Walkers-bussin toiminta kesällä

Keikka on alkamassa ja nuotit hukassa. Nuorten tehtävänä on auttaa hajamielistä muusikkoa! – Walkers-bussi ilostuttaa nuoria bussiin rakennetulla pakopelillä.

Pelin ratkaiseminen kestää noin 20 minuuttia ja vihjeitä pääsee kerrallaan arvuuttelemaan 2–3 nuorta. 
 

Kesäkuussa bussi liikkuu pääkaupunkiseudulla ja Järvenpäässä seuraavasti:

  • pe 5.6. klo 16–20 Kalajärvi (yhteistyössä Espoon liikkuvan nuorisotyön kanssa, tarkempi paikka ilmoitetaan pian) 
  • ti 9.6. klo 15–20 Walkers-talo Helsingin Kampissa
  • pe 12.6 klo 16–21 Järvenpään rantapuisto (yhteistyössä Järvenpään nuorisopalveluiden kanssa)
  • to 18.6. klo 16–20 Juvanmalmi, Juvanpuiston koulu (yhteistyössä Espoon liikkuvan nuorisotyön kanssa)

Pakopelin lisäksi luvassa on bussin terassilla rentoa ajanviettoa, kahvia, teetä ja grillailua. 

Lisäksi Walkers-bussi käy kesällä visiitillä Walkers-paikkakunnilla seuraavasti: 

  • 16.–17.6. Walkers Kauhajoki
  • 24.6. Walkers Siuntio
  • elokuu (näillä näkymin vko 32) Walkers Kotka

Kiertueen tarkoituksena on tarjota Walkers-paikkakunnille mahdollisuus tutustua bussin toimintaan. Leppoisaa kesätekemistä suunnitellaan yhdessä paikkakuntien Walkers-väen kanssa. Myös pakopeli matkaa bussin mukana.

Näiden lisäksi bussitiimi jalkautuu, on mukana katusovittelutoiminnassa sekä päivystää virtuaalisessa Walkers-kahvilassa ja Sekasin chatissa. Heinäkuussa lomaillaan. Hyvää kesää kaikille!

kesabussi_0.jpg


 

Poikkeusaika on lisännyt nuorten välinpitämättömyyttä

Arjen aikataulujen väheneminen on saanut osan nuorista höllentämään suhtautumistaan päihteiden käyttöön ja päihtyneenä ajamiseen. Pussikaljailmiö nostaa päätään nuorten keskuudessa pitkästä aikaa. Nuorten parissa toimivat ammattilaiset jalkautuvat koulujen päättäjäisviikonloppuna kaduille ja julkisiin tiloihin, ja vanhempien kannattaa suunnitella päättäjäispäivän ohjelmaa yhdessä nuoren kanssa. 

Aseman Lapset ry:n työntekijöitä toimii eri puolilla Suomea, ja erityisesti alkoholin lisääntynyt käyttö nuorten keskuudessa on näkynyt jo viime kesästä lähtien. Korona-aika on tuonut monilla paikkakunnilla ilmiön näkyviin aiempaa selkeämmin, ja jopa alakouluikäisiä nähdään viikollakin humaltuneena. kuvitusta-katu.jpg

– Erityisesti nyt poikkeusaikana monella nuorella asenne on ollut kovin välinpitämätön ja esimerkiksi mopolla ajellaan vaikka muutama kalja on tullut juotua. Poliisilta ja muulta verkostolta on tullut samansuuntaista viestiä, Kajaanissa toimiva hankekoordinaattori Miikka Kortelainen kertoo. 

Kortelainen on tehnyt kevään aikana säännöllisesti jalkautuvaa työtä yhteistyökumppaneiden kanssa Kajaanin alueella. Kannabis, nuuska- ja tupakkatuotteetkin näkyvät nuorten käytössä, alkoholi kuitenkin erityisen huolestuttavana. 

– Vanhempien tulisi olla tietoisia siitä, miten nuoret aikaansa viettävät. Tässä auttaa paljon se, että kotona puhutaan kaikesta, ei pelkästään ikävistä tapahtumista tai kun menee huonosti, Kortelainen sanoo.

Päättäjäisjuhlintaa yhteisin pelisäännöin 

– Koulujen päättäjäiset on iso juttu nuorille, ja moni on tottunut juhlimaan sitä suurissakin porukoissa ja usein päihtyneenä. Kun suuret kokoontumiset kielletään, olisi vanhempien osattava ehdottaa jotain tilalle. Voisiko koko perhe tehdä yhdessä jotain kivaa tai voisiko takapihalla järjestää pienen kaveriporukan kanssa piknikin? yhteisökehittäjä Eliisa Ahlstedt pohtii. 

Ahlstedt kollegoineen jalkautuu yhteistyökumppaneiden kanssa pääkaupunkiseudulla nuorten pariin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin sekä normaalioloissa että nyt. Hän kehottaa sopimaan yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi että nuori täytyy saada kiinni puhelimestaan ja kotiin tullaan tiettyyn aikaan. 

– Nuorelle on myös tosi tärkeä kertoa, että aikuiselle saa aina soittaa ja kotiin saa aina tulla. Vaikka olisi juonut tai mokannut jotenkin, Ahlstedt painottaa.

Turvallisia aikuisia liikkeellä 

Aseman Lasten työntekijöitä voi nähdä yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa jalkautumassa koulujen päättäjäisviikonloppunakin Helsingissä, Kajaanissa ja Kuopiossa. Nuorten kanssa jutellaan ja oleskellaan, ja tarvittaessa tilanteisiin puututaan. 

Muun muassa Itä-Uudenmaan poliisi on toivonut, että vanhemmat sekä ottaisivat selvää nuorten suunnitelmista että vastaisivat mahdolliseen vieraasta numerosta tulevaan puheluun, sillä soittaja voi olla poliisi tai nuorisotyöntekijä. 

