Iiro Kuosmasen keikkakuvia Walkers-talolla 5.12. saakka

Lupaava nuori valokuvaaja löysi oman alansa Walkersin kautta. Uunituore näyttely on esillä tämän viikon ajan.

18-vuotiaan Iiro Kuosmasen ensimmäinen valokuvanäyttely avattiin eilen 2.12. Kampin Walkers-talolla. Mustalla jätesäkkivuorauksella näyttäväksi gallerianurkkaukseksi muunnetulla alueella esillä olevat kuvat on otettu festareilta ja keikoilta ulkomaita myöten. 

Media-alaa opiskeleva Iiro on käynyt Walkersissa viitisen vuotta. Hän kiittelee paikkaa siitä, että löysi nykyisen alansa.

”Yläasteen lopulla en yhtään tiennyt mitä tehdä jatkossa. Joku Walkersissa kysyi olinko miettinyt media-alaa. Hain kouluun ja pääsin. Ensimmäistä kertaa lähtiessäni kuvaamaan festareille lainasin kameraa kaverilta.”

Lahjakas nuori valokuvaaja on hyvässä nosteessa, ja kuvauskiinnityksiä on tullut säännöllisesti. Aikaisempia näyttelyitä hän ei ole pitänyt.

”Minulle tarjottiin jo kertaalleen mahdollisuutta järjestää näyttely muualla. Kieltäydyin, sillä halusin pitää ensimmäisen täällä. Tää on mulle niin spessu paikka. Ilman tätä paikkaa en koskaan olisi alkanut kuvata”, Iiro kertoo avajaisissa Walkers-talolla.

Vaikka 18-vuotispäivä on jo koittanut, ei Iiro aio luopua Walkersin tunnelmasta.

”Hain saman tien waparikoulutukseen, ei musta niin helpolla pääse.”

Iiro Kuosmasen valokuvanäyttely on Walkersissa esillä itsenäisyyspäivän aattoon 5.12. saakka osana nuorisokahvilan toimintaa. Myös aikuisilla on torstaina 5.12. klo 16-18 mahdollisuus käydä tutustumassa elinvoimaiseen kuvakokoelmaan. 

Esillä olevia kuvia on mahdollista tilata omaksi. Nuoret voivat pyytää Iiroa vedostamaan haluamansa kuvan ja maksaa sen verran kuin pystyvät. Aikuisilta korvausta pyydetään hieman enemmän.

Walkers-talo
Simonkatu 1-3
00100 Helsinki

img_1367_0.jpg
Avajaisissa skoolattiin alkoholittomalla kuohuvalla. Keskimmäisessä kuvassa Iiro ja Iiron pitkään tuntenut Walkersin vapaaehtoistyön koordinaattori Inka Talvitie.

Opintovierailulla saatiin uusia ideoita ja toimintamalleja

Viime kesänä joukko Aseman Lasten työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita lähti Skotlantiin opintovierailulle. Meitä oli seitsemän henkeä Aseman Lasten bunkkeritiimistä, johon kuuluvat katusovittelu, K-0 ja Pasila -työmuodot, tiimivalmentajamme sekä sovittelutoiminnan, Punaisen ristin ja poliisin edustajat. 

Suuntasimme Glasgow´hun ja Edinburghiin Erasmus+ -tuella, ja meitä emännöi Laura Hoskins Community Justice Scotland -järjestöstä (kuvassa oikealla). Reissu oli antoisa ja herätti uusia ajatuksia niin meissä vierailijoissa kuin skotlantilaisissa toimijoissa. 

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Barnardo’s Scotland -järjestön jalkautuvaan katutyöhön, kadonneiden lasten löytämiseksi ja auttamiseksi tehtävään työhön sekä hyväksikäyttöä ennaltaehkäisevään toimintaan kouluissa. Toisena vierailupäivänä kohteena oli Balerno High School Edinburghissa ja Dalmarnock -koulu Glasgow´ssa. Kolmantena vierailupäivänä kävimme tutustumassa paikalliseen sovitteluun Cyrenians Scottish Centre for Conflict Resolution -keskuksessa, jonka toiminta poikkeaa suomalaisesta palvelusta sekä yhteiskunnallisen aseman että prosessin osalta.   

skotlanti_opintovierailu.jpg

Eroja koulussa ja rikosasioissa

Skotlannissa näkyy samoja ilmiöitä nuorten parissa kuin Suomessa, ja paljon samankaltaisia työtapoja puuttua niihin. Tällainen on esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö. Yhteiskunnan rakenne on kuitenkin erilainen ja esimerkiksi sovittelu on osa perhetyön keinovalikoimaa, kun taas Suomessa se on osa rikos- ja riita-asioiden käsittelyä.  

Skotlannissa asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä isossa roolissa on perheen sisäisten konfliktien sovittelu. Skotlannissa 16-vuotias on täysi-ikäinen, ja konfliktitilanteissa nuoret saattavat joutua asunnottomiksi täysi-ikäistyttyään. Maassa on noin 4 000 asunnotonta nuorta. Perhesovittelulla pyritään ehkäisemään nuorten asunnottomaksi joutumista.  

