat monenlaisiin menoihin. Vanhempaa uusi elämäntilanne saattaa kauhistuttaa, jos ei ole tietoa mitä teini tekee, missä ja kenen kanssa.
– Nuoren itsenäistyminen ei voi tapahtua ainoastaan kodin piirissä. Vanhemmalta vaaditaan luottamusta, ettei hän ole aivan hysteerisenä kotona, vaan luottaa että hänen nuorensa pärjää. Vaatiihan se vanhemmalta myös tietynlaista luopumista lapsesta, kun tämä ei tarvitsekaan enää jatkuvaa vanhemman läsnäoloa, Mia Pihlamo-Alanko toteaa.
On hyvä varautua henkisesti siihen, että jotain tulee sattumaan ja tapahtumaan. Nuoruuteen kuuluu kokeilunhalu, rajojen testaaminen ja kaveriporukkaan kuulumisen tärkeys – joskus kovallakin hinnalla. Vanhemman on hyvä ymmärtää, että myös oma lapsi tekee todennäköisesti joskus virheitä tai ylilyöntejä. Teinin rooli esimerkiksi koulussa tai kaveriporukassa voi myös olla kovin erilainen kuin kotona.
Moneen teinien vanhempien huolenaiheeseen päästään parhaiten kiinni puhumalla. Mitä nuori tekee vapaa-ajallaan? Kenen kanssa hän viettää aikaansa? Miksi nuori ei pidä kiinni sovituista kotiintuloajoista? Myös sovittujen rajojen rikkomisen seuraamuksia voidaan miettiä yhdessä.
– Vaikka aikuinen ei voi suostua kaikkeen, nuorelle jää keskustelusta tunne, että aikuinen kuunteli ja yritti päästä samalle taajuudelle, Ria Hakulinen pohtii.
Etukäteen on hyvä käydä läpi, miten toimitaan tietyissä tilanteissa. Jos kaveri on juonut liikaa eikä pääse itse kotiin, kotibileisiin ilmestyy kutsumatonta porukkaa hajottamaan paikkoja tai nuori on vaan unohtanut katsoa kelloa eikä ehdi kotiin sovittuun aikaan. Soittaminen aikuiselle olisi hyvä olla automaationa näissä kaikissa tilanteissa. Tarkempia ohjeita esimerkiksi puhelimen pitämisestä päällä ja vara-akun mukaan ottamisesta on hyvä kerrata myös.
Jos jotain ikävää tapahtuu tai on ehkä tapahtumassa, on nuoren tärkeää uskaltaa soittaa myös hätäkeskukseen. Tässä hyvänä apuna voi toimia 112-sovellus, jonka avulla esimerkiksi sijainnin kertominen on helpompaa.
– Hätänumeroon soittamista ei pitäisi pelätä eikä liian tarkkaan harkita. Ei tarvitse olla kyseessä hirveä onnettomuus, että kannattaa soittaa. Joskus esimerkiksi uhkaavalta tuntuva tilanne on hyvä syy kutsua partio paikalle, ja soitto voi ennalta ehkäistä jonkin todella ison yhteenoton tai muun vakavan tilanteen, Pihlamo-Alanko kertoo.
– Nuori tarvitsee vanhempiaan välillä enemmän ja välillä vähemmän, se on sellaista jojoilua. Kuuluu kehitysvaiheeseen ottaa toisinaan enemmän etäisyyttä, mutta kyllä sieltä taas palataan. Me aikuiset helposti yritämme lähes pakottaa nuoren kertomaan asioitaan. Kun nuorelle on kerrottu, että kuulolla ollaan, kun on tarve puhua, hän tulee kun on sopiva hetki, Ilkka Lindberg pohtii.
On hyvä kiinnittää huomiota myös omaan käytökseen. Jos sanon nuorelle, että aina saa tulla kotiin ja aina voi tulla kertomaan, mitä on tapahtunut, osaanko käyttäytyä rauhallisesti niissä tilanteissa? Jos teini tulee kolmelta yöllä kotiin huonossa kunnossa, onko hän tervetullut vai saako hän osakseen kovan ryöpytyksen?
Esimerkiksi huolen ja vihan tunteiden vallassakin aikuisen olisi osattava valita oikea hetki asioiden käsittelyyn.
– Ehkä keskellä yötä on tärkeintä päästä turvaan ja nukkumaan, aamulla asioita voi sitten käsitellä hiukan rauhallisemmin. On tärkeä viestittää hankalassakin tilanteessa nuorelle, että minä aikuisena pärjään tämän asian ja näiden tunteiden kanssa. Ja jos joskus kiehahtaakin ja tulee huudettua, muistetaan pyytää anteeksi, Minttu Oinonen kehottaa.
Vanhempainilta 15.5.2024:
”Siis missä sä oot?”
Kuinka tukea nuorten turvallista vapaa-ajanviettoa
Toukokuun vanhempainillassa, kesän kynnyksellä, keskusteltiin nuorten vapaa-ajanvietosta. Lämmin ilma saa meidät kaikki siirtymään enemmän ulkotiloihin, eikä teiniä ehkä oikein enää näy kotona. On hienoa, että nuorella on ystäviä ja mielekästä tekemistä, mutta miten voin vanhempana pysyä tilanteen tasalla ja asettaa sopivia rajoja?
Illassa puhujina olivat vanhempi rikoskonstaapeli Mia Pihlamo-Alanko sekä Aseman Lasten työntekijät Ria Hakulinen, Ilkka Lindberg ja Minttu Oinonen.
Pihlamo-Alanko tutkii alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia Helsingin poliisin nuorisoryhmässä. Ria Hakulinen kohtaa nuoria jalkautuvassa nuorisotyössä sekä Walkers-bussilla, Ilkka Lindberg tukee nuoria rikoskierteiden katkaisussa, Minttu Oinonen työskentelee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukevassa ohjelmassa.