 

 

Willarit liikkuvat tänä kesänä Siuntiossa ja Kajaanissa

Uutta polkupyörillä tehtävää liikkuvan nuorisotyön muotoa pilotoitiin viime kesänä Helsingissä ja Kotkassa, tänä kesänä willarit liikkuvat Siuntiossa ja Kajaanissa. Willarit ovat Aseman Lapset ry:n Walkers-toimintaan ja paikallisen nuorisotyön kohtaamisvälineiksi tuunattuja polkupyöriä, jotka menevät sinne, missä nuoret ovat: puistoihin, aukioille ja muihin paikkoihin, joihin bussilla, autolla ja jalkautuen on hankala päästä. Paikkoihin pystytetään mahdollisuuksien mukaan pop-up-Walkers-kohtaamispaikka. 

Siuntiossa willaritoiminta aloitetaan 9.6. ja Kajaanissa myös kesäkuun alussa. Molemmilla paikkakunnilla on käytössään kolme Insera-merkkistä pyörää, jotka Helkama-yhtiöt lahjoitti Aseman Lapset ry:n käyttöön viime kesänä.  

- Willarit on meille uusi työmuoto, vaikka katutyöstä ja jalkautumisesta kokemusta jo onkin. Tosi hieno juttu, että saatiin Willarit tälle kesälle Siuntioon! Willareiden avulla voidaan olla siellä missä nuoretkin aikaa viettävät ja kohdata taas pitkästä aikaa kasvotusten meidän mahtavia nuoria, hehkuttaa nuorisopalvelukoordinaattori Jonna Farin Siuntion kunnasta. 

- Tämä tarjoaa huikean mahdollisuuden kohdata nuoria kesällä ja toisaalta myös nuorille mahdollisuuden kohdata turvallisia aikuisia, kertoo nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen Kajaanin kaupungilta. 

Media ja yhteistyökumppanit ovat tervetulleita tutustumaan willareihin Siuntiossa ti 9.6. klo 15 Siuntion Walkersiin (Asematie 4) ja Kajaanissa ke 27.5. klo 17 Nupalla (Asemakatu 2). Sekä Siuntion että Kajaanin Walkersit kouluttavat omat työntekijänsä ja vapaaehtoiset aikuiset toimintaan. 

- Nuorten kokoontumiskulttuuri on jatkuvassa muutoksessa. Tämä haastaa myös nuorisotyön pysymään nuorten liikkeessä mukana. Liikkuvien nuorisotyömuotojemme kautta olemme saaneet nuorilta erinomaisen vastaanoton, ja nuorten palautteet toiminnastamme vahvistavat sen, että nuoret kaipaavat vapaa-ajan ympäristöihinsä turvallisia ja luotettavia aikuisia, kertoo Walkers-toiminnasta valtakunnallisesti vastaava Minna Lahtela Aseman Lapsista. 

Etenkin kesällä nuorille tarjottava toiminta vähenee olennaisesti. Willarien avulla saadaan tuotua turvallisia aikuisia nuorten toimintaympäristöihin ja nuorisotyöllisiin tyhjiöihin. 

Asiasta antavat lisätietoja: 

- Jonna Farin, nuorisopalvelukoordinaattori, Siuntion kunta, p. 044 386 12 42 

- Reima Korhonen, nuoriso-ohjaaja, Kajaanin kaupunki, p. 044 7100 371 

- Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 777 8683  

Kuvia willareista löytyy osoitteesta:  

https://asemanlapsetry.sharepoint.com/:f:/s/Kokojrjest/EjCxOPRDpXxNpCcuW...

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon. www.asemanlapset.fi 

Pasila-hankkeen arkea poikkeusoloissa: Koulutehtäviä ja kuulumisia

Viime viikkoina Pasila-hankkeen asiakkaiden kanssa työskentely on ollut ennen kaikkea koulunkäynnin tukemista.  

Aseman Lasten Pasila-hanke on Helsingin poliisilaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettava hanke, jonka tarkoituksena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat rikoksen tehneet nuoret. Nuoria tuetaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä nuorten läheisten ja ammattilaisverkostojen kanssa, tarvittaessa myös täysi-ikäistymisen yli.

Poikkeusoloissa monet asiakkaat ovat tarvinneet aikuisen aikaa ja tukea koulutehtävistä selviytymiseen. Koulutustoimintaa ja seminaareja on viime viikkoina ollut vähemmän. Niinpä myös he, jotka normaalioloissa kouluttavat ja mentoroivat muita ammattilaisia katusovittelumenetelmän hyödyntämiseen, ovat kohdentaneet työaikaansa tavallista enemmän yksilöasiakkaiden tukemiseen.

Ensisijaisesti tapaamisia on pyritty järjestämään etäyhteyden avulla. Monella tuen tarve kuitenkin vaatii fyysistä läsnäoloa, ja heitä on tavattu sekä asiakkaiden että työntekijöiden terveys tarkkaan huomioiden. Käsiä on pesty ahkerasti, tilojen puhtauteen kiinnitetty erityistä huomiota ja tietenkin tavattu vain terveinä. 

kahvit_koulutehtavilla_0_0.png
Oho ja hups, kahvit koulutehtävien päälle! Aikuiset ovat näyttäneet mallia, että arjessa sattuu ja tapahtuu.
 

Tapaamisia keskimäärin pari kertaa viikossa 
 
Kaikilla vanhemmilla ei ole ollut mahdollisuutta etätöihin ja päivisin koulutyön tukemiseen, ja osan kohdalla kouluhommat yksinkertaisesti sujuvat kitkattomammin jonkun muun kuin oman vanhemman ohjaamana. Välillä on tosin Aseman Lasten työntekijöidenkin kohdalla pyöritelty silmiä: 
 
– Yksi päivä sain puhelimeen nipun kuvia tehtävistä ja yritin kääntää ja suurentaa niitä. Sillä välin nuori haki itse vastaukset ja kuittasi: "Omg! Miten sä voit olla noin hidas!", Pasila-hankkeen kasvattaja Nina Liuko kertoo hymyillen. 
 
