Annetaan nuorille aikaa ja tilaa kertoa ajatuksistaan

 

Katusovittelu on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty sovittelun muoto, jonka avulla nuorten rikoksiin ja riitoihin tartutaan ammatillisesti ja rakentavasti. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia ja osaavat ottaa huomioon nuoruuden ja nuorten sovitteluiden erityispiirteet.

Katusovitteluissa käsitellään pääasiassa vahingontekoja, väkivalta- ja riitatilanteita. Paikalla tapaamisissa ovat sovittelijoiden lisäksi nuoret, heidän huoltajansa ja tilanteen muut mahdolliset osalliset.

Lasten ja nuorten oikeuksia sekä artiklaa 13 koskeviin kysymyksiin vastaa katusovittelun kouluttaja Jessica Hakala (kuvissa lapsena ja nyt).

 

Millaisia ajatuksia tämä artikla herättää sinussa ammattilaisena?

Aika usein nuorella on kokemus, että ei ole oikein koskaan tullut kuulluksi. Tämänkin takia vie aikaa ennen kuin nuori uskoo aikuisten olevan kiinnostuneita hänen ajatuksistaan. Nuorelle täytyy myös selittää tilanteet ja niiden seuraukset selkeästi ja varmistaa, että hän on ymmärtänyt. Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on nuoruudessa hankalaa.

Monissa arkisissa tilanteissa nuoren huoltaja, opettaja tai muu aikuinen päättää, mitä tehdään ja miten jatketaan eteenpäin. Aina ei muisteta tai ymmärretä kysyä, miten nuori itse on kokenut tilanteen ja miten hän toivoisi jatkossa toimittavan tai miten hän voisi esimerkiksi hyvittää aiheuttamansa vahingon. Oikeus mielipiteen ilmaisuun ei nuorten osalta toteudu, jos aikuiset eivät osaa antaa aikaa, tilaa ja keinoja mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisuun.

 

Miten tämä oikeus näkyy käytännössä edustamassasi toiminnassa?

Sovittelussa käsiteltävä konflikti on osapuolten oma ja siksi sitä pitää käsitellä heidän kesken. Kaikkien osapuolten näkemykset ovat yhtä tärkeitä ja niitä pitää kuulla tasapuolisesti. Tämän takia järjestämme aina ennen yhteistä sovittelutapaamista erilliset tapaamiset kaikkien osallisten kanssa. Silloin alkaa luottamuksen rakentaminen sovittelijoiden ja nuorten sekä näiden huoltajien kanssa.

Ymmärrettävästi nuoret ja huoltajatkin saattavat olla aika hukassa ensimmäiseen tapaamiseen tullessaan. Sovittelua on todennäköisesti alustettu puhelimessa, mutta osallisilla ei välttämättä ole tarkkaa käsitystä, mitä sovittelu on ja mihin sillä pyritään. Siksi on tärkeää käydä sekä sovitteluprosessi että käsiteltävä tilanne rauhassa läpi kaikkien osallisten kanssa.

Monesti aikuisilla on paha tapa sanoittaa asioita nuoren puolesta, jolloin nuori ei pääse itse tuomaan esille omia näkökantojaan. Katusovittelun tapaamisissa varataan aikaa ja tilaa nuorten ajatusten muodostamiselle ja kuulemiselle. Nuorilla on usein lopulta aikuisia parempi käsitys myös toivotusta lopputuloksesta.

Nuoret kykenevät pohtimaan ratkaisuja sovittelun lopputulokseksi yhtä hyvin kuin aikuisetkin, joskus jopa paremmin. Aikuinen saattaa esimerkiksi ehdottaa, että riitaan ajautuneet nuoret eivät jatkossa kohtaa toisiaan tai puhu toisilleen. Nuoret puolestaan ehdottavat tiettyjen käyttäytymissääntöjen sopimista, jotta voidaan olla samassa tilassa vaikkei ystäviä oltaisikaan.

 

Entä yleisemmin nuorisoalalla ja yhteiskunnassa?

On olemassa nuorten osallisuusohjelmia, nuorisovaltuustoja ja muita, mutta useimmiten niissä on jäseninä vain hyvin pärjääviä nuoria. Heidän, jotka eivät ole kiinnittyneet yhteiskuntaan, ääni ei näissä useinkaan tule esille. Nuorten ajatuksia tulisi kerätä myös menemällä sinne, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa, jolloin voitaisiin tavoittaa niitäkin, jotka eivät voi tai halua sitoutua mihinkään pitkäaikaiseen työskentelyyn.

Katusovittelijoina kuulemme usein nuorten kertovan, että olemme ensimmäisiä tyyppejä, jotka kuuntelevat heidän näkemystään. Monelle nuorelle luontainen tapa ilmaista itseään voi olla esimerkiksi räppi tai muu taiteen muoto, joiden tekemiseen tulisi olla mahdollisuuksia.

 

Mitkä asiat ovat hyvin, missä asioissa aikuisilla puolestaan on parannettavaa?

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa on hyvää se, että nuorisotyö on ammattimaista. Näin ollen meillä on paljon aikuisia, jotka ovat nuorten puolella ja kuuntelevat heitä. Meillä on paljon sellaisiakin palveluita, jotka on suunnattu niille nuorille, joilla on suuri riski syrjäytyä ja joiden ääni ei yhteiskunnassa juurikaan kuulu.

Aikuisten asenne nuoria kohtaan voisi monesti olla parempi ja ymmärtäväisempi. Aikuiset saattavat ajatella, että lapsuuden jälkeen nuori olisi jotenkin valmis, vaikka nuorena ihminen on oikeastaan eniten kesken. Nuorelta odotetaan kauhean paljon, vaikka kehitys on yhtä aikaa monilta osin kesken ja myllerrys pään sisällä on ihan järjetön.

 

Oivalsitteko itse jotain, johon haluatte jatkossa kiinnittää enemmän huomiota?

Heräsin jälleen pohtimaan, miten tärkeää on antaa nuoren olla vielä lapsi. Hän voi olla aikuisuuden kynnyksellä, mutta ei vielä aikuinen eikä hänen siksi tarvitse toimia kuin aikuinen. Usein tuntuu hämmentävältä, miten paljon nuorilta odotetaan. Lapselle kyllä selitetään vaikkapa se, miksei kättä saa laittaa kuumalle liedelle, mutta nuorelle sanotaan vastaavissa tilanteissa enää vain, että älä tee näin. Nuorikin voi monessa tilanteessa tarvita selityksiä ja valintojen seurausten pohtimista aikuisten kanssa.

Tiedon jakamisen osalta sosiaalinen media on keskeisessä roolissa nuorten elämässä. Toisaalta on hyvä, että somessa on helppo välittää tietoa laajallekin, mutta kääntöpuolena on vahingollisen tiedon leviäminen nopeasti. Nuori ei välttämättä aina ymmärrä syy-seuraussuhteita ja esimerkiksi jonkin loukkaavan kuvan tai videon lähettämisen kauaskantoisia vaikutuksia.

---