Olimme vaikuttuneita siitä, että skotlantilaisessa koulumaailmassa huomioidaan lasten ja nuorten kokonaisvaltainen elämäntilanne, ja tunnetaitojen opettelu on vahvasti mukana jo ensimmäisistä luokista lähtien. Koulun henkilökunta käyttää aikaansa lasten ja nuorten kohtaamiseen. Aamuisin koululaiset laittavat nimilappunsa purkkeihin, jotka kuvastavat heidän sen hetkisiä tunnetilojaan. Näin opettajat näkevät, keiden kanssa on päivän aikana hyvä jutella ja käsitellä esimerkiksi surullisia tunteita. Tästä toimintatavasta olemme kertoneet Suomessa, ja muutamat koulut ovat halunneet ottaa sen käyttöönsä. 

Rikosoikeudelliset käytännöt Suomessa puolestaan kiinnostivat skotlantilaisia: rikosasioiden sovittelu sekä yhdyskuntapalvelun ja avoseuraamusten hyödyntäminen ovat Skotlannissa vielä lapsen kengissä ja vankimäärät suuria. Tosin konteksti erityisesti lasten ja nuorten osalta on aika erilainen, sillä rikosoikeudellinen ikäraja Skotlannissa on viime keväästä alkaen ollut kaksitoista vuotta. Sitä ennen ikäraja oli kahdeksan. 

Yhteisöllisyyttä ja yhteisiä oivalluksia 

Jalkautuvassa työssä Skotlannissa keskitytään nuorten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen havainnoimalla ilmiöitä ja tiedottamalla niistä viranomaisille. Lisäksi yöllä ajavien taksikuskien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, ja heitä on koulutettu tunnistamaan erilaisia ilmiöitä ja ohjaamaan niitä oikeille tahoilla. Night time economy - käsite kuvaa sitä, että otetaan mukaan yhteistyöhön ne, ketkä jo muutenkin yöaikana ovat työvuorossa. Tällaista yhteisöllisyyttä ja yhdessä ongelmiin puuttumista voisi Suomessakin olla enemmän. 

Matkan aikana kokoonnuimme iltaisin yhteen kertomaan ja kertaamaan oppimaamme. Päivän suurimmat oivallukset syntyivät yhdessä päivän antia ja oppimaamme pohtiessa. Tässä nousi esiin eri alojen ammattilaisten näkemykset ja kokemukset. Oivalluksia Skotlannin vierailusta on jaettu keskusteluissa ja tilaisuuksissa Suomessa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Kirjoittajina Aseman Lapset ry:n bunkkeritiimiläiset eli katusovittelun, K-0-työn ja Pasila-hankkeen työntekijät. 

Yhdessä romaninuorisotyötä kehittämässä

Aseman Lasten ja romanijärjestöjen yhteistyö on lisännyt osaamista ja kulttuurin ymmärrystä puolin ja toisin. 

Syksyllä 2017 Vantaan Tikkurilan asemanseudun alueella vietti aikaansa aikaisempaa enemmän romaninuoria. Jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden lisäksi myös romaniyhteisöt huomioivat tämän. Nuorisotyöntekijöiden avuksi lähti vapaaehtoisia romaneja syventämään kohtaamisia nuorten kanssa.  

Tarve systemaattisemmalle jalkautuvalle työlle käynnisti sittemmin kiinteäksi muotoutuneen yhteistyön Romano Missio ry:n Terne Apre -hankkeen1 kanssa. 

Parin viime vuoden aikana osaamista on jaettu vastavuoroisesti: arjen yhteistyön lisäksi Aseman Lapset on esimerkiksi kouluttanut romanihankkeiden työntekijöitä julkisiin tiloihin jalkautuvaan nuorisotyöhön sekä katusovittelun2 hyödyntämiseen.  

Romano Mission työntekijät puolestaan ovat perehdyttäneet Aseman Lasten henkilökuntaa romanikulttuuriin. Romaneiden historiaan tutustuminen on auttanut ymmärtämään esimerkiksi romanien matalaa koulutustasoa valtaväestöön nähden. Aiemmin romanien elämä oli liikkuvaista, ja elämä pitkälti selviytymistä. Silloin koulunkäynti oli vaikeampaa. Vasta 1970-luvulla romanit alkoivat saada valtion tukemia asuntoja. 

jari_ja_mikko_korsossa_0.jpg
Kuva: Jari Faltin Romano Missiosta (vas) ja Mikko Riiheläinen Aseman Lapsilta jalkautumassa Vantaan Korsossa toukokuisessa auringonpaisteessa.

Tiedonvaihtoa, kohtaamisia ja raveja 

Yhteistyö on koettu erittäin hedelmällisenä: esimerkiksi löytävässä nuorisotyössä3 romanikulttuurin tuntemuksen lisääntyminen on helpottanut ja syventänyt kohtaamisia romaninuorten kanssa kauppakeskuksissa ja muualla kaupungilla, minne löytäjät yhteistyökumppaneineen jalkautuvat. 

 – Monet romaninuoret ovat selvästi hyväksyneet minut luotettavaksi aikuiseksi. Nykyään he tervehtivät ja vaihtavat kuulumisia avoimemmin silloinkin, kun olen liikenteessä ilman romanityöntekijöitä, löytävässä nuorisotyössä työskentelevä Mikko Riiheläinen kertoo.  

Jalkautuvan työn lisäksi yhteistyötä on tehty myös Aseman Lasten Walkers-bussilla. Terne Apren työntekijät Angelica Vironen ja Jari Faltin ovat saaneet nopeasti kontaktin bussilla heille ennestään tuttuihin nuoriin.  

