Viime viikolla kevään viimeisessä vanhempainillassa oli teemana Hups! Nyt se teini mokasi. Silloin keskusteltiin muun muassa siitä, millaisia keskusteluja vanhempien on hyvä käydä teinin kanssa ja mitä tehdään sitten, kun jotain ikävää sattuu.
Äänessä olivat Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Leea Virkkunen, jalkautuvaa nuorisotyötä Espoon Nuorisotyö raiteilla -hankkeessa tekevä Ville Sirviö sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman kouluttaja Minttu Oinonen Aseman Lapsista. Juontajana toimi Eliisa Ahlstedt.
Ilta aloitettiin muistuttamalla siitä, että nuoruus on hienoa aikaa: on aikaa oleilla tekemättä sen enempää mitään, monet asiat koetaan ensimmäistä kertaa ja mahdollisuuksia tuntuu olevan tuhansia.
Hengaillessa ja ohjelmatonta aikaa viettäessä nuoret saattavat toki välillä keksiä huonojakin ideoita ja lopputuloksena voi olla jotain sellaista, joka vaatii selvittelyä. Harvemmin onneksi sattuu mitään kovin vakavaa, ja näitä voidaan ehkäistä ennakoimalla.
– Nuoren voi ottaa mukaan pohtimaan, mikä olisi vaikkapa sopiva kotiintuloaika tai seuraus, jos siitä lipsutaan. Sopimuksista voi olla helpompi pitää kiinni, kun on saanut itse vaikuttaa niiden sisältöön, nuorisotyöntekijä Ville Sirviö vinkkaa.
Paljon puhuttiin siitäkin, mitä tehdään sitten, kun nuori on toiminut väärin, mokannut tai rikkonut sovittuja sääntöjä. Ensimmäisellä kerralla rankaisemisen sijaan hyödyllisempää voi olla keskustelu.
– Turva, toivo ja armo. Mukaan vielä ripaus rakkautta ja siinä on elementit, joita nuorelle pitäisi pystyä tarjoamaan silloinkin, kun hän on mokaillut, ylikonstaapeli Leea Virkkunen pohtii.
Usein hyvä toimintatapa on vetää hetki happea ennen kuin antaa nuoren kuulla kunniansa tai määrää rangaistuksia. Esimerkiksi illalla nuoren tullessa kotiin liian myöhään, voi olla hyvä nukkua yön yli ja käydä keskustelu vasta aamulla levänneenä. Tällöin ei ehkä tule määrättyä puolen vuoden kotiarestia tai muita epärealistia seuraamuksia.
– Lain mukaan, jos nuori rikkoo jotain, hän on korvausvelvollinen. Käytännössä jos kyseessä on kaupungin omaisuus, voi tekonsa usein hyvittää työkorvauksella. Usein sakkojen osalta vanhemmat haluavat maksaa pienemmät summat heti pois, mutta perheessä voidaan sopia vaikkapa kotitöiden tekemisestä summan korvaamiseksi vanhemmille, Leea Virkkunen kertoo.
Vertaistuki on vanhemmille usein arvokasta, kun lapsi muuttuu nuoreksi ja monet totutut käytännöt eivät enää toimi.
– Kannustan vanhempia käymään keskusteluja lapsen kavereiden vanhempien kanssa. Voidaan sopia esimeriksi viikonloppuna juhliin lähtevälle porukalle sama kotiintuloaika, joka voi olla nuorelle myös helpotus. Myöhään julkisilla paikoilla liikkuminen voi olla pelottava kokemus, mutta ilman syytä aikaisemmin kotiin lähteminen ei välttämättä tunnu helpolta, Minttu Oinonen sanoo.
Teini-ikään kuuluu, että nuori tekee pesäeroa vanhemmistaan. Jos perhe on tottunut viettämään paljon aikaa yhdessä, voi nuoren eristäytyminen tuntua vanhemmista pahalta. Silloin on hyvä muistaa, että yhdessä oleminen on edelleen tärkeää myös tieni-ikäiselle, mutta voi vaatia uudenlaisten ajanviettotapojen miettimistä.
Kuvassa Aseman Lasten upouudessa studiossa vasemmalta Ville Sirviö, Eliisa Ahlstedt, Leea Virkkunen ja Minttu Oinonen.
Apua! Vertaistukea teinin vanhemmille (22.3.2023)
”Tärkeintä mitä vanhempi voi tehdä, on olla läsnä”
Oho! Lapseni muuttui teiniksi (12.4.2023)
”Vanhemmuus vaatii sen sietämistä, että meillä ei aina ole oikeita vastauksia”