– Tämänkin voi nähdä toimivana menetelmänä: aikuinen on läsnä, mutta lopulta nuori kuitenkin vastaa itse kysymykseensä ja saa onnistumisen kokemuksen. Sekä tilaisuuden vähän kuittailla aikuisille, se kuuluu tähän hommaan, täydentää katusovittelutoiminnan kouluttaja Virpi Roponen.  
 
Työ on tuottanut tulosta: yksi asiakkaista on saamassa peruskoulunsa päätökseen, mikä ei ollut itsestäänselvää. Toisella numerot ovat kevään aikana nousseet sen verran hyvin, että lukioon pääsy vaikuttaa suhteellisen varmalta. 
 

Onko jotain muuta mistä haluaisit jutella? 

Koulutehtävien ohella tapaamisissa on jaettu arjen kuulumisia. Onko lähipiiri pysynyt terveenä, millainen tunnelma kotona on? Monella unirytmi on ollut sekaisin, epätietoisuus tulevasta aiheuttaa stressiä ja kotona voi olla paineinen tilanne vanhempien lomautusten ja irtisanomisten myötä. Nuoret eivät välttämättä kerro tunnoistaan omille vanhemmilleen, ja siksi muille turvallisille aikuisille on kova tarve. 
 
– Nämä ovat olleet kauhean tärkeitä tapaamisia, jotta nuoret eivät jää koulusta tai muusta johtuvan tuskailun kanssa yksin. On myös huikeaa seurata nuorten ponnisteluja ja vastuunoton kehittymistä, Roponen kertoo.  

nayttokuva_2020-5-18_kello_15.34.29_0.png
Joskus yhteinen kävely on paras tie sanojen löytämiseen ja solmujen aukeamiseen. Nina Liuko sai kiitokseksi nuoren keräämän valkovuokkokimpun. 

Puurtamisen keskellä jotain mitä odottaa 
 
Viime viikkojen aikana nuorten kanssa on myös muun muassa ulkoiltu ja vietetty retkipäivää grillaillen. Useimmilla hankkeen asiakkailla on useita tukitahoja ympärillään. Onkin äärimmäisen tärkeää, että välillä he pääsevät aikuisten kanssa viettämään aikaa ilman erityistä fokusta, siis vain olemaan. 
 
Erään nuoren sosiaalityöntekijä sai loistavan idean ja haastoi nuoren Cooperin testiin. Haasteeseen tarttui myös asiakkaan isä ja Aseman Lasten työntekijöitä. Poliisi lupautui mukaan laskemaan kierroksia.  
 
– Yksi tämän työn parhaita puolia on, ettei kyllä koskaan tiedä, mistä itsensä löytää. Saa nähdä, miten tässä käy, katusovittelutoiminnan kouluttaja Julia Saarholm nauraa juuri ennen suoritustaan.  

nayttokuva_2020-5-18_kello_17.36.34_0_0.png
Poliisi mukana kannustamassa Cooperin testiin heittäytyneitä. 

Teksti: Iina Juntunen


 

Kesällä Wautot pörräävät Kotkassa, Raumalla, Savonlinnassa, Kokkolassa ja Ylivieskassa

Matkailuautoista liikkuviksi nuorten kohtaamispaikoiksi muunnetut Walkers-autot eli Wautot aloittavat työnsä neljällä uudella paikkakunnalla ympäri Suomen.  Kotkassa pesäänsä pidempiaikaisesti pitävä Ilves-wauto jatkaa myös toimintaansa.

Uusin autoista, kuvassa oleva Pantteri, aloittaa uransa Kokkolassa 20.5.

- Upea ja päheä Pantteri saatiin kissaeläinperheeseen juuri sopivasti Kokkolan tarpeisiin. Muista wautoista Leijona murisee Ylivieskassa, Kissa Raumalla ja Tiikeri Savonlinnassa. Ilves pitää pesäänsä Kotkassa peräti kolmen vuoden ajan, kertoo valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela Aseman Lapset ry:stä. 

Liikkuvalla nuorisotyöllä mennään sinne, missä nuoret viettävät aikaansa. Samalla tuodaan turvallisia aikuisia ja ajanviettopaikka lähemmäksi nuoria. Normaalisti tarjolla on kahvia, pelejä ja juttuseuraa sekä tarvittaessa kohdennettua tukea ja ohjausta, mutta poikkeusoloissa wautotoiminta aloitetaan pelkästään nuorten ulkokohtaamisilla turvavälit ja hygienia muistaen. Wauto valitsee pysäkkinsä nuorten liikkumisen ja toiveiden mukaan.

Wautoilla täydennetään nuorisotyöllisiä tyhjiöitä, joita maantieteellisesti laajoissa kaupungeissa väistämättä on. Tarve kohtaamiseen, kanssakäymiseen ja turvallisiin aikuisiin ei ole hävinnyt mihinkään. Wautojen mukana kulkee nuorille tuttujen nuorisotyöntekijöiden lisäksi myös vapaaehtoisia, koulutettuja aikuisia.

Wautot omistaa ja niiden toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Kaupungeissa toiminnasta vastaa kaupungin nuorisotyö. 