Tiedonvaihto nuoria koskettavista ilmiöistä on hioutunut järjestöjen välillä vuosien varrella sujuvaksi. Myös kevyemmissä merkeissä on tehty yhteistyötä: ensi keväälle on esimerkiksi suunnitteilla osallistuminen Vermon raviradan keskiviikkoraveihin. Raveissa on sekä katsojina että harrastajina paljon romaninuoria. 

jari_ja_angelica_bussilla_malmilla_lokakuussa_0.jpg
Kuva: Jari ja Angelica Walkers-bussilla lokakuussa Malmilla. Kuvassa lisäksi bussitiimistä Mika Rouvinen (toinen vasemmalta) sekä Anne Toivonen (toinen oikealta). Keskellä nuorisotyönohjaaja Heidi Grandström Malmin seurakunnasta.

Romanityöntekijät tärkeitä kulttuuritulkkeja 

Riiheläinen kertoo, kuinka hän jatkuvasti oppii romanikulttuuriin kuuluvia pieniä nyansseja. Esimerkiksi ymmärrys romaninuorten kaksoisidentiteetin vaikutuksesta arkeen on lisääntynyt.  

– Romanikulttuurin yhteisöllisyydessä on valtavasti positiivista, Riiheläinen miettii. 

Romanien – kuten kenen tahansa – kohdalla kuitenkin kaikkein tärkeintä olisi muistaa kohdata ihmiset yksilöinä.   
 
– Romaneilla ei esimerkiksi ole mitään yhteistä linjaa kaikkiin asioihin, Angelica Vironen muistuttaa. 

Vironen näkee, että kaikkein tärkeintä on luoda nuoriin uskoa, että heissä on paljon potentiaalia ja lahjakkuutta – ja että he ovat arvokkaita.    

Onneksi myös yhteiskunnassa vallitsevista asenteista puhutaan nykyään enemmän. Edelleen monet romanit kuitenkin kohtaavat syrjintää.  

Etenkin nuorena, kun identiteetti on vasta muotoutumassa, kokemus siitä, ettei yhteiskunta hyväksy, horjuttaa helposti luottamuksen. Pahimmassa tapauksessa syntyy kokemus, että ulkopuolelle jättäytyminen on ainoa mahdollisuus selviytyä. 

walkers_mikko_mertsi_angelica_0.png
Kuva: Mikko osallistui syyskuussa Oulussa järjestetyille Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäiville, joiden teema tänä vuonna oli lapset ja nuoret. Samalla ehdittiin käydä tutustumassa Walkers Ouluun. Kuvassa keskellä Mikon ja ja Angelican kanssa niin ikään Terne Apre -hankkeessa työskentelevä Mertsi Berg.

Pienryhmästä tukea matkalla aikuisuuteen 

Myös Aseman Lasten Tyttötyössä4 on tehty yhteistyötä Terne Apre -hankkeen kanssa. Tyttötyö-projektissa työskentelevä Maarit Taipalinen on jalkautunut hankkeen työntekijöiden kanssa Itä-Helsingissä. Alueella on tavattu eri tavoin oirehtivia ja tukea tarvitsevia nuoria, joiden joukossa on romaninuoria.   

Syyskuussa Myyrmäessä käynnistyi lisäksi romanitytöille suunnattu pienryhmä yhteistyössä Terne Apren ja R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n Romaninuori-hankkeenkanssa.   

Ryhmätoiminnassa paneudutaan nuorten romanityttöjen itsetunnon kohottamiseen, naiseksi kasvamisen tukemiseen ja elämänhallintaan liittyviin asioihin. 

Romanikulttuurissa häveliäisyyssäännöt säätelevät monia keskustelun aiheita ja eri-ikäisten romanien kanssakäymistä. Eri sukupolvet eivät yleensä keskustele esimerkiksi seurustelusta. 

Siksi onkin tärkeää, että myös romaninuorilla on mahdollisuus keskustella aikuisuuteen liittyvistä aiheista luotettavan aikuisten kanssa.  

– Ryhmän tavoitteena on, että osallistujat voisivat jatkossa toimia muille tytöille ikään kuin isosiskoina, Taipalinen kertoo.  

Romani_tyttötyö.png
Kuva: Tyttöryhmässä on Maarit Taipalisen (vasemmanpuoleinen kuva) johdolla pohdittu esimerkiksi toisen kuuntelemista, anteeksi pyytämistä ja ystävyyden pelisääntöjä. 

Teksti: Iina Juntunen


1 Terne Apre -hankkeessa tehdään jalkautuvaa katutyötä 13–29-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla asuvien romaninuorten kanssa. Nuorille tarjotaan heille luontevissa ajanviettopaikoissa tukea, neuvontaa ja ohjausta.   

2 Katusovittelu on toimintamalli, jossa nuoret saavat mahdollisuuden käsitellä tekemiään hölmöilyjä ja hyvittää niitä. Tapahtuneen osapuolet kohtaavat toisensa ammattilaisten ohjaamassa tapaamisessa ja nuoret saavat rakentavampia tapoja toimia vastaisuudessa. 

