Julkisiin tiloihin jalkautuvassa työssä ollaan nuorten saatavilla myös nuorisotilojen ulkopuolella

Työn takana: Tuomo Kantele, yhteisökehittäjä, löytävä nuorisotyö tuomo_kantele_1_0_0_0.jpg

Löytävässä nuorisotyössä nuorisotyöllistä osaamista viedään kauppakeskuksiin, julkisen liikenteen risteyskohtiin sekä muualle julkisiin tiloihin, missä nuoret viettävät aikaansa. Kohderyhmänä ovat kaikki näissä tiloissa aikaansa viettävät nuoret. Kuopiossa nuorten pariin jalkautuu Tuomo Kantele yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.  

– Kaikki nuoret eivät löydä nuorisotiloille tai ohjatun vapaa-ajan toiminnan piiriin ja he, jotka löytävät, usein käyttäytyvät siellä sillä tavalla kuin oletetaan, että pitäisi käyttäytyä. Julkiseen tilaan meneminen monipuolistaa kuvaa nuorten vapaa-ajasta, Tuomo kertoo. 

Jalkautumispari on löytynyt muun muassa kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöistä sekä koulukuraattoreista. Yhden illan aikana nuoria kohdataan Kuopiossa keskimäärin parikymmentä. 
 
Toiminnan tarkoitus ei ole nuorten aktivoiminen tai häätäminen vaan kohtaaminen, keskusteleminen ja aikuisen läsnäolon mahdollistaminen. Ilman aikuisten läsnäoloa ajanvietto voi toisinaan äityä villiksi ja muiden huomioiminen unohtuu. Silloin keskustellaan, mitä pitää muistaa, jotta ajanvietto yhteisissä tiloissa olisi jatkossakin mahdollista.  
 
– Aktiivisella ja säännöllisellä jalkautumisella on mahdollista saada oma paikka katukuvassa aika nopeastikin. Kuopiossa on päästy puolessa vuodessa siihen, että jalkautumisiltana Sokoksen takana tai kauppakeskus Apajassa tervehdittäviä on reilusti myös hiljaisempina iltoina.  

Kohtaamisia ja katutodellisuuden havainnointia 

Useimmiten nuoret ovat mielissään kohtaamisista. Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa ja ensimmäisissä kohtaamisissa nuoret saattavat testata. Nuorisotyöntekijän tai esimerkiksi koulukuraattorin näkeminen tutun tilan ulkopuolella voi tuntua oudolta: “miksi te täällä ootte”, “kiinnostaako teitä muka oikeesti meidän tekemiset”, “esitätte vaan”.  

Julkisissa tiloissa kohdataan myös sellaisia nuoria, joilla on elämässään isoja huolia, mutta jotka eivät syystä tai toisesta käy nuorisotiloilla tai ole muuten löytäneet luotettavaa aikuista, jolle jutella. 
 
– Se on aina itsellekin hieno muistutus työmuodon tarpeesta. Nuorelle voi merkitä todella paljon, että aikuinen tulee hänen luokseen ja on läsnä. Yhdenvertaisena siinä tilanteessa. 
 
Joskus joudutaan puuttumaan tavalla, josta nuori ei pidä. Aina nuorelle kuitenkin selitetään, miksi toimitaan kuten toimitaan.  

Kohtaavan työn lisäksi työssä havainnoidaan katutodellisuutta ja viedään ilmiötason tietoa muiden tahojen tietoon. Jos havaitaan jotain huolestuttavaa, lähdetään yhdessä miettimään ratkaisuja. Kuopiossa yhteistyötä on tehty poliisivetoisen Ankkuri-toiminnan ja oppilashuollon kanssa.   

Poikkeustilanteessa nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle arjen kannattelija 
 

Tuomo aloitti työnsä löytävässä nuorisotyössä juuri, kun yhteiskunta meni koronan takia kiinni.  
 
– Lähdimme yhdessä eri tahojen kanssa pohtimaan nuorten tuen tarvetta ja keinoja sen viemiseksi nuorten luo. Pääsimme yhdessä kehittämään ammattialat ylittävää katutyötä.  
 
Etenkin viime keväänä ja kesällä turvallisten aikuisten läsnäolo väheni monen nuoren elämässä, kun koulut ja nuorisotilat olivat kiinni ja monet harrastuksetkin tauolla. Vanhemmilla ei aina ollut aikaa tai voimia tukea nuoria. Kaveripiiri kaupungilla olikin monen pelastusrengas. 