Lisätietoja: 

- Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 777 8683 

- Susanna Lakanaho, nuorisosihteeri, Kokkolan kaupunki, p. 050 343 5048 

- Rea Poikonen, nuorisopäällikkö, Rauman kaupunki, p. 044 430 9251  

- Elisa Männistö, nuorisopalvelujohtaja, Ylivieskan kaupunki, p. 044 4294 355

- Mikko Kiri, liikkuva ohjaaja, Kotkan Nuorisotyö, p. 040 838 4869

- Samuli Tuikkanen, nuoriso-ohjaaja, Savonlinnan kaupunki 

- kuvia wautoista:  

https://asemanlapsetry.sharepoint.com/:f:/s/Kokojrjest/Ejw7dASKZDRLstgbgwhm7p4BadSov98OgUX9G535tHQXVQ?e=XG8FkF 

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon. 

 Wauto-toiminta on osa Aseman Lapset ry:n Walkers On Wheels 2 -hanketta. Hanke on rahoitettu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella sekä Brita Maria Renlund säätiön sekä Eevi ja Emil Tannisen säätiön avustuksella. Autot on hankittu opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Lions-liiton, Eevi ja Eemil Tannisen säätiön sekä Brita Maria Renlund säätiön rahoituksella. Hankkeessa toimitaan viidellä autolla eri puolilla Suomea ja juurrutetaan liikkuvan nuorisotyön menetelmiä eri alueille. www.asemanlapset.fi 

 

Mutsifrendit luotsaavat vanhemmille suunnattua henkistä happihyppelyä

Perheet ovat olleet kovilla etäkoulun, -töiden, tiskivuoren ja ruoanlaiton yhteensovittamisessa. Huolta onkin kannettu vanhempien jaksamisesta. Aseman Lasten mielen hyvinvointia tukevassa Friends-toiminnassa aloitettiin pääsiäisen jälkeen Facebookissa viikoittaiset livelähetykset, joissa hyödynnetään Friends-ohjelman tarjoamia keinoja vanhempien jaksamisen tukemiseksi.

kuva_2._kolmannessa_jaksossa_28.4._teemana_olivat_toiveet_0.jpg

Kolmannessa jaksossa 28.4. teemana olivat toiveet. Mukana oli kokenut nuorisotyöntekijä ja neljän lapsen isä Jani Hoviaro.

Lapsiperheissä viime viikkoina koettuja tilanteita ja tuntemuksia on puolituntisissa lähetyksissä käsitelty huumoria unohtamatta. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja selvitä erilaisista kuormitusta aiheuttavista tilanteista. Tähän mennessä Aseman Lasten Facebook-sivulla neljä jaksoa pyörinyttä livelähetystä tullaan näillä näkymin jatkamaan ainakin kesäkuun alkuun.

Lähetykset on suunnattu kaikille vanhemman rooliin samaistuville: niin äideille, iseille kuin äiti- ja isäpuolillekin. Livelähetyksissä on ollut mukana muutamakymmen katsojaa, ja osallistujat jakaneet mukavasti myös omia mietteitään. Tallenteita on jälkikäteen katsottu parhaimmillaan 1400 kertaa.

Asiantuntemusta ja omien kokemusten jakamista

Resilienssi – psyykkinen joustavuus, stressin vaikutus kognitiivisiin kykyihin, tunteiden synnyttämät keholliset reaktiot. Muun muassa tällaisia teemoja on tähän mennessä ehditty pohtia. Asiantuntijatiedon lisäksi lähetyksissä on haaveiltu ääneen rauhassa nukkumisesta ja työpöydästä muuton keskellä.

Mutsifrendit eli suomenkielisen Friends-ohjelman kouluttaja-suunnittelijat kasvatustieteilijät Minttu Oinonen ja Armi Wallen sekä sosiaalipsykologi Anna-Riikka Vuori elävät kukin tahoillaan lapsiperhearkea myös itse.

– Toivottavasti meidän kokemuksien, myös niiden vähemmän hohdokkaiden hetkien, jakaminen auttaisi vanhempia löytämään armollisuutta, jota tässä ajassa nyt tarvitaan, Armi Wallen toivoo.

Vaikka peruskoulut toukokuun puolivälissä aukeavat, tulee poikkeustilanne todennäköisesti jossain muodossa jatkumaan pitkäänkin. Riman laskemisen taito on jatkossakin siis tärkeä. Välillä on ok antaa lapsen olla puhelimella pidempään, laittaa leffa pyörimään ja syödä eineksiä. Etenkin, jos se vapauttaa aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

– Aikuisten hyvinvointi luo perustan lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Kun vanhempi löytää itselleen sopivat keinot mielen rauhoittamiseen, vapautuu energiaa muuhun, Anski Vuori muistuttaa.

kuva_1._toisessa_jaksossa_21.4._aiheena_olivat_tunteet_ja_olot_0.jpg

Toisessa jaksossa 21.4. aiheena olivat tunteet ja olot, joita lapsiperheiden vanhempien arkeen tällä hetkellä kuuluu.

Tunnetaitojen harjoittelu osaksi arkea

Omien ja perheenjäsenten tunteiden tunnistaminen ja sietäminen ei aina ole helppoa. Perheenjäsenillä voi olla hyvin erilaisia tapoja reagoida tunteisiin: yksi vetäytyy, toinen paiskoo ovia.

Lapsen tunteiden käsittelytaidot ovat vasta kehittymässä, ja monet kaipaavatkin kipeästi aikuisen apua voimakkaiden tunteiden kanssa pärjäämiseen. Tilanteet eivät ole vanhemmille helppoja, ja varsinkaan väsyneenä niiden hoitaminen ei aina mene putkeen. Onneksi tilanteet voi jälkikäteen purkaa ja niistä oppia.

Tunnetaitoja voi treenata arjen tuoksinassa pienillä kysymyksillä: mitkä asiat ovat päivän aikana tuoneet hyvää mieltä tai millaisia tunteita eri tilanteisiin on kuulunut.

Lasten kanssa touhuilu muistuttaa myös aikuisia tärkeistä taidoista, kuten kyvystä iloita pienistä asioista. Tässä hetkessä mukavaa yhteistä tekemistä voi esimerkiksi olla lasten vauvavalokuvien katsominen ja yhdessä koettujen, hyvien hetkien muistelu.

