Oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti ja ikätasoisesti rikosprosessissa
Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen
ja hänen ikänsä huomioon ottaen.
Hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve ja erityisen keskeistä nuoruudessa
Tomas Luoto (kuvissa lapsena ja nyt) työskentelee Pasila-toiminnassa rikoksilla oireilevien nuorten sekä heidän lähipiiriensä kanssa. Tavoitteena on tukea nuorta elämän eri osa-alueilla ja rikoskierteen katkaisussa. Työssään Tomas hyödyntää omaa kokemustansa rikoksista ja päihteistä sekä niistä irrottautumisesta. Hän on koulutettu kokemusasiantuntija, joka parhaillaan opiskelee nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.
.
Millaisia ajatuksia tämä artikla herättää sinussa ammattilaisena?
Nuoruus on erityistä ja herkkää aikaa. Aivot kehittyvät, nuoret irtaantuvat vanhemmistaan ja kiinnittyvät vahvemmin ystäväpiireihinsä. Näen, että tämän vuoksi nuorten rikoksentekijöiden ja rikoksesta epäiltyjen kohdalla ihmisarvon kunnioittaminen ja ikätasoinen kohtelu korostuu. Nämä seikat on syytä ottaa huomioon sekä konkreettisissa menetelmissä että kohtaamisessa.
Keskeistä artiklan kannalta on ymmärrys siitä, että nuoruuteen kuuluu rajojen etsiminen, mikä joskus johtaa rikoksiksi määriteltäviin toilailuihin. Rikosten tekeminen onkin kaikkein yleisintä juuri nuoruudessa.
.
Miten tämä oikeus näkyy käytännössä edustamassasi toiminnassa? Kerro konkreettisia esimerkkejä.
Omassa työssäni pyrin aina tasaamaan valta-asetelmaa itseni ja nuoren välillä. Vaikka me järjestötyöntekijöinä emme ole viranomaisia, aikuisina meillä on aina jonkinlainen valta ja vastuu suhteessa nuoreen. Keskeistä tässä on läpinäkyvyys, avoimuus nuorelle siitä, mitä teemme ja miksi. Tämä koskee sekä niin sanottuja mukavia asioita, että asioita, jotka näyttäytyvät nuoren silmin ikäviltä. Emme esimerkiksi tee lastensuojeluilmoituksia nuoren ja perheen selän takana.
Emme tuomitse nuorta ylhäältä käsin hänen teoistaan vaan näemme hänet arvokkaana ihmisenä hänen teoistansa riippumatta. On tärkeää nähdä, mitä tekojen taustalla on. Harva nuori tekee rikoksia pahantahtoisuuttaan. Sen sijaan rikosten taustalla on usein moninaisia riskitekijöitä, kuten vaikea perhetilanne, neuropsykiatrisia erityispiirteitä, oppimisvaikeuksia sekä vaille riittävää tukea jäämistä.
Hyväksytyksi tuleminen ja yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve ja erityisen keskeistä nuoruudessa. Jos nuori ei saa hyväksyntää niistä asioista, joita yhteiskunnan silmin pidetään arvostettavina, kuten koulusta tai harrastuksista, on ymmärrettävää, että hän ryhtyy hankkimaan hyväksyntää muualta.
Työmuodossamme on runsaasti osaamista ja tuntemusta rikosprosesseihin liittyen. Kuljemme rinnalla prosessin aikana ja tarjoamme ikätasoisesti tietoa nuorelle sen vaiheista sekä hänen oikeuksistaan sen aikana.
.
Entä yleisemmin nuorisoalalla ja yhteiskunnassa?
Lainsäädännön tasolla artikla on huomioitu hyvin. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Mikäli rikoksen tekijä on tätä nuorempi, katsotaan, että hän on ollut tekohetkellä syyntakeeton eli hän on toiminut ymmärrystä vailla.
Myös 15–17-vuotiaiden kohdalla ikätasoisuus on rikosprosessissa huomioitu hyvin. Alle 18-vuotiaan rikoksesta epäillyn huoltajilla on kuuluisteluissa rinnakkainen puheoikeus, ja lapsen oikeuksien ja edun toteutumista valvoo sosiaalityöntekijä. Alaikäisiin sovelletaan myös lievennettyä rangaistusasteikkoa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että alaikäiselle määrättävä rangaistus voi olla korkeintaan ¾ siitä, mitä täysi-ikäiselle voidaan määrätä ja ehdotonta vankeutta voidaan tuomita alaikäiselle vain erittäin painavasta syystä.
Yhteiskunnallisella tasolla ei kuitenkaan mielestäni ymmärretä riittävän hyvin nuorisorikollisuuden kokonaiskuvaa. Julkisessa keskustelussa usein unohtuu, kuinka pienestä joukosta nuoria on lopulta kyse, kun puhutaan toistuvasta ja vakavasta rikosoireilusta. Tarvitaan myös lisää ymmärrystä nuorten rikosten taustasyistä.