Koronan aikana jalkautuvan työn turvallisuuskysymyksiä on jouduttu miettimään korostuneesti. Julkisten tilojen ilmapiiri muuttui nopeasti, kun työmatkaliikkujat lähes katosivat katukuvasta, ja jäljelle jäivät asunnottomat ja päihdeongelmaiset aikuiset, joiden tilannetta koronatilanne kärjisti lohduttomasti.  

Onneksi nuorten kohtaaminen onnistuu turvaväleilläkin, tervehtiä voi kyynärpäällä tai jalalla. Nuorten juttelun tarve aikuisten kanssa kasvokkain on ollut suuri. 

Määrällisesti nuoria kohdattiin keväällä ja kesällä vähemmän, mutta heitä, joita kohdattiin, on ollut erityisen tärkeä kohdata. Monessa perheessä lomautukset ja työttömyys aiheuttavat huolta tulevasta. 

– Nuorisotyöntekijöillä on ollut iso rooli turvan ja toivon tuojana. Viime kuukausina onkin ollut helppo nähdä oman työn yhteiskunnallinen merkitys ja se tuntuu hyvältä. 

Tuomo Kantele 

  • Työskennellyt Aseman Lapsissa maaliskuusta 2020. 
  • Koulutukseltaan sosionomi (amk) 
  • Motto: Eiköhän me tästä yhdessä selvitä. 

Kuopion lisäksi löytävää nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi toimintaa on juurrutettu Jyväskylään, Ouluun ja Tampereelle. 

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Tilaa sähköinen uutiskirjeemme tästä.


 

Leila-wapari ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi

”Läsnäolo on vahvuutemme”

Leila Pohjolainen aloitti Helsingin Walkers-toiminnassa vapaaehtoistyöntekijänä eli waparina vuoden 2019 lopulla. Lyhyessä ajassa hän on tehnyt suuren vaikutuksen niin työntekijöihin, muihin wapareihin kuin nuoriinkin. Nyt Leila on ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi.leila_pohjolainen_kopio_0.jpg

– Walkersissa työskentely on avannut silmäni näkemään, kuinka tärkeää on, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi luotettava aikuinen elämässään. On tosi tärkeää kertoa nuorille, että heidät hyväksytään ja he hoitavat hommansa hyvin, Leila sanoo.

Leila työskentelee sekä Kampin Walkers-talolla ja -bussilla että nyt poikkeusoloissa myös virtuaalisessa Discord-ympäristössä.

Koulutettuja ja sitoutuneita

Waparit haastatellaan ja koulutetaan ennen työn aloittamista. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti eri aiheisiin liittyen myös työn ohessa. Waparit viihtyvät työssä niin nuorten kuin toisten vapaaehtoistyöntekijöiden ansiosta.

– Walkers-porukan yhteisöllisyys on yllättänyt. Työntekijät ovat todella sitoutuneita, he osallistuvat nuorten elämään tiiviisti ja meistä wapareistakin pidetään tosi hyvää huolta.

Läsnäolo riittää

Aikuiset voivat joskus kokea nuorten kanssa olemisen ja juttelemisen haastavana. Leila rauhoittelee ja antaa hyvän vinkin.

– Riittää, että on läsnä. Ei tarvitse yrittää mitään eikä kannata aloittaa keskustelua neuvomalla tai utelemalla. Läsnäolo on vahvuutemme, Leila toteaa.

Hän jäi eläkkeelle puolitoista vuotta sitten. Vaikka ikää karttuu, ei oma nuoruus unohdu ja niin omat kummilapset kuin Walkers-nuoretkin pitävät nuorten asiat lähellä.

– Muistan erittäin hyvin, millaista oli olla nuori. Kun näen nuorten käyttäytyvän jotenkin huonosti, muistutan itselleni, että he haluavat vain kuulua porukkaan ja toimivat kuten kaveritkin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä suvaitsevaisempi olen, Leila pohtii.

Haasteet muuttuvat, perusasiat pysyvät

Leila on huomannut, että ulkonäköpaineet ovat tänä päivänä omaa luokkaansa. Ennen sai olla enemmän sellainen kuin on, myös ulkonäöltään, mutta nyt nuoret eivät ole tyytyväisiä siihen miltä näyttävät.