3 Löytävässä nuorisotyössä nuorisotyöllistä osaamista viedään kauppakeskuksiin, julkisen liikenteen risteyskohtiin sekä muualle julkisiin tiloihin, missä nuoret mielellään viettävät aikaansa. Aikuisten läsnäolo rauhoittaa nuorten ajanviettoa ja toisaalta puuttumista vaativiin tilanteisiin voidaan tarttua nopeasti hyödyntäen moniammatillista yhteistyöverkostoa.  

4 Tyttötyössä keskitytään 13–21-vuotiaiden tyttöjen seksuaaliterveyden vahvistamiseen – muun muassa omien rajojen tunnistamiseen ja turvataitojen vahvistamiseen. Työssä hyödynnetään erityisesti ryhmätoimintaa, jolloin voidaan vaikuttaa yksilön lisäksi nuoren kaveripiiriin.   

5 R3 Romaninuori-hanke on tarkoitettu 18–34-vuotiaille pääkaupunkiseudulla asuville romaneille, jotka haluavat mielekästä vapaa-ajan tekemistä tai kaipaavat tukea tulevaisuuden suunnittelussa ja arkisten asioiden hoitamisessa.  


ILMOITTAUDU MUKAAN! Walkers on Wheels -hankkeen päätösseminaari perjantaina 13.12.2019 Helsingissä

bmf5dhrva3v2ys0ymde5ltexltuta2vsbg8tmtuwntm2-600x586-3292376.png

Yhdenvertaista nuorisotyötä nollasta sataan! Tule kuulemaan mitä syntyy neljästä matkailuautosta, 30 paikkakunnasta, 150 nuorisotyöntekijästä, 280 yhteistyökumppanista, 350 vapaaehtoistyöntekijästä, 120 000 kilometristä ja 40 000 nuoresta. 

Paikka: Ravintola On the Rocks, Mikonkatu 15, 00100 Helsinki 
Aika: pe 13.12. klo 11 - 16.30 

Walkers-autot eli Wautot ovat pyörien päällä liikkuvia nuorten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille keino täydentää paikallisen nuorisotyön katvealueita. Ympäri Suomen liikkuneet neljä Wautoa, kutsumanimiltään Kissa, Ilves, Leijona ja Tiikeri, ovat osa Aseman Lapset ry:n Walkers on Wheels -hanketta, jonka loppuseminaari järjestetään Helsingissä 13.12. Lisätietoja Wautoista. 


SEMINAARIN OHJELMA JA AIKATAULU

  • 11.00–12.15 Tervetulosanat ja johdatus liikkuvaan nuorisotyöhön 

Christian Wentzel, toiminnanjohtaja, Aseman Lapset ry
Minna Lahtela  ja  Niilo Karjalainen, Walkers on Wheels -hanke, Aseman Lapset ry 

  • 12.15-13 Keittolounas
  • 13.00–13.30 Miten Wauto-jaksot tukivat paikkakunnan nuorisotyötä? Mitä opittiin? 

Jari Väänänen, nuorisopalvelupäällikkö, Kuopion kaupunki 
Leena Ruotsalainen, nuorisotoimenjohtaja, Kotkan kaupunki 

  • 13.45–14.15 Wauto-toiminta käytännössä – nuorisotyöntekijät ja vapaaehtoiset kertovat arjen kohtaamisista 
  • 14.15–15.15 Ryhmätyötä ja ajatusten vaihtoa 
  • 15.15–16.00 Liikkuva nuorisotyö – kohti yhdenvertaisempaa nuorisotyötä - Päivän vetää yhteen  Tomi Kiilakoski,  erikoistutkija (Nuorisotutkimusverkosto) ja dosentti (Tampereen yliopisto) 

Tervetuloa seminaariin! 

Lisätietoja: Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, p. 040 777 8683, ja Niilo Karjalainen, Wauto-toimintavastaava, p. 040 575 9364.  

Ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 2.12.2019 

ILMOITTAUTUMISLINKKI

 

Walkers on Wheels -hankkeen loppuseminaari pe 13.12.2019

luminen_wauto_0.png

Yhdenvertaista nuorisotyötä nollasta sataan!

Tule kuulemaan mitä syntyy neljästä matkailuautosta, 30 paikkakunnasta, 150 nuorisotyöntekijästä, 280 yhteistyökumppanista, 350 vapaaehtoistyöntekijästä, 120 000 kilometristä ja 40 000 nuoresta.

Paikka: Walkers-talo, Simonkatu 3, Helsinki
Huom! Paikka vaihtunut.

Aika: pe 13.12. klo 11–16.30

Walkers-autot eli Wautot ovat pyörien päällä liikkuvia nuorten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille keino täydentää paikallisen nuorisotyön katvealueita. Ympäri Suomen liikkuneet neljä Wautoa, kutsumanimiltään Kissa, Ilves, Leijona ja Tiikeri, ovat osa Aseman Lapset ry:n 2017-2019 toteutettua Walkers on Wheels -hanketta, jonka loppuseminaari järjestetään Helsingissä perjantaina 13.12.

******************************************************************************

OHJELMA

11:00 – 12:15 Mekaanikkoja ja jakoavaimia 

“Jos rengas puhkee, ratti puoltaa 
Karavaanari sen huoltaa” 

Starttimoottori – Christian Wentzel, Aseman Lapset ry 

Karavaanareiden ja renkaiden potkintaa – Minna Lahtela ja Niilo Karjalainen, Walkers On Wheels hanke, Aseman Lapset ry 

12:15 – 13:00 Karavaanarin keittolounas 

Siili jää renkaan alle 
”Vatsa kurnii” huutaa Kalle 
Liinat kiinni, ”Hiilet tuokaa...” 
Siili grilliin taas on ruokaa... 