Koen myös, ettei nuorten palveluissa ole riittävää osaamista toistuvia rikoksia tekevien nuorten kohtaamiseen. Onneksi aiheeseen on alettu kiinnittää viime vuosina enemmän huomiota, ja on ryhdytty kehittämään uusia keinoja palveluiden parantamiseksi. Kesäkuun alussa julkaistu Monialainen yhteistyö nuorten rikoskierteestä irrottautuminen -verkkokurssi tarjoaa ammattilaisille työkaluja vakavia ja toistuvia rikoksia tekevien nuorten parissa työskentelyyn. Viiden opintopisteen laajuinen kurssi on kaikille täysin maksuton, ja se suoritetaan oppilaan omien aikataulujen mukaan Laurean verkkokampuksella.
.
Mitkä asiat ovat hyvin, missä asioissa aikuisilla puolestaan on parannettavaa?
Rikosprosesseissa otetaan hyvin huomioon nuoruuden erityispiirteet ja -tarpeet. Valitettavasti kuitenkin prosessit ovat todella hitaita, millä on vakavia seurauksia. Nuorten elämä on perinteisesti hyvin nopeatahtista, ja siksi rikosprosessissa olisi tärkeää edetä ilman viivästyksiä.
Ammattilaisilla on myös selkeästi suuri halu oppia nuorisorikollisuuden ilmiöstä ja sen parissa tehtävästä työstä, ja saammekin paljon pyyntöjä tulla kertomaan aiheesta ja työstämme työyhteisöihin. Myös julkisessa keskustelussa on alettu tuomaan esiin aikaisempaa enemmän tietoa nuorten rikosten parissa tehtävästä työstä.
Meillä aikuisilla on kuitenkin paljon parannettavaa siinä, miten me puhumme nuorista etenkin silloin, kun kyseessä on rikoksesta epäilty tai tuomittu nuori. Syyllistävällä puheella on kauaskantoiset seuraukset – se vahvistaa nuorten kokemusta siitä, etteivät he kuulu joukkoon. Nuoret ottavat myös esimerkkiä aikuisista, ja siispä jokaisella aikuisella on suuri vastuu olla välittämättä haitallisia arvoja ja käyttäytymismalleja nuorille.
.
Oivalsitko itse jotain, johon haluat jatkossa kiinnittää enemmän huomiota mitä toivoisit muilta aikuisilta?
Aikuisten tuen nuorten rikosprosessien aikana on oltava systemaattista, eikä se saa rajoittua vain niihin tilanteisiin, joissa aikuisen läsnäolo on pakollista. Itsekin lyhyitä rikosprosesseja läpikäyneenä tiedän, kuinka kuormittavaa on joutua yksin pohtimaan rikosten vaikutuksia ja seuraamuksia.
Tämä on tärkeää, etenkin kun tiedetään, että rikosprosessit saattavat venyä yli vuoden pituisiksi. Saattaa olla, ettei nuori esimerkiksi uskalla suunnitella tulevaisuuttaan, kun rikosprosessi on kesken. Kun tähän lisätään kaikki nuoruuteen liittyvä myllerrys aivoissa, tunne-elämässä ja sosiaalisissa suhteissa, intensiivisen ja pitkäjänteisen tuen tarve on ilmeinen.
Lisäksi nuorten erityispiirteet on syytä ottaa entistä paremmin huomioon. Erityispiirteet voivat liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuksiin ja kielellisiin valmiuksiin, ja nuoren voi olla itse haastavaa tunnistaa ja myöntää tarvettaan erityisille palveluille, kuten tulkkaukselle. Mitä paremmin ammattilainen ymmärtää, miten nuoren erityispiirteet voivat ilmetä, sitä paremmin hän osaa tukea nuorta niiden tunnistamisessa.
Nuorten ja heidän perheidensä ajatuksia ja kokemuksia aiheesta:
”Poliisi uhkasi penkoa myös äitini tavarat ellen kertoisi missä jokin esine on.” Nuoren kertoman mukaan poliisi uhkasi kotietsinnän aikana näillä sanoilla nuorta, jota tultiin pidättämään. Kenenkään muun omaisuutta ei saa penkoa tai etsiä ellei kotietsintäluvassa sitä erikseen mainita.
”Tuntuu kohtuuttomalta, että vain yksi kuulustelu järjestetään kolmeen vuorokauteen, ja että sen lisäksi halutaan vielä vangita.” Asian käsittelyn tulisi nuoren ja hänen perheensä mielestä olla nopeampaa siitä huolimatta, että tutkintaan kuuluu useampi nuori ja asianomistaja. Vangitsemisen uhka tuntuu kohtuuttomalta.
”Positiivista oli se, miten nuori tänään oikeudenkäynnissään ensimmäistä kertaa pyysi meiltä tapaamista pian uudelleen, kun aikaisemmin on ollut hyvin varautunut ja omaehtoinen meihin ja muihin palveluihin kiinnittymisessä.” (Pasila-toiminnan työntekijän huomio.)