– Nykyisten nuorten elämä on osittain erilaista kuin omassa nuoruudessani, mutta perusasiat ovat pysyneet samoina. Epävarmuus, ujous, itsensä etsiminen, rakastuminen – kaikki kuuluvat nuoruuteen nyt samoin kuin ennenkin.

 

Äänestetään Leila Vuoden vapaaehtoiseksi!

Äänestä täällä viimeistään 30.10.

 

Walkers-bussin seuraava alue on Espoon Saunalahti

Saunalahdessa kokeillaan uudenlaista konseptia, sillä koronarajoitusten takia Walkers-bussilla on voinut viettää aikaansa vain kuusi nuorta kerrallaan.

Bussikin ajaa alueelle, mutta pääasiallinen toiminta toteutetaan Saunalahden koulun yhteyteen avattavassa pop up Walkers-kahvilassa. Saunalahden koulun piha on alueella suosittu nuorten kokoontumispaikka.

Toimintaa käynnistellään 20.10. alkaen. Tila on nuorille auki tiistaisin 17–21 ja lauantaisin 17–22. Lisäksi torstaisin alueella jalkaudutaan yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa.

Lisätietoja: toimintavastaava Mika Rouvinen, p. 050 471 3999, mika.rouvinen [at] asemanlapset.fi.

nayttokuva_2020-10-19_kello_13.39.02_0.png


 

Yksilötyössä kohdataan nuori kokonaisvaltaisesti omana itsenään

Työn takana: Taru Oikarinen, Walkers-nuorisotyöntekijä

Helsingin Walkers-talo on kaikille 13–17-vuotiaille nuorille tarkoitettu kohtaamis- ja ajanviettopaikka. Se toimii avoimena nuorisokahvilana, jossa nuorille on aina tarjolla turvallisten aikuisten läsnäoloa. Yksi turvallisista aikuisista on Taru Oikarinen, joka kohtaa työkseen nuoria asemapaikkanaan juuri Helsingin ydinkeskustassa toimiva Walkers-talo.

Talolla aikaansa viettää normaaliolosuhteissa keskimäärin 150 nuorta illassa. Kahvila onkin vuosi toisensa jälkeen lunastanut paikkansa nuorten vapaa-ajanviettopaikkana. Koronarajoitusten puitteissa henkilömäärää on luonnollisestikin jouduttu rajoittamaan.

- Talo pystyy tarjoamaan nuorille turvallisen vapaa-ajanviettopaikan juuri oikealla paikalla ja juuri oikeaan aikaan, kertoo Taru Oikarinen.

- Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen ajanviettopaikkoja, joissa he saavat hengata keskenään ja joissa heillä on mahdollista tutustua muihin ikätovereihin, saada kavereita ja joissa on turvallisia aikuisia mahdollistamassa tämän ympäristön, sanoo Taru.

Talon henkilökuntana toimii Aseman Lapset ry:n ammattilaisten lisäksi Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuvia nuorisotyöntekijöitä. Talo myös mahdollistaa harjoittelun alan opiskelijoille.

Ammattilaisten rinnalla nuoria kohtaavat myös muut turvalliset aikuiset, Walkersin omat vapaaehtoistyöntekijät eli Waparit. 
 

Yksilötyötä tehdään yhä enemmän

Talolla tehdään yhä enenevässä määrin myös yksilötyötä eli kohdataan nuoria yksilöllisesti keskustellen ja ongelmia ratkoen. Yksilötyö on varsin moniulotteista.

- Vaikka nuoruuteen liittyy paljon ihan "normaaliakin" oireilua ja kipuilua, tuntuu että tällä hetkellä erityisesti korostuvat mielenterveyteen tai elämänhallintaan liittyvät haasteet. Meidän yksilötyötä tekevien tehtävä onkin nähdä näiden oireiden taakse ja pystyä pureutumaan niihin todellisiin ongelmiin ja haasteisiin, jotka ovat siellä oireiden takana, sanoo Taru.

Käytännössä tämä voi olla kohtaamisen ja keskustelun lisäksi ihan konkreettista nuoren rinnalla kulkemista: auttamista tukien hakemisessa, koulupaikan tai työn hakemista, yhdessä puheluiden soittamista tai virastossa asioimista.

