Konfliktityöpaja

Aseman Lapset on aktiivisesti kehittänyt erilaisia konfliktinratkaisumenetelmiä. Konfliktityöpaja koostuu videoista ja apukysymyksistä.

Suosittelemme konfliktityöpajan videoita kaikille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille konfliktien puheeksiottamisen tueksi.

Konfliktityöpajoja voidaan järjestää 5.luokkasta ylöspäin, mutta harkinnan mukaan materiaalia voi käyttää myös nuoremmilla.

Työpajat voidaan järjestää lyhyempinä 20 minuutin kestoisina keskustelevina infoina tai pidempinä 45-60 minuutin mittaisina oppitunteina. Esimerkiksi lyhyemmissä työpajoissa voidaan katsoa vain konfliktitilanne video ja pidemmissä molemmat videot. Aseman Lapset ja Setlementti ovat tuottaneet videot.

Pidemmissä työpajoissa nuoret voidaan jakaa pienempiin ryhmiin keskustelemaan keskenään videosta ja sen jälkeen keskusteluja avataan yhdessä. Työajoissa voidaan käyttää tarrallisia muistilappuja työskentelyssä, joissa jokainen saa vastata kysymyksiin anonyymisti kiinnittämällä lapun kysymyksen kohdalle esimerkiksi seinällä. Lopuksi käydään läpi vastauksia ja keskustellaan niistä.

ALUKSI:

Keitä ja mistä olemme (jos ryhmä on tuntematon) Mitä tulemme tekemään ja mistä puhumaan.

ALOITETAAN:

Mitä tulee mieleen sanasta konflikti?
Mitä konflikti tarkoittaa? (kahden tai useamman henkilön välillä oleva riita tai erimielisyys, kuten kaveriporukoiden välinen ristiriita. Konflikti voi johtaa rikollisiin tekoihin kuten väkivaltaan tai uhkailuun).

KATSOTAAN VIDEO: KONFLIKTITILANNE

Kysymyksiä videosta. Kysymyksiä ei tarvitse käydä järjestyksessä, vaan ne toimivat keskustelun apuna tarvittaessa. Sulkeissa on esimerkki vastauksia. 

• Mitä videossa tapahtui? 

• Oliko tilanne sellainen mikä voisi oikeastikin tapahtua? 

• Mitä Suvi olisi voinut tehdä toisin, kun Petra ei vastannut hänen viestiinsä? (kertoa aikuisille, neuvotella takaisin maksusta esim. eränä yms.) 

• Miten Jasmin toimi väärin? (mm. hätiköiden puuttui asiaan, joka ei liittynyt häneen ja herätti huudollaan muiden oppilaiden huomion sekä pelästytti Petran) 

• Miksi Jasmin toimi näin? (kaverin puolustaminen) 

• Olisiko Jasmin voinut puolustaa kaveriaan jollain toisella tavalla? (Kaveria voi puolustaa ja tukea usealla eri tavalla, kuten mennä yhdessä kertomaan aikuiselle) 

• Olisiko Jasmin voinut toimia toisin? (esim. aggressiivisuuden sijasta hän olisi voinut kuunnella rauhassa ystäväänsä ja tukea häntä) 

• Mikä johti tappelun syntyyn? (mm. Jasminin aggressiivisuus ja yleisö edesauttoivat tilannetta) 

• Keitä tilanteeseen liittyi? 

• Miksi luulette, että Suvi löi melkein heti? (Suvi meni varmasti paniikkiin ja koki painostusta, kun Jasmin huusi ja muut oppilaat kerääntyivät ympärille huutamaan) 

• Keitä poliisi haluaisi tilanteessa jututtaa tai kuulustella? (Petra, Suvi ja Jasmin sekä mahdolliset silminnäkijät ja yllyttäjät. Ensin vain Petra oli ongelmissa ja nyt kaikki kolme) 

• Syyllistyikö Jasmin johonkin rikokseen? (Yllyttäminen rikolliseen tekoon, myös yleisössä kannustaneet) 

• Kuinka muut ympärillä olevat olisivat voineet toimia toisin? (hakea aikuisen paikalle huomatessaan, että on syntymässä mahdollisesti tappelu. Avun hakemisen jälkeen on parempi poistua tai mennä kauemmaksi tilanteesta) 