”Nuoren perheenjäsenet ovat soitellut prosessin ajan ja ilmaisseet suurta kiitollisuutta, että on joku kenelle soittaa milloin vain.” (Pasila-toiminnan työntekijän huomio.)
Mitkä ovat lapsen oikeudet?
Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. Ne eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan jokaisen aikuisen velvollisuuksia.
Jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Lapsen oikeudet koskevat jokaista alle 18-vuotiasta lasta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen oikeudet neljän periaatteen mukaan:
- Lasta ei saa syrjiä.
- Lapsen etu pitää ottaa huomioon.
- Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen.
- Lapsen näkemystä pitää kunnioittaa.
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa. Jopa 196 maata on ratifioinut sopimuksen eli sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimus onkin maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus.
Lapsen oikeuksien sopimus tiivistettynä (unicef.fi)
Artikla 40:
Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.
Sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle lapselle, jonka väitetään syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, jota syytetään siitä tai jonka on todettu sitä rikkoneen, oikeuden tulla kohdelluksi tavalla, joka edistää lapsen ihmisarvoa ja arvokkuutta, joka vahvistaa lapsen kunnioitusta muiden ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kohtaan sekä ottaa huomioon lapsen iän ja pyrkimyksen edistää hänen yhteiskunnallista sopeutumistaan ja rakentavan roolin omaksumista yhteiskunnassa.
Tämän toteuttamiseksi ja ottaen huomioon kansainvälisten asiakirjojen asiaankuuluvat määräykset sopimusvaltiot takaavat erityisesti, että:
- a) lapsen ei väitetä syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, häntä ei syytetä siitä tai hänen ei todeta rikkoneen sitä tekojen tai laiminlyöntien perusteella, jotka eivät tekohetkellä olleet kiellettyjä kansallisessa lainsäädännössä tai kansainvälisessä oikeudessa;
- b) lapsella, jonka väitetään syyllistyneen tai jota syytetään rikoslain rikkomisesta, on ainakin seuraavat takeet;
- i) häntä pidetään syyttömänä, kunnes hänet lain mukaan todetaan syylliseksi;
- ii) hänelle on ilmoitettava viipymättä ja suoraan, tai tarvittaessa vanhempiensa tai laillisten huoltajiensa välityksellä häntä vastaan esitetyt syytteet, ja hänellä on oikeus saada oikeusapua tai muuta asianmukaista apua puolustuksensa valmistelussa sekä sen esittämisessä;
iii) hänen on viipymättä saatava lainsäädännön mukaisesti asiansa toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman viranomaisen tai oikeudellisen elimen päätettäväksi rehellisessä oikeudenkäynnissä oikeus- tai muun asianmukaisen avustajan läsnäollessa ja ottaen erityisesti huomioon lapsen iän, hänen tilanteensa, hänen vanhempansa tai lailliset holhoojansa tai huoltajansa läsnäollessa, ellei sen todeta olevan lapsen edun vastaista;
- iv) häntä ei saa pakottaa todistamaan tai tunnustamaan syyllisyyttään. Hänen on voitava kuulustella tai kuulusteluttaa vastapuolen todistajia sekä saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi tasapuolisuuden nimissä;
- v) jos hänen katsotaan rikkoneen lakia, hänellä on oikeus saada tämä päätös ja sen perusteella määrätyt toimenpiteet korkeamman toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman viranomaisen tai oikeudellisen elimen käsiteltäväksi lainsäädännön mukaisesti;
- vi) hänen on saatava maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu kieltä, jolla asiaa käsitellään;
vii) hänen yksityisyyttään on kunnioitettava täydellisesti asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.
Sopimusvaltiot pyrkivät edistämään sellaisten lakien säätämistä, menettelytapojen ja viranomaisten asettamista ja laitosten perustamista, jotka soveltuvat erityisesti lapsiin, joiden väitetään syyllistyneen, joita syytetään tai joiden on todettu rikkoneen rikoslakia, ja erityisesti:
- a) säätämällä vähimmäisiän, jota nuorempia lapsia ei pidetä kelpoisina rikkomaan rikoslakia;
- b) aina milloin mahdollista ja toivottavaa, ryhtymään muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin tällaisten lasten kohdalla, edellyttäen, että ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa kunnioitetaan täydellisesti.
Sen varmistamiseksi, että lapsia kohdellaan heidän hyvinvoinnilleen sopivalla sekä heidän olosuhteisiinsa ja rikkomukseensa oikeassa suhteessa olevalla tavalla, on oltava mahdollisuus erilaisiin järjestelyihin, kuten huolenpitoon, ohjausta ja valvontaa koskeviin päätöksiin, neuvontaan, viranomaisvalvontaan, sijaisperhehoitoon, opetus- ja ammattikoulutusohjelmiin ja muihin laitossijoituksen vaihtoehtoihin.
Tilaa uutiskirjeemme