13:00 - 13:30 Mäkilähtöjen karavaanaripäälliköt 

 “Takakontist kaivan tunkin, loppuu siinä huolet sunkin” 

Arla Selin, “Wauton nuorisotutkimusharjoittelija”, Tampereen Yliopisto 

Tiina Sarparanta, rikosylikonstaapeli, ETT-koordinaattori, Oulun poliisilaitos, Kajaani 

Leena Ruotsalainen, Kotkan kaupungin nuorisotoimenjohtaja 

13.30–13.45 Kahvistelutauko 

13:45-14:15 Kaikkien kaverit – kohtaavan työn sankarit 

“Letkassa nään vaunun tutun 
Pertsan perheen, muistan jutun 
Muil' on kiire, meillä ei 
”Menkää ohi, jukra hei...” 

Miikka Kortelainen, nuorisotyöntekijä, Kajaanin kaupunki 

Jaro Mäkynen, Walkers-vapaaehtoistyöntekijä ja järjestyksenvalvoja, Securitas 

Mikko Kiri, liikkuva nuorisotyöntekijä, Kotkan kaupunki 

14:15 – 15:15 Yleisö ratissa 

“Kun työt on loppu.. minä painan kaasujalkaa” 

15:15-16:00    Wautot TekniikanMaailman testissä 

“kaikkien kaveri - teiden tukko” 

Päivän yhteenveto “Liikkuva Nuorisotyö - Kohti tasavertaisempaa nuorisotyötä”, Anu Gretschel, Erikoistutkija, FT, Nuorisotutkimusverkosto 

16:30               (don’t) STOP (me now) - tilaisuus päättyy - mutta pyörät pyörii 

 

Tervetuloa seminaariin!

Lisätietoja: Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, p. 040 777 8683, ja Niilo Karjalainen, Wauto-toimintavastaava, p. 040 575 9364.

Tervetuloa!

 

 

 

 

Aseman Lasten syyskokous 27.11.2019

Aseman Lapset ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11. klo 17 toimistollamme osoitteessa Simonkatu 3 A, 00100 Helsinki.

Kokouksessa esitetään vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimitetaan järjestön hallituksen valinta.

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita!

 

Mitä mä voin tehdä, että kaikilla on hyvä hengailla?

Löytävä nuorisotyö haastoi aikuiset ja nuoret pohtimaan yleistä viihtyisyyttä viime kevään ja kuluvan syksyn aikana eri kauppakeskuksissa: Helsingissä Itiksessä, Tampereella Koskikeskuksessa, Espoossa Sellossa ja Vantaalla Dixissä. 

Kauppakeskukset ovat yhä enemmän muutakin kuin ostoskeskuksia – ne ovat kodin ulkopuolisia paikkoja, jonne tullaan viettämään aikaa. Suurimmissa kauppakeskuksissa on enemmän palveluja ja ihmisiä kuin pienissä kaupungeissa. Siksi löytävän tiimi halusikin herätellä sekä aikuisia että nuoria miettimään, mitä jokainen voi tehdä yleisen viihtyisyyden ja turvallisuuden eteen.  

Nuoret tottuneita pohtimaan käytöstään 

“Ei ilkeilis ja kiusais ollenkaan”, “Hymyillään kaikille ja ollaan ystävällisiä”, “En pidä kovaa meteliä”. Nuorten lappuihin vastauksia syntyi varsin vaivattomasti. Moni aikuinen sen sijaan koki kysymyksen hankalaksi. Aikuisten näyttää olevan vaikea miettiä omaa toimintaansa, ja viihtyisyyden parantamista aletaan helposti hakea ulkoisista asioista.  loytavan_tiimi_itiksessa_0_0_0.jpg

Nuorille käyttäytymisen ja toisten huomioon ottamisen pelisääntöjen läpikäyminen taas on arkipäivää. Heitä tuetaan oman toiminnan reflektoinnissa kotona, koulussa ja nuorisotiloilla.  
 
Pienellä johdatuksella alkoi aikuisiltakin irrota ajatuksia – joskin silloinkin miete oli helposti suunnattu ohjeeksi muille: 

“Olla kohtelias, ystävällinen ja avulias”, Muista hymy ja tervehdys”, “Pysy aitona ja kunnioita muita ihmisiä”, “Siivoat ja keräät omat roskat ja miksei vähän muidenkin.” 

Ylivoimaisesti eniten lapuissa toistui hymy ja hymyily. Myös toisia huomioiva ja kunnioittava käytös sai useamman maininnan. Jonkin verran tuli konkreettisia toiveita kuten roskiksien ja järjestyksenvalvonnan näkyvyyden lisäämistä.  

Nuorisotyöntekijät tuovat ajanviettoon turvaa 

Tilaisuuksien yhteydessä osaa nuorista jututettiin syvemmin. Haastatteluissa kartoitettiin muun muassa sitä, miksi he tulevat viettämään aikaansa kauppakeskuksiin, miten he ovat kokeneet aikuisten suhtautumisen ajanviettoon ja millaisissa tilanteissa he ovat tukeutuneet jalkautuviin nuorisotyöntekijöihin.  
 