• Jos tappelussa olisi mennyt jotain rikki tai tullut fyysisiä vammoja, kuka ne olisi korvannut? (Korvausvelvollisuus on aina ihmisellä itsellään iästä riippumatta. Huoltajilla ei ole velvollisuutta maksaa, mutta he usein tekevät sen, koska lapsella ei ole useinkaan tuloja. Muutoin korvaus odottaa, kunnes lapsi alkaa itse tienaamaan ja summa on saattanut nostaa korkoa sillä aikaa). 

• Mitä seuraamuksia voisi tulla yli 15-vuotiaalle? (on rikosoikeudellisessa vastuussa ja voi joutua korvausten lisäksi poliisin kuulusteluihin, maksamaan sakkoja sekä saada merkinnän rikosrekisteriin. Alle 18-vuotiaasta tehdään aina myös lastensuojeluilmoitus) 

• Mitä seuraamuksia voisi tulla alle 15-vuotiaalle? (ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta on kuitenkin korvausvelvollinen. Lisäksi seuraamuksia voisi olla huoltajien huoli, lastensuojeluilmoitus, yleisesti sosiaalisiin ongelmiin joutuminen, mahdollisesti koululta tulevat rangaistukset, kaverisuhteiden katkeaminen, poliisin puhutus) 

• Mitä luulette, saiko Suvi rahojaan takaisin tällä tavalla? 

• Mikä olisi ollut tehokkaampi ja parempi tapa saada rahat takaisin? 

• Miten tilanne videolla päättyi? 

• Miten luulette asian selvittämisen jatkuneen? (esim. sovittelu, koulun omat toimet, poliisin toimet, yhteys huoltajiin ja lastensuojeluilmoitus yms.) 

KATSOTAAN VIDEO: SOVITTELU. Ajan ollessa lyhyt (esim. 20-30min) voidaan sovitteluvideo jättää katsomatta ja puhua sovittelusta edellisen konfliktivideon yhteydessä. 

Kysymyksiä videosta. Kysymyksiä ei tarvitse käydä järjestyksessä, vaan toimivat keskustelun apuna tarvittaessa. Sulkeissa on joitain esimerkki vastauksia. 

• Mitä videosta jäi mieleen? 

• Onko sovittelu aiemmin tuttua? (lapsilla ja nuorilla voi olla kokemusta Versosta) 

• Mitä sovittelussa tehdään? (Keskustellaan syyttämättä ketään ja kohdataan toiset osapuolet, päästään kertomaan oma näkemys) 

• Keitä sovitteluun osallistuu? (kaksi sovittelijaa, kaikki osapuolet, alaikäisten huoltajat. Paikalla voi myös olla muita aikuisia kuten opettaja tai nuorisotyöntekijä) 

• Mitä tapahtuu ennen sovittelua? (jokainen kuullaan erikseen luottamuksellisesti ennen yhteistä tapaamista ja saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta) 

• Onko sovitteluun pakko mennä? (Ei, mutta jos jättää menemättä, se ei poista tekoa tai riitaa. Sovittelussa keskusteleminen on aina hyvästä. Rikosasiassa se voi toimia oikeudenkäynnin sijasta) 

• Mitä jos kokee ettei ole tehnyt mitään väärää ja pitäisi mennä sovitteluun? (sovittelu on hyvä paikka kertoa oma näkemys ja oikaista väärinkäsitykset sekä selvittää tilanne. Sovittelussa ei ole pakko pyytää anteeksi, mikäli ei halua, vaan sovittelussa tärkeintä on asioiden sopiminen sekä tulevaisuus) 

• Mitä sovittelussa voidaan sopia? (käyttäytymisestä jatkossa toisiaan kohtaan, tulevaisuudesta yleisesti, korvauksista) 

• Mitä tapahtuu jos sopimusta ei noudata? (riippuen tilanteesta voidaan asiaa sovitella uudelleen, asia voi mennä uudelleen poliisin käsittelyyn tai johtaa oikeuteen) 

• Kuka voi tehdä sovittelualoitteen? (kuka tahansa asiaan kuuluva) 

• Miten sovitteluun pääsee? (aloitteen voi tehdä kuka tahansa netissä oman paikkakunnan sovittelutoimistoon, nuori voi kysyä apua aikuiselta kotona tai koulussa. Koulussa saattaa olla myös Verso sovittelua. Poliisi voi myös ohjata rikosasian sovittelutoimistoon soviteltavaksi) 

• Miksi sovittelu on hyväksi? Keskustelkaa vapaasti.
  