- Nuori kohdataan aina yksilönä, leimaamattomasti ja yhdenvertaisesti. Vuorovaikutus nuoren kanssa alkaa kohtaamisissa käydyistä keskusteluista, ja luottamusta rakennetaan puolin ja toisin. Näin saadaan näkyviin ne todelliset haasteet ja ongelmat mahdollisen oireilun takana, ja päästään yhdessä löytämään ne tarvittavat toimenpiteet ja polku, jota yhdessä lähdetään sitten kulkemaan.

Joissain tapauksissa pelkkä neuvonta ja ohjaus riittävät. Tiettyihin haasteisiin on olemassa nuorille räätälöityjä tukipalveluita, joihin nuori ohjataan. Joskus tämä ei kuitenkaan riitä, vaan rinnallakulkijuutta tarvitaan hieman enemmän - myös Walkers-talon aukioloaikojen ulkopuolella. Usein työtä tehdään verkostoissa, joissa on mukana myös muita nuoren asioita hoitavia tahoja.

- Usein toimimme nimenomaan niinä rinnallakulkijoina, turvallisina ja luotettavina aikuisina. Varmistamme esimerkiksi sen, että nuori ei juutu palvelujen väliin, jää niiden ulkopuolelle tai joudu pompoteltavaksi luukulta toiselle. 

- Tää on ihan oikeesti maailman paras työpaikka! Työssäni pääsee oikeasti tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi elää, näkee yksittäisten nuorten edistysaskeleet ja pääsee auttamaan ja kulkemaan rinnalla silloin, kun nuori sitä tarvii, sanoo Taru.

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje

 

Taru Oikarinen

- työskennellyt Aseman Lapsissa vuodesta 2016
- koulutukseltaan Taru on nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä

- Motto: Kaikesta selviää!

 

Kiusaamiseen puuttuva K-0-työ mahdollistaa ratkaisujen löytymisen haastaviin ja pitkittyneisiin koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin

Lain mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin noin kuusi prosenttia koululaista kokee koulukiusaamista viikoittain tai vielä useammin. Aikuiset kokevat usein neuvottomuutta lasten ja nuorten uhmakkaan ja väkivaltaisen käytöksen edessä. Etsitään syyllisiä, rankaisukeinoja ja – onneksi usein myös toimivia keinoja tilanteen muuttamiseen ja osapuolten tukemiseen ja auttamiseen.  

- Työskentelemme päivittäin kaikkein haastavimpien konfliktitapausten parissa. Aseman Lapset ry:ssä kehitetty kiusaamiseen puuttuva K-0 antaa aikuisille työkaluja toimia konfliktitilanteissa rakentavasti ja tehokkaasti yhdessä, kertovat kouluttaja Ville Koikkalainen ja hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä. 

Toimintatapa on tehokas esimerkiksi tapauksissa, joissa kiusaaminen on pitkittynyttä ja vakavaa. Tärkeässä osassa on nopea puuttuminen, tilanteiden analysointi, yhteistyö ja konfliktien jälkeinen seuranta. K-0 ei korvaa mitään olemassa olevaa toimintaa, vaan tukee jo olemassa olevia toimenpiteitä. 

Työskentely on sitä tehokkaampaa, mitä laajemmin mukaan otetaan eri osapuolia kuten konfliktissa mukana olevat lapset ja nuoret, heidän vanhempansa, opettaja ja muuta koulun henkilökuntaa, tilanteesta riippuen myös poliisin, nuorisotyön ja sosiaalitoimen edustajat.  

K-0:n käyttöönotosta sovitaan Aseman Lapset ry:n kanssa, ja yhteistyösopimus laaditaan paikkakuntakohtaisesti. Käyttöönotto on maksutonta, mutta vaatii kunnalta panostusta henkilöresursseihin kuten johdon tukeen, K-0-työntekijän palkkaamiseen ja hänen rinnalleen koulutettaviin muihin ammattilaisiin. Kunta saa Aseman Lapset ry:ltä koulutus- ja konsultointiapua sekä tukea koko prosessin ajan. 

Tällä hetkellä K-0 on käytössä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja tapauksiin on pystytty tarttumaan nopeasti ja tuloksellisesti. 