– Se on monille lapsille mieleistä puuhaa, ja hoivaa lapsen ja vanhemman suhdetta, Minttu Oinonen sanoo.

Mutsifrendit Aseman Lasten Facebook-sivulla tiistaisin klo 17.30. Jaksot ovat katsottavissa myös jälkikäteen.

Mielen hyvinvointia tukevalla Friends-ohjelmalla vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Ohjelmaa voidaan hyödyntää muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä ja terveydenhuollossa ryhmä- ja yksilötyössä.

Ohjelman avulla opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita sekä käyttämään myönteisiä ajattelumalleja. Aseman Lapset ry tarjoaa koulutusta ohjelman hyödyntämiseen. Koulutus ja materiaalit ovat saatavilla myös ruotsiksi. Lue lisää: https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/friends

Juttu on julkaistu alun perin Veikkauksen sivuilla: https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/avustukset/2020/aseman-lapse...


 

Aseman Lapset järjestää nuorille Suomen suurimmat vappukotibileet

Koska kokoontumismahdollisuudet ovat nyt rajattu ja varsinkaan kaupungin keskustoihin ei ole asiaa, Aseman Lapset ry järjestää Youtube-kanavallaan 13-18-vuotiaille nuorille ohjelmaa turvallisten etäisyyksien päästä. Tubekotibileet vappuaattona klo 18-21 tarjoaa artistivierailuja, tunnettujen suomalaisten tervehdyksiä, pilkahduksia vapunvietosta eri puolilla Suomea sekä kilpailuja, joista nuoret voivat voittaa huippupalkintoja. 

nayttokuva_2020-4-28_kello_18.18.58_0.pngMukana ovat muun muassa somemoniottelijat Seksikäs-Suklaa & Dosdela, juontaja Sami Kuronen, Suomea jalkapallon EM-kisoihin mukana saattelemassa ollut futaaja Petteri Forsell, kiekkotähti Marko ”Mörkö” Anttila, Pikku G, Ike, Mikko Harju ja Pyhimys sekä useita muita tuttuja tyyppejä. Illan juontaa Aki Linnanahde. 
 
Huikeaan etävappuun valmistaudutaan etukäteiskilpailuilla Instagramissa ja Tiktokissa. Nuoret voivat osallistua kilpailuihin kuvaamalla ja julkaisemalla #wappukotona-aiheisen kuvan tai videon ja tagaamalla siihen @asemanlapsetry. Ennakkokisat ovat käynnissä keskiviikkoiltaan saakka. 
 
Youtube-live-tapahtuma lähetetään vappuaattona to 30.4. klo 18–21. Lähetykseen pääsee mukaan Aseman Lasten YouTube-kanavalta sekä osoitteesta www.asemanlapset.fi/wappu20 

Tapahtumaa ovat tukeneet monet eri tahot kuten Elisa Oyj, Helkama-yhtiöt, Paulig, S-ryhmä, McDonalds, Marc O’polo, Onnibus, Lautapelit.fi, My kind of Weird ja lukuisat muut yksityishenkilöt ja tahot. 

Aseman Lapset ry:n toiminnan luonteeseen kuuluu nopea reagointi sekä nuorten elämässä että toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka järjestössä ollaankin parhaillaan tekemässä merkittävää digiloikkaa kohti verkossa tapahtuvaa nuorisotyöllistä kohtaamista, työntekijämme jalkautuvat julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin edelleen - myös vappuna - yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lisätietoja Aseman Lasten poikkeusoloissa tehtävästä toiminnasta löytyy nettisivultamme https://asemanlapset.fi/fi/aseman-lasten-toiminta-poikkeusolojen-aikana-lue-lisaa-tasta 

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Christian Wentzel p. 040 900 4889, viestintävastaava Teemu Hanhineva p. 040 900 4888 ja projektityöntekijä Jani Hoviaro p. 050 307 7631. 

- - - 

Aseman Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka täyttää kuluvana vuonna 30 vuotta. Järjestössä on neljäkymmentä työntekijää.   

Järjestön luonteeseen kuuluu nopea reagoiminen nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin. Toiminnassa luodaan aktiivisesti kumppanuuksia monenlaisten, joskus yllättävienkin yhteistyötahojen kanssa. Toimintamuotojamme Walkers-toiminnan lisäksi ovat nuorten turvallista ajanviettoa julkisissa tiloissa tukeva löytävä nuorisotyö, tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistava Friends-toiminta, alaikäisten sovitteluun keskittyvä katusovittelutoiminta, kiusaamiseen puuttuva K-0 -työ sekä nuorten rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävä Pasila-hanke. Lisäksi työskentelemme seksuaaliterveyden, itsetuntemuksen ja seurustelun pelisääntöjen vahvistamiseksi Tyttötyö-projektissa, hankalassa työmarkkina-asemassa tai muun syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tukemiseksi 3T-hankkeessa sekä toisen asteen opintopolkujen sujuvuuden tukemiseksi Takku-hankkeessa.

Blogikirjoitus: Nuorisotyötä tarvitaan eriarvoisuuden purkamiseen

Korona on tuonut suomalaiseen keskusteluun solidaarisuutta, sillä olemme kaikki samassa veneessä. Tauti ei katso lompakkoa eikä vilkaise ansioluetteloa. Samalla myös suurelle yleisölle on pikkuhiljaa piirtymässä esiin, ettei koti ole kaikille nuorille turvallinen paikka. Samassa veneessä on ensimmäisen luokan avaria hyttejä, mutta myös ahtaampia ja vaarallisempia koppeja. Nuorten mahdollisuudet kokea turvaa ja tukea eivät ole samanlaisia. Kun eristäytyminen aikanaan loppuu, eriarvoisuus jää.  