Jos tarvitset sovittelusta julisteen käytävälle tai huoneen seinälle, voit ladata sen oheisesta linkistä alla.

PÅ SVENSKA

Konfliktverkstad för unga

Konfliktverkstäder för unga kan hållas på skolor, ungdomsgårdar och i samband med fritidsverksamhet. Materialet kommer snart att finnas tillgängligt även på svenska och engelska.

Stationens Barn rf (Aseman Lapset ry) har länge arbetat för att utveckla olika konflikthanteringsmetoder. En central del av arbetet utgörs av medling för barn och unga.

Vi rekommenderar konfliktverkstadens videor till alla yrkesverksamma som arbetar med barn och unga. Materialet kan erbjuda stöd för att öppna upp och behandla konflikter på ett konstruktivt sätt. Konfliktverkstäderna riktar sig främst till elever från årskurs fem och uppåt, men materialet kan även anpassas för yngre barn vid behov.

Verkstadsformat och upplägg:

Verkstäderna kan genomföras som en kortare introduktion på 20 minuter, eller som en längre session på 45–60 minuter. I kortare verkstäder kan man t.ex. titta på en video om en konfliktsituation, medan de längre sessionerna erbjuder möjlighet att visa båda filmerna och fördjupa sig i ämnet. Videorna har producerats av Stationens Barn rf och Setlementti. De skildrar realistiska konfliktsituationer, och ska väcka tankar om konfliktens natur och lösningar.

Under längre verkstäder kan deltagarna diskutera videons innehåll tillsammans, eller arbeta i mindre grupper för att samtala om filmen och dela med sig av sina tankar. Deltagarna kan också använda självhäftande lappar för att anonymt kunna svara på frågor som sedan gås igenom och diskuteras med hela gruppen.

INLEDNING:

Presentation: Vilka är vi och varifrån kommer vi? (för grupper som inte är bekanta sedan tidigare)

Beskrivning av dagens tema och vad vi ska göra tillsammans.

Diskussionsfrågor:

Vilka tankar väcker ordet konflikt?

Vad betyder konflikt för er? (Exempel: En konflikt är en meningsskiljaktighet eller motsättning mellan två eller flera personer. En konflikt kan leda till brottsliga handlingar, som våld eller hot.)

Frågor om videon. Frågorna behöver inte tas i ordning, utan kan vid behov användas som stöd för diskussionen. Exempel på svar finns inom parentes.