Nuorisotutkimusverkoston julkaisema Noora Hästbackan tutkimus Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen kertoo K-0-työstä. Tutkimus osoittaa, että pitkittyneet kiusaamistilanteet ovat monisyisiä ja puuttumisen käytännöt ovat epäselviä, kun toimenpiteitä tarvitaan niin yksilöiden kuin ryhmien tasoilla. Eri toimijoiden ja perheiden välisellä yhteistyöllä voidaan vastata tutkimuksen esiin nostamiin haasteisiin ja puuttua rakentavammin vakaviin kiusaamistilanteisiin.

Asiasta antavat lisätietoja kouluttaja Ville Koikkalainen, ville.koikkalainen [at] asemanlapset.fi, p. 050 592 2554, sekä hankepäällikkö Heikki Turkka, heikki.turkka [at] asemanlapset.fi, p. 050 518 5511. 

Blogikirjoitus: Kuraattori koulun seinien ulkopuolella nuoria kohtaamassa

Kun tutut nuoret tulivat ensimmäistä kertaa vastaan kaupungilla vapaa-ajanvietossa, minua jännitti. Koulun käytävillä kulkevana aikuisena oma rooli ja paikka on selkeä, mutta koulun seinien ulkopuolella, vapaa-ajalla ja nuorten omissa tiloissa en voikaan suojautua roolini taakse.  
 
Asemat neuvotellaan uudestaan. 

Miten menee? -kysymykseen sain vastaukseksi ”ihan jees”, ja siinä ensimmäinen kohtaaminen olikin. Seuraavissa tilanteissa jännitti jo vähemmän. 

Koronakevään aikana pääsimme kokeilemaan julkisiin tiloihin jalkautuvaa työtä yhteistyössä Aseman Lasten ja Kuopion nuorisopalveluiden kanssa. Oppilashuollon koulukuraattorille tämä työtapa oli aivan uusi.  
 
Jalkautumisen haltuunotto onnistui kokeneemman työparin turvin hyvin. Kaupungilla kulkiessa ja nuoria etsiessä jäi aikaa puhua työstä, yhteisestä työstä ja yhteistyöstä. Nuorisotyöntekijät, perhepalvelujen sosiaaliohjaajat ja koulukuraattorit tekevät työtä saman kohderyhmän – nuorten – kanssa, mutta yllättävän vähän tiedämme siitä mitä toiset todellisuudessa työssään tekevät.  

Yhteistyö on päivän sana. Kun kuntien resurssit eivät ole lisääntymässä eikä järjestöjenkään rahoitus suorastaan kasva, on selvää, että yhteisten haasteiden edessä voimia kannattaa laittaa yhteen. Järjestöillä – kuten Aseman Lapsilla – on tärkeä rooli uusien toimintatapojen kehittämisessä. 
 
Meillä on ja toisaalta ei ole tietoa siitä, miten koronakevät vaikutti nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa – osa seurauksista on näkyvillä ja osa piilossa. Näihin seurauksiin ja vaikutuksiin pitää kuitenkin pystyä reagoimaan nopeasti. Yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kesken on tässä kullanarvoinen asia. Vaikuttavaan työhön tarvitaan ketteriä järjestötoimijoita sekä kuntatoimijoiden vakiintuneita rakenteita. Uskallus lähteä kokeilemaan uutta ja halu nähdä nuoret ja heidän asiansa yhteisinä kantaa pitkälle. 

Jalkautuminen myös yllätti. Huomasin oppivani jotakin ihan uutta omasta työstäni. Koulun käytävillä, välitunneilla sekä koulun pihalla ennen ja jälkeen koulupäivän on lukemattomia mahdollisuuksia kohdata nuoria ja olla tavoitettavissa ja näkyvissä. Nämä ovat niitä mahdollisuuksia laskeutua alas sieltä oppilashuollon norsunluutornista, jonka ovelle uskaliaimmat tulevat koputtelemaan, mutta osa nuorista ei koskaan löydä.  

Kaisa Kantele 
koulukuraattori
Kuopio 

Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa. 


 

Kiusaamiseen puuttuva työ on mielekästä ja tärkeää

Työn takana: Julia Saarholm, kouluttaja

Aseman Lasten kolmen toimintamuodon rypäs, ns. bunkkeritiimi, työskentelee monenlaisten haastavien tilanteiden parissa. Tiimi kohtaa nuoria, joilla on taustallaan monia rikoksia ja töppäyksiä, koulukiusaamista ja muita konflikteja. Yksilö- ja perhetyötä tehdään paljon. Julia Saarholm on yksi niistä työntekijöistä, jotka menevät sinne, missä tilanne sitä vaatii.