Yhteiskuntana olemme kehittäneet erilaisia tapoja tukea, kannustaa ja innostaa nuoria. Suomalaisessa yhteiskunnassa nuorisotyöllä on eurooppalaisittain vahva asema. Yhdistelmä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimintaa tuottaa nuorisotyön kokonaisuuden. Tässä kokonaisuudessa Aseman Lapset ry:llä ja sen kaltaisilla toimijoilla on keskeinen asema. Nuorisotyön kenttä kaipaa sille ominaista pitkäjänteisyyttä, osaamista ja kykyä elää ajassa.

Yksi nuorisotyön keskeisiä ongelmia on löytää tasapaino kaikille tarkoitetun, universaalin nuorisotyön ja kohdennetun nuorisotyön välille. Mikäli nuorisotyö suuntautuu vain aikuisyhteiskunnan ongelmiksi näkemien ilmiöiden hoitamiseen, haihtuu kyky puhutella kaikkia nuoria ja kuulla nuorten näkökulmia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Kriisiaikoina, kuten pandemian aikakautena, on vaarana, että nuoret näkyvät vain huolien lävitse. Ja kääntäen, mikäli erityistä huomiota ei kiinnitetä niihin nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea, nuorisotyön herkkyys nuorten erilaisille tarpeille on vaarassa kadota. Rajanveto näiden kahden välillä vaihtelee ajassa, sen mukaan, miten vaikkapa nuorisokulttuurit, työttömyystilanne ja yhteiskunnalliset kehityskulut muuttuvat. Tasapainottelussa vaaditaan tilannetajua, pelisilmää ja käytännön viisautta.

Kuntaliiton julkaiseman Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2019 -selvityksen mukaan nuorisotyöntekijöitä paljon pohdituttavia tulevaisuuden huolenaiheita ovat nuorten koulutuksesta ja työstä syrjäytyminen sekä mielenterveysongelmat. Nuorisotyöntekijöitä huolestuttavat myös yhteiskunnan eriarvoistuminen ja nuorten erilaiset mahdollisuudet kivuta yhteiskunnan vankkureille. Tämä on haaste sekä kohdennetulle että universaalille nuorisotyölle. Kysymys on myös nuorisopoliittinen, koska asialla on nuorten elinolosuhteisiin liittyvät ulottuvuutensa.

Eriarvoisuutta on silloin, kun yhteiskunnan jäsenten elämismaailmat ja kentät eriytyvät toisistaan ja kun toisilla on kosolti sellaisia mahdollisuuksia, joita toisilla ei ole. Nuorisobarometrit kertovat, että nuoret suhtautuvat verrattain luottavaisesti omaan ja Suomenkin tulevaisuuteen. Kuitenkin Suomen eriarvoisuus tuottaa ainakin melko paljon epävarmuutta tai turvattomuutta 41 prosentille nuorista. 35 prosenttia on samaa mieltä väittämästä, että he ovat huolissaan, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Yli kolmannekselle nuorista tulevaisuus pitää sisällään uhkakuvia.

Voimme ajatella köyhyyttä niin, että ihminen on köyhä silloin, kun hän ei voi rahan tai muiden puuttuvien mahdollisuuksien vuoksi elää elämää, jonka muut ympärillä kokevat normaaliksi.

Nuorisotyön tulisi avata ovia kaikille nuorille. Pidämme selvänä, että tämä tarkoittaa jatkossakin maksuttomien palveluiden tarjoamista. Taloudellinen näkökulma yhdenvertaisuuteen on noussut esiin tutkimuksissamme. Nuorisotyön tarjoaman toiminnan maksuttomuus korostuu erityisesti niissä tapauksissa, kun nuorisotyö on edes hiukan maksullista. Jo pienikin summa kuormittaa köyhien, monilapsisten perheiden taloutta siten, ettei nuori voi osallistua harrastukseen. Esimerkiksi 10 euron kerhomaksu tuntuu monilapsisen perheen taloudessa, kun sisaruksia voi olla neljästä viiteen. Nuori ei ehkä edes uskalla haaveilla osallistumisesta, jos hän tietää perheen taloudellisen tilanteen. Eriarvoistuminen ja eriarvoisuuden kokemukset voivat syntyä myös eriävistä mahdollisuuksista unelmoida.

Maksuttomanakin toiminnan tulisi olla yhtä laadukasta kuin maksullisen. Ellei näin ole, toiminta ei ole houkuttelevaa ja siihen osallistuvat vain nuoret, joilla ei ole varaa maksaa harrastuksesta. Tällöin he eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muiden nuorten kanssa – köyhänä ei voi elää sellaista elämää, joka muille on mahdollinen.

Eriarvoistuvat mahdollisuudet voivat johtua varallisuuseroista, mutta yhtä lailla ne voivat aiheutua esimerkiksi siitä, ettei nuorella ole elämässään aikuista, johon hän luottaa ja jolla on aikaa ja henkisiä voimavaroja nuorelle. Nuorisotyöntekijä voi olla tällainen aikuinen. Nuorilta vuonna 2019 kerätyissä, nuorisotyöstä kertovissa tarinoissa yhdeksi tärkeimmistä asioista nousi se, että nuorisotalolla tai muussa toiminnassa on tuttu nuoriso-ohjaaja, johon nuori voi luottaa, jolla on aikaa ja joka on kiinnostunut nuoresta. Nuorille on tärkeää kokea, että he voivat luottaa nuorisotyön ja nuorten kanssa toimivien aikuisten pysyvyyteen heidän elämässään ja lähiympäristössään. Nuorisotyön pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen on syytä kiinnittää huomiota.