Haastatteluihin osallistui yhteensä 97 nuorta. Osa viettää aikaa kauppakeskuksissa vain ostosten teon yhteydessä mutta monille keskukset ovat tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen areenoita. Useampi nuori kertoi esimerkiksi, että kauppakeskuksissa on yleensä aina joku: “Täällä näkee muitakin kavereita kuin ne joiden kanssa on liikenteessä, vaikka ei oliskaan sovittu tapaamista.”  

Kauppakeskuksissa on myös löydetty uusia kavereita. Ajanvietto kauppakeskuksissa koetaan yleisesti vapaampana kuin nuorisotiloilla, jonne hakeudutaan ennen kaikkea silloin, kun halutaan jutella tuttujen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuoria haastateltaessa tuli toistuvasti esiin se, että monelle kauppakeskukset ovat harvoja kodin ulkopuolisia paikkoja, joissa voi talviaikaan viettää aikaa lämpimässä. 

Osalle nuorista jalkautuvat nuorisotyöntekijät olivat hyvinkin tuttuja. Heidän kanssaan vaihdetaan säännöllisesti kuulumiset. Nuoret kertoivat, että nuorisotyöntekijöiden läsnäolo tuo ajanviettoon turvaa ja on kiva, että aikuisten juttuseuraa on saatavilla silloinkin, kun ei jaksa lähteä nuorisotilalle.   

“Parhaat järjestyksenvalvojat tuntee meidät nimeltä” 

Valtaosa nuorista koki kauppakeskuksissa työskentelevien aikuisten, etenkin järjestyksenvalvojien suhtautuvan heihin joko neutraalisti tai reilusti. Ne nuoret, joilla oli kokemusta siitä, että heidät oli joskus pyydetty poistumaan, ymmärsivät yleensä hyvin syyn, miksi näin oli tapahtunut.  

Eräs nuori kertoi kehottaneensa kavereitaan käyttäytymään paremmin, jottei järjestyksenvalvonnan kanssa tarvitsisi niin usein vääntää pelisäännöistä. 

Yleisemminkin nuorten kokemus oli se, että he ovat tervetulleita keskuksiin.  

Nuorten kokemuksista huomaakin sen, että viime vuosina kauppakeskustoimijoiden ja niissä toimivan järjestyksenvalvonnan perinteisiä rooleja on laajennettu. Tästä yhtenä esimerkkinä on järjestyksenvalvonnan kasvava kiinnostus lisätä osaamista nuorten kohtaamiseen.  

Huomionarvoista on kuitenkin se, että kaikilla alueilla nousi kokemus siitä, ettei nuoria aina kohdella yksilöinä. Moni on kokenut joutuvansa kärsimään jonkun muun nuoren huonosta käytöksestä.  

Aikuisten onkin hyvä muistaa, että vaikka olisi toistuvasti kehottanut nuorisojoukkoja esimerkiksi pitämään pienempää ääntä, tällä kertaa paikalla saattaa olla sellaiset nuoret, jotka eivät ole kuulleet kehotusta kertaakaan. 
 
Toiseksi aikuisten on syytä muistaa murrosikään kuuluvat kuohut. Murrosikäisen aivojen kehitykseen liittyy se, että muiden eleitä ja tunnetiloja tulkitaan helposti väärin. Siksi pienillä eleillä kuten sillä, miten aikuiset lähestyvät nuoria, on erityisen suuri merkitys.  

aikuisten_mietteita.png

Teksti: Iina Juntunen


 

Nuoruus pohjoisen pienessä kylässä

”Peltovuomassa pärräsi nuori heti kuudelta Wautolle. Hän kertoi olevansa ainoa kylillä oleva nuori, muut olivat jossain reissussa.” Saamen kielten viikon kunniaksi katsaus Wauton jaksoon saamelaisten kotiseutualueella.

Buorre beaivi! / Pyeri peivi! / Tiõrv!

Mii gullo? / Mii kulloo? / Mâiʹd teâđak?

Eli ”Hyvää päivää! Mitä kuuluu?” pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla vietetään saamen kielten viikkoa.

Aseman Lasten yksi Walkers-autoista toimi saamelaisten kotiseutualueella syksyllä 2018. Seuraavassa pieni katsaus viime syksyn tunnelmiin. Tekstissä käytetyt sitaatit ovat otteita toiminnan päivittäisraportoinnista.

wauton_liikkeet_kartalla.png
Kuva: Wauton pysäkit saamelaisten kotiseutualueella. Sinisellä merkitty Enontekiö, punaisella Utsjoki ja liilalla Inari.

Kavereiden kanssa hengailua ja porotöitä

Saamelaisten kotiseutualueella kylien väliset etäisyydet ovat pitkiä ja nuoria asuu hajallaan myös kylien ulkopuolella. Vapaa-aikaa vietetään tyypillisesti kirkonkylillä, kauppojen pihoilla ja luonnossa, esimerkiksi laavulla nuotion ääressä.

Nuorten ajanviettoon kuuluu Wautolla käytyjen keskustelujen perusteella muun muassa laskettelu, hiihtäminen, luistelu, pyöräily, valokuvaus, lukeminen, kavereiden kanssa hengailu – ja porotyöt. Wautolla kuultiinkin arkisia keskusteluja esimerkiksi poron nylkemisestä.

Koska harrastustarjonta on rajallinen, moni nuori kehittää itse vapaa-ajan toimintaansa.

