.
Lasten ja nuorten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia – näkyykö tämä tarpeeksi arjessa?
“En tiiä toteutuuko, ei ainakaa näy. Ei toi mielipide kyllä näy. Ehkä joskus joku aikuinen kysyy, mut mitään, mitä toivoo, ei saa tai mikään ei muutu.”
Näin vastasi eräs nuori, kun pohdin lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ja päätin spontaanisti kysyä Whatsapp-ryhmässä kuuden nuoren ajatuksia: mitä he tietävät lapsen oikeuksista, millaisia ajatuksia aiheesta herää ja miten oikeudet heidän mielestään toteutuvat omassa arjessa.
Lapsen oikeudet ovat läsnä Aseman Lasten jokapäiväisessä toiminnassa. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että mitään toimenpiteitä kuten yhteydenottoa vanhempiin tai lastensuojeluilmoitusta ei tehdä nuoren selän takana.
Aina toimenpide ei ole nuoren toiveen mukainen. Lapsen oikeudet eivät tarkoita sitä, että lapsi tai nuori saisi aina päättää kuinka toimitaan, vaan että hänen näkemyksensä kuullaan ja kuunnellaan – ja jos toivetta ei voida toteuttaa, nuorelle perustellaan, miksi toimitaan toisin. Valitettavasti työmme arjessa kohtaamme myös tilanteita, joissa nuoren näkemyksiä ohitetaan tai vähätellään, esimerkiksi kun puhutaan koulukiusaamisesta tai väkivallasta.
Suomi on sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Tämä tarkoittaa sitä, valtion on sekä edistettävä aktiivisesti lasten oikeuksien toteutumista että suojeltava lapsia oikeuksien loukkaamiselta. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös kuntia ja muita toimijoita, joille valtio jakaa tehtäviään. Valtiolla on myös velvollisuus huolehtia, että sekä lapset itse että vanhemmat ja muut aikuiset tuntevat lapsen oikeudet. Muilla aikuisilla tarkoitetaan esimerkiksi lasten parissa työskenteleviä tai lapsia koskevia päätöksiä tekeviä ihmisiä.
Kun lapsen oikeudet tunnetaan, osataan esimerkiksi päätökset valmistella ja palvelut järjestää niin, että ne tukevat lapsen oikeuksien toteutumista eivätkä ratkaisut syrji ketään. Lasten itsensä on tärkeä ymmärtää omat oikeutensa siksi, että tällöin he tunnistavat, mikäli heitä kohdellaan väärin.¹ Artikloja on yhteensä 54, joista 41 on varsinaisia oikeuksia. Tiivistettynä oikeuksiin pääsee tutustumaan esimerkiksi Unicefin sivulta.
Me Aseman Lapsissa aiomme tänä vuonna paneutua aiheeseen syvällisemmin. Haluamme pohtia – ja samalla haastaa muitakin pohtimaan – miten hyvin oikeudet toteutuvat arjessa, missä asiassa me aikuiset olemme onnistuneet, mitä epäkohtia toisaalta havaitsemme ja miten niitä voitaisiin ratkaista.
Tuotamme vuoden aikana Nuorten oikeuksia edistämässä –sarjan, jossa eri toimintamuodoissamme työskentelevät ammattilaiset pääsevät vuorollaan pohtimaan aihetta. Tarkoituksena on oppia itse lisää, jakaa tietoa nuorille ja yhteistyökumppaneille sekä samalla pohtia, miten lasten oikeuksien artiklat vaikuttavat meidän arkityöhömme nuorten parissa.
Toivottavasti siis lapsen oikeuksien viikolla marraskuussa osaamme lapsen oikeudet kuin omat taskumme, kohtaamiemme nuorten tietoisuus lapsen oikeuksista on lisääntynyt ja samalla heidän näkemyksensä eri artikloista ja työstämme tulee näkyvämmäksi.
Nuorten kanssa viestitellessäni huomasin, ettei ole aina helppoa herättää nuorten kiinnostusta aiheeseen, selittää oikeuksia tai kysyä niistä näkemyksiä. Onneksi tähän on tehty paljon apumateriaalia, johon tutustumalla ehkä ensi kerralla minäkin onnistun paremmin.²
Nuoren kysymys “Onks meillä muka oikeuksia?” havahdutti siihen, että nuoret eivät välttämättä tunnista lapsen oikeuksia omakseen, koska niissä puhutaan lapsista. Lapsen oikeuksien 1. artikla määrittääkin, että kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia ja heitä on kohdeltava lapsina. Lapsi-termiä käytetään juridisissa yhteyksissä puhuttaessa alaikäisistä, mutta kuinka moni 16-vuotias kokee itse olevansa lapsi? Lapsen oikeuksien sijaan tässä kampanjassa puhummekin lasten ja nuorten oikeuksista.
Lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä mietitään päivittäin lapsen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Onko nuorella turvallista kotona tai koulussa? Saako nuori opiskella ja riittävän tuen siihen? Miten nuorta kohdellaan, kun hän on tehnyt rikoksia? Miten ehkäisemme nuorten päihteiden käyttöä? Mikä on lapsen edun mukaista? Mikä on nuoren näkemys näistä asioista? Milloin meidän täytyy nuoren suojelun nimissä tehdä toimia, jotka eivät vastaa nuoren toivomuksia?
Tulevien kuukausien aikana pohdimme näitä, joskus jännitteisiäkin kysymyksiä, systemaattisemmin Aseman Lasten eri toimintakentillä kuten nuorisotyössä julkisissa ja puolijulkissa tiloissa, haja-asutusalueilla, kouluympäristössä, sijaishuollossa sekä osana rikosprosesseja. Tervetuloa mukaan oppimaan!
Julia Saarholm
tutkimuskoordinaattori, kouluttaja
Pirunpolskasta nuorten nuortteihin -tutkimushanke
Aseman Lapset ry
¹ https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/
² Hyödynnä materiaaleja esim täältä: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsenoikeuksienviikko/
Lapsen oikeudet ovat läsnä Aseman Lasten jokapäiväisessä toiminnassa
Aseman Lapsissa paneudutaan kuluvana vuonna syvällisemmin lasten ja nuorten oikeuksiin. Pohdimme YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kautta sitä, miten hyvin oikeudet toteutuvat nuorten arjessa.
Samalla haastamme sekä itsemme että muutkin toimijat pohtimaan sitä, missä asioissa me aikuiset olemme onnistuneet, mitä epäkohtia oikeuksien toteutumisessa havaitaan ja miten niitä voitaisiin yhdessä ratkaista.
Vuoden aikana julkaisemme kuukausittain katsauksen yhteen artiklaan. Eri toimintamuodoissamme työskentelevät ammattilaiset pääsevät vuorollaan pohtimaan valittua lasten ja nuorten oikeutta.
Tarkoituksenamme on sekä oppia itse että jakaa tietoa oikeuksista nuorille, yhteistyökumppaneillemme ja yleisölle. Sarja alkaa nettisivuillamme ja somessa maaliskuussa ja jatkuu lapsen oikeuksien viikolle marraskuuhun 20.–26.11.
Mitkä ovat lapsen oikeudet?
Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. Ne eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan jokaisen aikuisen velvollisuuksia.
Jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Lapsen oikeudet koskevat jokaista alle 18-vuotiasta lasta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen oikeudet neljän periaatteen mukaan:
- Lasta ei saa syrjiä.
- Lapsen etu pitää ottaa huomioon.
- Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen.
- Lapsen näkemystä pitää kunnioittaa.
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa. Jopa 196 maata on ratifioinut sopimuksen eli sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimus onkin maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus.
Tilaa uutiskirjeemme