Bunkkeri-kokonaisuuteen kuuluvat katusovittelu, kiusaamiseen puuttuva työ sekä Pasila-hanke. Katusovittelutoimintaa kohdennetaan sellaisiin alaikäisiä osapuolia sisältäviin sovittelutapauksiin, joissa tavanomaisen riita- ja rikosasiain sovittelun keinot eivät riitä tai nuori perheineen tarvitsee jatkotukea. K-0-toiminnassa eli kiusaamiseen puuttuvassa työssä tehdään työtä nuorten konflikteissa laaja-alaisella asiantuntevalla otteella ja Pasila-hankkeessa rikoksilla oireilevien nuorten kanssa.

- Työmuotoja levitetään eri puolille Suomea, ja työnkuvaani kuuluukin muun muassa muiden asiantuntijoiden kouluttaminen, jossa parasta on, kun pääsee kohtaamaan muita eri alojen ammattilaisia ja oivaltamaan yhdessä uutta, kertoo Julia.

Viime kesänä bunkkeritiimin työvuorot suunniteltiin siten, että kaksi työntekijää olivat aina nuorten tavoitettavissa, ja nuorille toimitettiin lista työntekijöiden työajoista.

- Toimintatapa todettiin toimivaksi, ja aikuisten läsnäolo nuorille myös lomalla todella tärkeäksi. Puhelin soi, viestejä laitettiin ja nuoria tavattiin tiuhaan tahtiin, Julia kertoo.

Työntekijät ovat tavanneet nuoria sekä heidän kavereitaan ja perheitään ja selvitelleet monia esimerkiksi päihteisiin, itsetuhoisiin ajatuksiin ja kiireellisiin sijoituksiin liittyviä asioita.

Viime viikkoina Juliaa ja hänen kollegoitaan on työllistänyt kiusaamistilanteet sekä teeman nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

- Nyt puhutaan asiaa, ja hyvä että puhutaan! Kiusaamiseen puuttuva työ on mielekästä ja tärkeää, koen todellakin olevani tekemässä merkityksellistä työtä, Julia sanoo.

- Keskeistä on yhteistyö eri toimijoiden ja perheiden kanssa!

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje

Julia Saarholm

- Työskennellyt Aseman Lapsissa vuodesta 2017.
- koulutukseltaan rikosseuraamusalan sosionomi
- työkokemusta rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnasta, vankilasta asunnottomina vapautuvien tukiasumisyksiköstä sekä keikkatöistä lastensuojelussa ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikössä.

- Motto: "On tärkeää oivaltaa, että ei tiedä. Yhdessä tekemällä mahdottomasta tulee vaikeaa - mutta mahdollista."

Mielipide: Koulukiusaamisen torjuntaa tulee lähestyä laaja-alaisesti

Koulukiusaamisilmiön laajoja ulottuvuuksia ei tunnepitoisessa julkisessa keskustelussa aina huomioida. Ratkaisuksi esitetään helposti yhtä ja samaa toimenpidettä monimutkaisiin tilanteisiin. 

Osa puhetavoista korostaa kiusaamisen ehkäisemisen keinoja. Ne eivät yksin riitä, vaan ilmiön kohdalla tarvitaan niin kiusaamista ehkäisevää, siihen puuttuvaa kuin sen seurauksia käsittelevää toimintaa. Vastuu on meillä kaikilla aikuisilla, ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. varjot_kopio.jpg

Jokainen kiusaamistapaus pitää ottaa vakavasti. Toisaalta on ymmärrettävä, että konfliktit ovat osa elämää. Lapset hakevat yhteisössä paikkaansa, joskus vahingollisin keinoin, koska eivät muuta osaa. Tärkeintä on saada vahingollinen toiminta aikuisten johtamana mahdollisimman pian selvitettyä ja loppumaan.  

Hyvin onnistunut prosessi voi kasvattaa empatiaa ja parantaa kykyä toimia toisten kanssa. Selvittämättömät tilanteet puolestaan rapauttavat syvästi nuoren luottamusta koulun aikuisia – ja pahimmillaan koko yhteiskuntaa – kohtaan. Rankaiseminen harvoin auttaa, ja aikuisten tehtävä on tarjota myös kiusaajalle rakentavampia tapoja toimia. 