”Nuoret harmittelivat sitä, ettei tanssiharrastuksen ryhmää jatkettu heidän kylällään vähäisen osallistujamäärän takia."

Jos mieluista harrastusta ei lähellä järjestetä, nuoret harrastavat mahdollisuuksiensa mukaan itse kotona.

Yläasteikäisillä omat mopot ja moottorikelkat mahdollistavat sujuvamman liikkumisen kotoa keskustoihin ja nuorten hengailupaikkoihin. Mopot ovat nuorille tärkeitä ja niiden esittely osa sosiaalista kanssakäymistä.

”Nuori mielissään esitteli Mihkulle itse laittamaansa mopoa käsityöläisen ylpeydellä. Siinä lomassa keskustelu soljui mopojen, mönkijöiden, metsästyksen ja moottorikelkkojen maailmassa. Sivuttiin myös liikenneturvallisuutta, hillastusta, laskettelurinteitä ja kylän sisäisiä suhteita.”

Kyläkoulun lakkautus puhututti

Nuoria mietityttää samankaltaiset asiat asuinpaikasta riippumatta: oma paikka yhteisössä, seurustelu, seksi, oma tulevaisuus, perhesuhteet. Arkista puhetta käydään leffoista, sarjoista ja musiikista. Arjen todellisuus on kuitenkin varsin erilainen kuin kaupunkilaisnuorilla:

”Auto liikkui Peltovuoma-Vuontisjärvi -akselilla. Nuorten puhuivat paljon siitä, miten heidän koulunkäyntimotivaatioonsa vaikutti negatiivisesti kyläkoulun lakkautus ja koulun vaihto sekä ne toimet, millä tavalla koulun vaihto, asiasta tiedottaminen ja oppilaiden integrointi toteutettiin. Nuoret olivat seuranneet jännityksellä netistä äänestystä kyläkoulun tulevaisuudesta.”

Wautolla pohdittiin paljon sitä, millaista on olla nuori ja asua pienessä pohjoisessa kylässä. Joillekin pikkukylässä asuminen on vaikeaa, mutta toisille kylä on tärkeä oma asuinpaikka, jossa on kaikki tarpeellinen – paitsi toimivat liikenneyhteydet.

wauto_saapuu_saamelaiskarajille.png
Kuva: Wauton saapuminen Utsjoen saamelaiskäräjille syksyllä 2018.

Yhteisöllisyyttä ja kaipuuta ikätovereiden seuraan

Nuoret osaavat arvostaa elinympäristönsä yhteisöllisyyttä. Aina ei ole saatavilla omanikäistä seuraa ja silloin vapaa-aikaa vietetään aikuisten kanssa. Nuoret esimerkiksi kertoivat tienaavansa pientä taskurahaa kuskatessaan silloin tällöin aikuisia moottorikelkalla ravintolaillan päätteeksi kotiin.

Nuoret puhuivat myös siitä, kuinka hyvän ystävän löytäminen voi olla hankalaa. Nuoria on alueella vähän eikä omanikäistä ja samoista asioista kiinnostunutta seuraa tahdo aina löytyä. Wauto toi tilanteeseen hetkellistä apua.

“Ajettiin Inariin. Ivalosta lähti yksi tyttö kyytiin tapaamaan kavereita Inariin. Se oli hieno juttu, hän ei olisi päässyt muuten syysloman aikana kavereita tapaamaan. Nuoria oli illan aikana kolme, kaikki vakiokävijöitä Inarin kirkonkylän nuorisotilalla.”

Yksi saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteistä oli yhteistoiminnan saumattomuus. Tiiviissä yhteisössä toiminnassa mukana olleet ihmiset tunsivat pääosin toisensa jo entuudestaan. Alueen yhdessä tekemisen asenne oli toimintajakson aikana vahva.

Saamen kieltä ja oman identiteetin pohdintaa

Wauto-toiminnan yksi tavoite oli tarjota saamelaisille nuorille mahdollisuuksia osallistua nuorisotyöhön saamen kielellä. Yksi alueen toimintavastaavista ja osa toiminnassa mukana olleista vapaaehtoisista olivat saamenkielisiä.

Nuoret käyttivätkin kieltä luontevasti silloin, kun paikalla oli muita saamenkielisiä. Erityisesti ilahdutti, kun nuoret toisinaan vaihtoivat kielen saameksi oma-aloitteisesti. Yleisempää nimittäin on kielenvaihto toiseen suuntaan.

”Osa nuorista vaihteli etu- ja takaosan välillä ja porukka puhui keskenään molempia kieliä sujuvasti sekaisin.”

Toimintailloissa keskusteltiin myös saamen aseman vahvistumisesta ja vertailtiin kielen asemaa Norjan ja Suomen puolella. Toisaalta eräs nuori kertoi kokevansa etääntymistä saamelaisuudesta ja pohtivansa, mikä hänen paikkansa maailmassa on.

Tällä hetkellä alueella ei ole saamenkielistä nuorisotyöntekijää. Tarve olisi ilmeinen, ja saamelaisella nuorisotyöntekijällä varmasti paljon annettavaa saamelaisnuorille oman identiteetin rakentamiseen.

wauto_pohjoisessa.png
Kuva: Wauto matkalla Inarista Utsjoelle.

Saamen kielten viikon lisäksi vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät on mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa.