⁃ Vad hände i videon?
⁃ Var det en situation som skulle kunna hända i verkligheten?
⁃ Vad hade Suvi kunnat göra annorlunda när Petra inte svarade på hennes meddelande? (tala med en vuxen, komma överens om återbetalning i delbetalningar, etc.)
⁃ Vad gjorde Jasmin fel? (agerade förhastat i en situation som inte angick henne, väckte uppmärksamhet hos andra elever och skrämde Petra med sitt rop).
⁃ Varför agerade Jasmin så? (för att försvara en vän).
⁃ Hade Jasmin kunnat försvara sin vän på något annat sätt? (det finns många sätt att försvara och stötta en vän, t.ex. genom att tillsammans prata med en vuxen).
⁃ Vad ledde till att slagsmålet uppstod? (t.ex. Jasmins aggressivitet och publikens uppmuntran förvärrade situationen)
⁃ Vilka var inblandade i situationen?
⁃ Varför tror ni att Suvi slog nästan omedelbart? (Suvi hamnade troligtvis i panik och kände sig pressad när Jasmin skrek och andra elever samlades runtomkring och ropade)
⁃ Vilka personer tror ni att polisen skulle vilja förhöra? (Petra, Suvi och Jasmin samt eventuella vittnen och påhejare. Först var det bara Petra som hade problem, men nu är alla tre inblandade)
⁃ Gjorde Jasmin sig skyldig till ett brott? (uppmuntran till brottslig handling, även de i publiken som hejade på)
⁃ Hur hade de som stod omkring kunnat agera annorlunda? (Hämta en vuxen när de märkte att ett slagsmål kanske skulle uppstå. Efter att ha bett om hjälp är det bättre att avlägsna sig eller flytta sig längre bort)
⁃ Om något hade gått sönder eller om någon hade skadats fysiskt, vem hade ansvarat för skadorna? (Ansvar för skador ligger alltid på individen själv, oavsett ålder. Vårdnadshavare har ingen skyldighet att betala, men gör ofta det då barnet oftast inte har egen inkomst. Annars väntar skulden tills barnet själv börjar tjäna pengar, och beloppet kan öka p.g.a. ränta under tiden).
⁃ Vilka följder skulle en 15-åring eller äldre kunna få? (är straffrättsligt ansvarig och kan, utöver skadestånd, bli förhörd av polisen, behöva betala böter och få en anteckning i sitt brottsregister. För personer under 18 görs alltid en barnskyddsanmälan)
⁃ Vilka följder skulle en person under 15 år kunna få? (är inte straffrättsligt ansvarig men är fortfarande skyldig att ersätta skador. Andra följder kan vara föräldrarnas oro, en barnskyddssanmälan, sociala problem, skolstraff, brutna vänskapsband och samtal med polisen).
⁃ Tror ni att Suvi fick tillbaka sina pengar på det här sättet?
⁃ Vilket hade varit ett effektivare och bättre sätt att få tillbaka pengarna?
⁃ Hur slutade situationen i videon?
⁃ Hur tror ni att konflikten fortsatte att lösas? (t.ex. medling, skolans egna åtgärder, polisens insatser, kontakt med vårdnadshavare, barnskyddsanmälan)

VIDEO: MEDLING (kommer snart)

Om tiden är kort (t.ex. 20–30 minuter) kan medlingsvideon hoppas över och medling diskuteras i anslutning till konfliktvideon.

Frågor om videon. Frågorna behöver inte tas i ordning, utan kan vid behov användas som stöd för diskussionen. Exempel på svar finns inom parentes.

Vad minns ni från videon?
⁃ Har ni tidigare erfarenhet av medling? (barn och unga kan ha erfarenhet av Verso=Kamratmedling)
⁃ Vad gör man i medling? (samtalar utan att anklaga någon och låter båda parter berätta sin version)
⁃ Vilka deltar i medlingen? (Två medlare, alla parter, vårdnadshavare om parterna är minderåriga. Andra vuxna som lärare eller ungdomsarbetare kan också vara närvarande)
⁃ Vad händer före medlingen? (var och en hörs separat och konfidentiellt innan mötet och får berätta sin uppfattning om vad som hänt)
⁃ Måste man delta i medling? (Nej, men att avstå från medling löser inte konflikten. Att samtala under medlingen är alltid bra. Vid brott kan det ersätta en rättegång)
⁃ Vad om man känner att man inte gjort något fel men måste delta i medlingen? (Medling är ett bra tillfälle att berätta sin version och reda ut eventuella missförstånd. Det är inte ett krav att be om ursäkt om man inte vill; det viktiga är att nå en överenskommelse och blicka framåt)
⁃ Vad kan man komma överens om i medlingen? (hur man ska bete sig mot varandra i framtiden, överenskommelser om framtiden, skadestånd)
⁃ Vad händer om man inte följer överenskommelsen? (beroende på situationen kan det medlas igen, ärendet kan gå vidare till polisen eller till domstol)
⁃ Vem kan initiera medling? (vem som helst som är inblandad)
⁃ Hur kommer man i kontakt med medlingen? (Vem som helst kan göra en anmälan online till sitt lokala medlingskontor; en ungdom kan be en vuxen om hjälp hemma eller i skolan. I skolan kan Verso-medling också vara ett alternativ. Polisen kan också hänvisa ett ärende till medlingskontoret)
⁃ Varför är medling bra?