Pitkään jatkuneet tilanteet ovat voineet eskaloitua monimutkaisiksi vyyhdeiksi. Aikuiset ovat voineet nähdä tilanteesta vain jäävuoren huipun. Tarkemmassa selvittelyssä paljastuu usein paljon taustalla vaikuttaneita juurisyitä. Pitkään jatkuneet kiusaamistilanteiden osalliset voivat usein huonosti ja saattavat oireilla voimakkaastikin.
Selvittämättömät tilanteet ovat merkittäviä esteitä myös oppimiselle ja usein osallisilla on paljon poissaoloja koulusta. Osapuolten vanhemmat ovat ymmärrettävästi turhautuneita, väsyneitä ja vihaisia – ja saattavat alkaa riidellä myös keskenään. Myös koulu voi kokea keinottomuutta. Kaikki tämä voi johtaa vanhempien epäluottamukseen koulua kohtaan. Silloin voi olla hyvin vaikea tehdä yhteistyötä lasten turvallisen koulunkäynnin eteen ilman ulkopuolisen toimijan apua.
Aseman Lasten kehittämässä K-0-toiminnassa kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan kokonaisvaltaisesti, moniammatillisella työotteella. Tällä hetkellä kuudessa kunnassa toimivat K-0-koordinaattorit analysoivat tilanteen yhteistyössä tilanteen osapuolten kanssa ja sen jälkeen ehdottavat, millaisin keinoin tilannetta lähdetään ratkomaan.
Yleensä K-0-työhön tulevat tapaukset ovat kestäneet vähintään kuukausia, pahimmillaan vuosia. Usein tapauksissa on useita kiusaamisen ja väkivallan elementtejä: henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ulossulkemista, kiusaamista somessa, kunnian loukkaamista. Osa teoista täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Kuluneen vuoden aikana tapauksia on tullut lähes yhtä paljon ala- ja yläkouluista.
Jokainen tapaus on erilainen. K-0-koordinaattori ei siis saavu koululle valmiin ratkaisusuunnitelman kanssa, vaan keinot valitaan joka kerta tapauskohtaisesti. Työssä tarjotaan muun muassa konsultaatiota, hyödynnetään sovittelua, toteutetaan yksilöllistä kohtaamista, ohjataan tarvittaviin palveluihin ja hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista ja menetelmiä. Tilanteita seurataan myös niiden rauhoituttua.
Yli puolessa vuoden 2023 tapauksista osallisten vanhemmat eivät olleet tavanneet toisiaan ennen K-0-työskentelyä. Koulu on kyllä voinut tehdä paljon muita toimenpiteitä kuten hyödyntää KiVa Koulu tai jotain muuta kiusaamiseen puuttuvaa ohjelmaa, järjestää yksilökeskusteluja nuorten kanssa tai yrittää erikseen huoltajien kanssa keskustellen löytää ratkaisuja. Aina huoltajat eivät mahdu saman pöydän ääreen mutta monissa tilanteissa yhteiset tapaamiset kuitenkin ovat ratkaisevia tilanteiden selvittämisessä.
K-0-työtä tehdään oppilaiden ja huoltajien lisäksi laajan ammattilaisverkoston kanssa. Mukana voi olla niin koulun henkilökuntaa kuin sosiaalityö, poliisi, lastensuojelu ja kuka tahansa lapsen tai nuoren elämässä mukana oleva taho.
Usein huoltajilla on tunne, että kukaan ei ota koppia. Kokemus on, että selvittelyssä jää paljon vastuuta vanhempien harteille. K-0-toiminnan yksi tarkoitus onkin keventää vanhempien taakkaa. Silloin he jaksavat olla paremmin myös lastensa tukena. Vanhempien tulee tulla kohdatuiksi huoliensa kanssa.
Syksyn aikana Aseman Lapset on saanut paljon yhteydenottoja kasvaneesta levottomuudesta kouluissa. Osan nuorista on vaikea noudattaa sääntöjä, ja on enemmän vastarintaa aikuisia kohtaan. Monet opettajat kokevat varmasti olevansa tilanteen kanssa liian yksin. Aika eikä ehkä aina osaaminenkaan riitä lasten ja nuorten monimutkaisten tilanteiden ratkaisemiseen.
Lapset tarvitsevat kokemuksen siinä, että he tulevat nähdyiksi. Vasta luottamuksen kautta aikuiset saavat lasten ja nuorten kunnioituksen. Joskus juurisyyt oireiluun löytyvät perheiden dynamiikasta ja historiasta, vanhemmuuden haasteista tai lapsen erityispiirteistä, joihin ei ole saatu oikeanlaista tukea.
Kiusaaminen on yleensä aina tavalla tai toisella ryhmäilmiö. Tilanteiden vaikutukset ulottuvat laajalle, ja hyvin harva kiusaa yksin. Taustalla on yleensä aina jonkinlainen joukko mahdollistamassa ja sallimassa tilanteen. Siksi koulun arjessa olisi niin tärkeää löytää aikaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelulle. Lasten ja nuorten on tärkeä oppia ja päästä harjoittelemaan aikuisten tuella vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamista, pettymysten kohtaamista, konfliktien selvittämistä ja muun muassa sitä, miltä oma toiminta toisesta tuntuu.
Espoon K-0-koordinaattoreina ovat toimineet kuluneen syksyn alusta lähtien Anniina Vilkman ja Ronja Hänninen. Molemmille Espoo toimintaympäristönä oli jo ennestään tuttu, sillä he siirtyivät Aseman Lasten palvelukseen Espoon kaupungin nuorisopalveluista, Anniina liikkuvasta nuoristyöstä ja Ronja etsivästä nuorisotyöstä.
Samu Herttuaisen työparina Helsingin K-0-koordinaattorina puolestaan aloitti marraskuun alussa Saara Kankaanpää. Hän työskenteli aiemmin erityisen huolenpidon osastolla Valtion koulukodeilla. Aikaisemmin Herttuaisen työparina toiminut Emmi Wallin sen sijaan siirtyi vastaamaan K-0-työmuodon valtakunnallisesta levittämisestä ja kehittämisestä Mari Sirénin kanssa.
Aseman Lapset vastaa K-0-toiminnasta Helsingissä ja Espoossa sekä lisäksi levittää ja kehittää työmuotoa valtakunnallisesti. Tällä hetkellä K-0-koordinaattoreita on Helsingin ja Espoon lisäksi Järvenpäässä, Vantaalla, Uudessakaupungissa ja Vihdissä.
Kuva: Emmi Wallin, Samu Herttuainen, Mari Sirén, Ronja Hänninen ja Saara Kankaanpää. Kuvasta puuttuu Annina Vilkman.
.
.
”K-0-koordinaattori ei saavu koululle valmiin ratkaisusuunnitelman kanssa, vaan keinot valitaan joka kerta tapauskohtaisesti. Työssä tarjotaan muun muassa konsultaatiota, hyödynnetään sovittelua, toteutetaan yksilöllistä kohtaamista, ohjataan tarvittaviin palveluihin ja hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista ja menetelmiä. Tilanteita seurataan myös niiden rauhoituttua.”