Lisätietoja Wauton toiminnasta täältä tai Niilo Karjalaiselta, niilo.karjalainen [at] asemanlapset.fi, p. 040 575 9364 ja Minna Lahtelalta, minna.lahtela [at] asemanlapset.fi, p. 040 777 8683.

Teksti: Iina Juntunen


 

Blogikirjoitus: Halu tulla hyväksytyksi

Halu tulla hyväksytyksi on yksi ihmisyyden perimmäisistä tarpeista, ikään, asemaan tai taustaan katsomatta.  Se kumpuaa jostain syvältä. Hyväksyntää osakseen saanut puhkeaa kukkaan, kun taas sitä vaille jääneellä voi olo olla kuin rikkaruoholla, joka ansaitsisi mielestään tulla kitketyksi.

Nuoruusiässä tietoisuus itsestä kaikkine puolineen herää uudella tavalla. Nuori ihminen arvioi jatkuvasti muuttuvaa itseään, omaa riittämistään ja riittämättömyyttään suhteessa muihin. Erityisesti kaverien kommenteilla on väliä. Nuori haluaa tuntea olevansa osa ryhmää, jonka jäseneksi on turvallista sujahtaa silloinkin, kun tuntuu että ei millään riitä. Siinä sivussa on toki oma tilansa myös tärkeiden aikuisten hyväksynnälle ja ihailulle.

Jotta koko ihminen, erityisesti kehittyvä mieli voisi hyvin, on tärkeää opetella myös sisäistä hyväksyntää, josta ammentaa tarpeen tullen. Tällöin kokemus omasta pärjäävyydestä ja siitä, että riittää, ei ole pelkästään ulkoisen palautteen varassa. Työssämme tunne- ja vuorovaikutustaitojen parissa hyväksyntä ja hyväksymisen taito on vahvasti läsnä. Friends-ohjelmassa opetellaan esimerkiksi omien tunteiden tunnistamista ja hyväksymistä, itselle epämukavien asioiden sietämistä ja huomion kiinnittämistä arjen hyviin asioihin.

Meidän aikuisten tärkeä tehtävä on huolehtia, että muistamme kohdata jokaisen nuoren lempeästi ja hyväksyvästi. Äkäisempikin teini kehrää kuin kissa huomatessaan, että aikuinen ottaa hänet vastaan kaikkine puolineen, kuohuineen ja säröineen. Tällöin nuori uskaltaa itsekin pysähtyä ja rauhoittua omien tuntojensa ja kokemusten äärelle, hyväksyä niiden olemassaolon ja tuntea, kuinka ne pikkuhiljaa antavat tilaa uusille tuulille. Onkin hyvä muistaa, että usein kaikenlainen torjuminen, kieltäminen ja välttely elämässä on uuvuttavaa ja kuluttaa valtavasti voimavaroja. Erityisen kuormittavaa se on mielenterveydelle.

Olla ystävällinen ja puhua kauniisti itselle ja muille, suhtautua avoimin ja luottavaisin mielin elämään ja hyväksyä. Tähän kiteytyy myös Friends-toiminnan tavoite. Friends on lasten, nuorten ja vanhempien mielen hyvinvointia edistävä sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Ohjelma opettaa lapsia, nuoria ja vanhempia tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, kannustaa myönteisiin ajattelumalleihin sekä tarjoaa selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten kohtaamiseen. Friends-ohjelma vahvistaa lasten ja nuorten minäkuvaa ja itsetuntoa sekä lisää uskoa omaan pärjäävyyteen. 

minttu_0.jpg

Minttu Oinonen
Kirjoittaja työskentelee Aseman Lasten Friends-ohjelman suunnittelijana ja kouluttajana.

Blogi on osa Nuorisotyön viikon (7.-13.10.2019) blogisarjaa, jossa nuorisotyötä tekevät ja kokevat kertovat erilaista tunteista, jota he nuorisotyössä ovat kokeneet. Kirjoitus on alunperin julkaistu Allianssin nettsivuilla.

Walkers-bussi suuntaa Vuosaareen

Helsingin Vuosaaressa toimitaan viikot 43–50. Bussi pysäköidään Mosaiikkitorille, kauppakeskus Columbuksen ja Vuotalon väliin.

Ovet ovat nuorille auki tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 16–21 ja perjantaisin kello 16–23. Vuosaaren jakson ensimmäinen toimintailta on keskiviikko 23.10. ja viimeinen joulukuun toisella viikolla.

Walkers-bussiin ovat tervetulleita kaikki nuoret, ja heille on aikuisen juttuseuran lisäksi tarjolla muun  muassa edullisia kahvilapalveluita ilman ostopakkoa. Bussissa voi viettää aikaa mukavan oleilun merkeissä. Sinne voi tulla hengaamaan yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Bussissa on mahdollisuus esimerkiksi musiikin kuunteluun sekä erilaisten pelien pelaamiseen.

Bussissa työskentelee nuorisotyöntekijöitä, paikallisia toimijoita ja vapaaehtoistyötekijöitä. Vuosaaressa kokeillaan ensimmäistä kertaa vapaaehtoistyön mallia, jossa mukaan on rekrytoitu vuosaarelaisia tai esimerkiksi alueella työskenteleviä vapaaehtoisia aikuisia. Tavoitteena on näin vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä ja tukea nuorten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta alueella. 

Lue lisää Walkers-bussitoiminnasta.

bussi.jpeg

Sivut