Kouluterveyskyselyistä näkyy hidas, mutta positiivinen muutos kiusaamisen vähentymisestä. Monet toimet ovat jo siis tuottaneet tulosta. On kuitenkin tilanteita, joissa koulun omat toimet eivät riitä. Kouluilla on oikeus saada ulkopuolista tukea neuvottomuutta aiheuttavissa tilanteissa. Poliisin keinot ovat rajalliset, jos osalliset ovat alle 15-vuotiaita, eivätkä rikosoikeudellisessa vastuussa. Tarvitaankin muun muassa nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. Monesti ulkopuolinen toimija on avain tilanteen ratkaisuun. 

Monissa tapauksissa kiusaamisen alta paljastuu lasten, nuorten ja perheiden moninaiset elämänhaasteet. Vanhempien hankala käytös ja tunnepurkaukset ovat ymmärrettäviä: heidän kuuluukin puolustaa lapsiaan.  

Turhautuneet ja huolestuneet vanhemmat saattavat kuitenkin lietsoa lapsillensa negatiivista suhtautumista sekä koulun aikuisia että muita ammattilaisia kohtaan. Se on vahingollista, ja siksi yksi hyvä syy sille, miksi tilanteiden eskaloituminen pitää katkaista huoltajien, koulun ja muiden ammattilaisten yhteistyöllä – niin, että nuoret tulevat kuulluiksi ja kokevat, että aikuiset ottavat tilanteen vakavasti ja ratkaisevat sen. 
 

Heikki Turkka 
hankepäällikkö 
 
Ville Koikkalainen 
kouluttaja 
 
Kiusaamisen vastainen K-0-toiminta 
Aseman Lapset ry 
 

Blogikirjoitus: Aina väärässä paikassa

1980-luvulla Helsingin keskusta oli levoton paikka. Nuorten päihteidenkäyttö lisääntyi, rikollisuus siirtyi yhä nuorempiin ikäluokkiin ja kiivas kasvukausi vaati veronsa aikuisten ajasta. Helsingin rautatieasemalle, steissille, pakkautui viikonloppuiltaisin jopa 5000 nuorta. Kaupungin nuorisotyö ei pysynyt lähiöistä kaupungin keskustaan kokoontuvien nuorten perässä, vaikka nuorisosektori volyymiaan kasvattikin. Helsingin nuorison historiaa tutkinut Kirsi Ilves onkin nimittänyt steissiä Suomen suurimmaksi nuorisotilaksi.[1] [2]

Vuonna 1989 olin itse nippanappa teini-ikäinen ja yritin vimmatusti integroitua kaveriporukkaan ulkomailla vietetyn vuoden ja koulun vaihtumisen jälkeen.  Töölössä ei ollut nuorisotilaa, joten roikuimme kirjaston nurkilla. Joskus uskaltauduimme Steissille, Espalle tai Hietsuun, joissa kaikissa meitä vaivasi väkivallan pelko. Toisinaan hakeuduimme seurakunnan tiloihin, jonka nuorisotyöntekijöiden ehdotuksesta keräsimme adressia nuorisokahvilan perustamiseksi. 1990-luvun taitteessa Töölön ratikkahalliin avattiin lopulta nuorisotila[3].

Kunnallisen nuorisotyön kehitys katkesi kuin kanan lento, kun Suomi vuonna 1991 sukelsi historiansa vakavimpaan taloudelliseen lamaan. Kaupunki siirsi nuorisotyötä aiempaa enemmän järjestöille ja Töölön nuorisotalokin siirrettiin pääkaupunkiseudun partiolaisille[4]. Juuri ennen kriisiä Aseman Lapset perustettiin.

Itse asuin jo seuraavassa ulkomaankohteessa ja luin Hesareita, joita isäni kantoi työpaikaltaan muutaman päivän viiveellä. Muistan uutisen[5], jossa kerrottiin nuorille VR:n makasiineille avattavasta kahvilasta. Niin siistiä, just jotain sellaista, jota me olisimme tarvinneet – paikan, jossa kohdata turvallisesti muita nuoria ja nuorten asioista kiinnostuneita aikuisia. Just jotain sellaista, jota nuoret edelleen tarvitsevat.