Pitkäjänteisyyden ja pysyvyyden merkitys korostuu silloinkin, kun asuinalueella syntyy vastakkainasettelua nuorten kesken tai nuorten ja aikuisten välillä. Ongelmat ja vastakkainasettelu voivat syntyä Kuntaliiton selvityksestä mainituista ilmiöistä, kuten syrjintä, maahanmuuttajakriittisyys, vihapuhe ja rasismi.

Kun nuoriso-ohjaajat tuntevat nuoret ja ovat luoneet heihin hyvän yhteyden, ongelmia on helpompi selvittää ja ehkäistä. Toisaalta, kun nuorisotyöllä on pitkäkestoista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, on helpompi yhdessä tulla apuun ”kriisitilanteissa” ja tehdä näkyväksi ja ratkaista pinnan alla olevia ongelmia. Vain pitkäjänteinen nuorisotyö mahdollistaa tällaiset luottamukseen ja jaettuun tietoon perustuvat kumppanuudet. Pitkäjänteisen työn edellytyksenä on, että projektiyhteiskunnassakin voidaan luottaa työn jatkuvan eli että rahoitus ja muu resursointi on ennakoitavaa.

Yhteiskunnassa, jossa jakaudutaan pärjääjiin ja putoajiin, on oltava kohdennettuja palveluja, jotka tukevat, kannustavat ja voimavaraistavat niitä, joiden kasvupoluille tulee häiriöitä. Yhtä lailla tärkeää on, että nuorilla on omasta taustasta riippumatta sellaisia tiloja ja toimintaa, joissa he voivat turvallisesti tavata muita nuoria ja rakentaa omaa identiteettiään ilman epäonnistujan leimaa. Yhdenvertaisuudessa on kysymys osaamisesta ja työkaluista, mutta myös tiloista ja toimintamahdollisuuksista.

Haluamme onnitella 30-vuotiasta Aseman Lapset ry:tä paitsi itsemme, myös koko nuorisotutkijoiden heimon puolesta. Yhteiskunnassamme tarvitaan järjestön toimintaa, sen herkkää kykyä nähdä asioita ja ilmiöitä sekä tarjota ratkaisuja. Järjestön pitkäjänteinen, ajassa reagoiva osaaminen tekee nuorisotyön kentän rikkaammaksi myös tulevina vuosikymmeninä!

Eila Kauppinen & Tomi Kiilakoski

Kirjoittajat ovat nuorisotutkijoita Nuorisotutkimusverkostosta.

Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa.

Blogikirjoitus: Kohti uutta normaalia

Nuorisotyön merkitys kasvaa poikkeusoloissa, kun nuorten arjesta puuttuvat nyt tutut ja turvalliset aikuiskontaktit. Kunnat ja järjestöt ovatkin pyrkineet vastaamaan nuorten tarpeisiin kehittämällä ja lisäämällä verkossa tapahtuvaa kohtaamista kuten chattejä. Nuoria ei saa unohtaa poikkeusoloissakaan. 

Valtaosa myös Aseman Lasten kasvokkain toteutettavasta kohtaavasta toiminnasta on poikkeusolosuhteiden vuoksi muuntunut kohtaamisiksi verkossa. Kun arki on mullistunut, verkkoympäristöissä päivystävät ammattilaiset tuovat monille nuorille päivärytmiä ja turvallisia kohtaamisia digitaalisilla alustoilla – siis niille nuorille, joilla verkkoon on pääsy ja välineet hallussa. 

Tällä hetkellä keskeisimpiä kanavia verkkonuorisotyössä ovat eri some-kanavat kuten Instagram, Snapchat ja TikTok. Tuttuihin ja saavutettaviin nuoriin pidetään myös henkilökohtaista yhteyttä ihan perinteisesti puhelimella ja viestitellen. Erityisesti erilaiset chatit ovat muodostuneet tärkeiksi paikoiksi kohdata ja kuulla niitä nuoria, jotka omaehtoisesti hakevat keskusteluyhteyttä turvallisen aikuisen kanssa. Aseman Lasten oman, Discord-alustalla toimivan virtuaalisen Walkers-kahvilan lisäksi toimimme muun muassa SPR:n ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:n koordinoimassa Sekasin-chatissa. 
 

Ajatusten siirtoa pois pimeästä kuplasta 

Chattikeskustelut nuoren kanssa ovat yleensä ongelmalähtöisiä, ja niihin hakeudutaan pienemmän tai isomman ketutuksen, ahdistuksen tai pahan olon takia. Aikuinen päivystäjä – ammattilainen tai vapaaehtoinen – kulkee rinnalla, kuuntelee, neuvoo ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin. Näin me aikuiset suuressa viisaudessamme haluamme ajatella. 

Tarkoitus ei ole vähätellä. Nuoren kokemus ahdistuksesta ja pahasta olosta on aina otettava vakavasti – ja ei ihme, jos ahdistaa: kavereita ei saa tavata, harrastukset on peruttu ja missään ei saisi olla. Paitsi tietysti kotona. Ja kaikille nuorille koti ei tässä(kään) tilanteessa ole se paras paikka. 

Osa yhteydenotoista sisältää rankkaa settiä, jopa paljon nähneille ja kokeneille ammattilaisille. 

Osa nuorista tuntuu kuitenkin etsivän myös ihan normaalia, tavallista keskusteluyhteyttä. Sellaista, jossa voi rennosti keskustella, heittää läppää, ja jonka jälkeen on kiva olo ja helpompi hengittää. Minua kuunneltiin, sain sanoa. Kommunikointia, nuoren normaalia sosiaalisuutta, huolien kielellistämistä, uuden näkökulman etsintää. Perusnuorisotyötä. 

Usein tällaisetkin chattikontaktit kuitenkin alkavat suurella määrällä angstia ja huolta: on tosi-tosi paha olla, en tiedä miten edetä, tekisi mieli olla syömättä tai satuttaa itseä. Hyvän chattipäivystäjän tulisi kuitenkin osata tunnistaa onko kyseessä vakavampi oirehdinta vai sellainen huolipuhe, jonka me aikuiset olemme asettaneet kanssakäymisen sisäänpääsyvaatimukseksi, syyksi saada tulla juttelemaan. 