Muistan nuoruudesta voimakkaan kokemuksen siitä, että olimme lähes aina väärässä paikassa. Julkisessa keskustelussa ei kannettu huolta nuorten leimaamisesta tai nuoriso-ongelman konstruoinnista. Nuoret olivat ongelma, olivat he missä tahansa ja tekivät he mitä tahansa. Erityisen häiritseviä nuoret olivat julkisessa tilassa. Marginaaleihin sysäävä ilmapiiri oli hyvin lannistava kokemus itseni kaltaiselle nuorelle, joka yritti kaikin keinoin kiinnittyä uuteen ympäristöön. Että on olemassa loskainen kaupunki, jonka harvoihin kahviloihin ei maksavilla asiakkailla ole asiaa vain siksi, että he ovat lapsia.

Kokemukset syrjivästä, vähättelevästä ja leimaavasta kohtelusta ovat yksi syy sille, että kiinnostuin tutkimaan lasten ja nuorten asemaa ja edistän nyt työkseni heidän oikeuksiaan. Olla osa yhteisöä ja yhteiskuntaa on yksi perustavanlaatuisista oikeuksista. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset ja nuoret pyritään sulkemaan pois julkisesta tilasta. Lisääntynyt kaupallistuminen on yksi syrjäyttämistä kiihdyttävä tekijä. Komitea on myöskin havainnut, että etenkin nuoriin kohdistuva negatiivinen uutisointi – heidän leimaamisensa ongelmiksi tai rikollisiksi – on keino, jolla nuorten ulossulkemista vauhditetaan.[6]

Lasten ja nuorten kehittymisen kannalta kiinnittyminen yhteiskuntaan on välttämätöntä. Julkisten tilojen jakaminen lasten ja nuorten kanssa on tehokas tapa edistää ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Samalla yhteiskunnan avaaminen kannustaa lapsia ja nuoria kokemaan itsensä kansalaisiksi, joilla on oikeuksia. [7] Yhteiskunnilla on velvollisuus järjestää nuorille turvallisia tiloja, joissa he voivat kokea olevansa osa yhteisöä – eivät sen reunalla tai suljetuissa odotushuoneissa.

Tiedoksi meille aikuisille tahdon kertoa, että nuoret kyllä tiedostavat, kun heidät halutaan työntää marginaaliin. Ja he kyllä muistavat sen vielä aikuisenakin. Aseman lasten Walkers-talo on ollut Helsingissä jo vuodesta 1994 ja Kampin vanhalla linja-autoasemallakin jo 11 vuotta. Lähitulevaisuudessa nuoret joutuvat väistymään kaupallisen toiminnan tieltä. Nyt on tuhannen taalan paikka osoittaa, että nuorille löytyy kaupungista tila, joka on ihan ytimessä ja johon he myös löytävät tiensä. Walkers-talo kun on monelle nuorelle se ainoa tila, jossa hän voi kokea olevansa oikeassa paikassa.

Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu

 

Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

-------------------

[1] Ilves, Kirsi (1998) Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948 – 1997. Helsinki: Helsingin kaupunki & Edita.

[2] Pulma, Panu (2000) Kasvun katveessa. Teoksessa Harry Schulman & Panu Pulma & Seppo Aalto: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 2. Helsinki: Helsingin kaupunki ja Edita.

[3] HS 1.3.1991 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002964955.html

[4] HS 15.11.1993 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003283663.html

[5] HS 11.12.1991 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003107671.html

[6] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla), kohta 37.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla), kohta 38.

Nuorisotyön ammattilainen – vastaa julkisiin tiloihin jalkautuvan työn kyselyyn!

Monissa kunnissa lisättiin julkisiin tiloihin jalkautuvaa nuorisotyötä koronakeväänä. Aseman Lasten löytävässä nuorisotyössä tavoitteena on lisätä jalkautuvaa työtä sekä vahvistaa nuorisotyön ammattilaisten valmiuksia hoitaa puuttumista vaativia tilanteita julkisessa tilassa.

Kartoitamme kokemuksia ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastauksesi käsitellään luottamuksellisesti. Vastauksia hyödynnetään löytävän nuorisotyön kehittämistyössä eikä tietoja luovuteta muuhun käyttöön.

Kyselyä saa mieluusti levittää nuorisotyön ammattilaisten keskuudessa!

Pääset vastaamaan kyselyyn: https://my.surveypal.com/kartoitus_jalkautuva_nuorisotyo

jalkautuminen_0.jpg


 

Sivut