Osa nuorista osaa luoda kontaktin ja keskustelun pelkästään oireiden kautta. Pitää olla jokin kamala ongelma, että saan tulla huomatuksi. Tai ainakin paha olla. Osalla nuorista voi olla takanaan pitkäkin liuta hoitokontakteja, ja kaikki uudet tilanteet aikuisen kanssa koetaan varmemmaksi aloittaa samoilla mantroilla kuin hoitotilanteissa. On tärkeää kuulla huoli ja olla aidosti empaattinen, mutta joissain tapauksissa keskustelun edetessä saattaa myös huomata kuinka ääni kellossa vähitellen muuttuu. Pienten kysymysten avulla kelkka voi olla hyvinkin käännettävissä. Oletko muistanut käydä tänään ulkona? Mitä kivoja asioita sinulle on tänään tapahtunut? Ai, kissa sai pentuja? Soittiko kaveri vai soititko sinä? Tuntuiko se hyvältä? Ajatusten siirtoja pois pimeästä kuplasta.  

Ai, en mä oo aatellukaan sitä noin. No joo, voi olla kun sä sen nyt tolleen sanoit. Aina ei tarvitse kauhoa syvästä päästä, puhua voi ihan tavallisista ja hyvistäkin asioista. Tai ihan vaan puhua – tai tässä tapauksessa siis kirjoittaa. 
​​​​​​​

On oltava siellä, missä nuoret ovat 

Chat on viestinnällisenä, saatika sitten nuorisotyöllisenä ympäristönä erityisen haastava. Keskustelukumppania ei näe, ei kuule - näkee vain sen, mitä kirjoitetaan. Rivien välistä on vaikea lukea, normaalit kasvokkain tapahtuvan viestinnän lainalaisuudet eivät toimi. Väärinymmärryksen vaara piilee jokaisessa ilmaisussa. Hymiöitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän, ne voivat antaa vääriä signaaleja ja yleensä tarkoittavatkin eri ihmisille eri asioita. Ja sitten vielä lollit, yolot, KVG:t ja ESAD. 

Nuoruuden lainalaisuudet näyttävät kuitenkin olevan voimassa myös nettikeskusteluissa: Jos nuorelta kysyy liikaa kysymyksiä kerralla, voi vahingossa tiputtaa hänet linjoilta alta aikayksikön. Tai vääriä kysymyksiä. Tai kysymyksiä ollenkaan. XD. 

Chat-päivystysyhteisön riittävä ammatillinen tuki sekä vertaistuki ovat ehdoton edellytys kohtaamisten laadun varmistamiseksi, etenkin kun joukossa on myös ei-ammattilaistaustaisia vapaaehtoisia. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa hyvin konsultoinnin, vinkkaamisen, jatkossa jopa nuoren eteenpäin ohjauksen. Apua on aina saatavissa, eikä kukaan päivystäjä jää yksin haasteellisen tai rankankaan kohtaamisen kanssa.  

Chatissa toimivat aikuispäivystäjät, niin ammattilaiset kuin Walkers-vapaaehtoisetkin, ovat pääsääntöisesti pitäneet chat- ja nettimaailman kylmään veteen hyppäämistä erityisen hyvänä ammatillisen kehittymisen paikkana. Vaikka ikäviinkin asioihin väistämättä törmää, ovat päivystäjät kokeneet saavansa työhönsä erityistä perspektiiviä. On oltava läsnä siellä, missä nuoret ovat – julkisissa tiloissa, puistoissa, kadulla, kauppakeskuksissa ja nyt viimeistään siis myös verkossa. Parhaimmassa tapauksessa verkkonuorisotyöstä ja chat-palveluista tulee poikkeusajan jälkeinen uusi normaali ja peruspalvelu monessa Walkersissa, järjestössä ja kunnassa. Ja hyvä niin. Jo oli aikakin. 
​​​​​​​

Susanna Ylimys, toimintavastaava, Löytävä nuorisotyö 
Teemu Hanhineva, viestintävastaava 

Kirjoittajat ovat Aseman Lapset ry:n työntekijöitä. 

Aseman Lapsissa jalkaudumme edelleen myös kaduille ja julkisiin paikkoihin yhteistyökumppaneidemme kanssa, toki turvavälit säilyttäen ja tilanteeseen sopeutuen. Kaikki nuoret eivät löydy netistä, vaan valitettavan usein ihan jostain muualta.

#turvallinenaikuinen -kampanja kertoo nuorille, että täällä ollaan

turvallinenaikuinen_kuva.pngErityisesti nyt korona-aikana nuoret viettävät paljon aikaa kotona ja netissä. Moni on todella yksin ja kokee myös poikkeusoloissa kiusaamista ja syrjintää.

Somekampanja #turvallinenaikuinen haluaa muistuttaa nuoria siitä, että nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat nuoria varten myös poikkeusoloissa.

Osallistu näin: 

  •  Lisää Facebookin profiilikuvaasi #turvallinenaikuinen -kehys. Löydät sen osoitteesta https://www.facebook.com/profilepicframes nimellä #turvallinenaikuinen. Voit lisätä kuvan yhteyteen teksin Nuori, älä jää yksin ja tiedon, mistä sinut tavoittaa.
  • Jaa Facebookissa ja Instagramissa viereistä kuvaa. Kerrothan kuvan yhteydessä, mistä sinut ja työkaverisi tavoittaa. 

Kampanjan taustalla on Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuva K-0-toiminta, jota toteutetaan tällä hetkellä Helsingissä, Järvenpäässä, Lohjalla ja Rovaniemellä. Aseman Lapset ry:ssä kehitetyssä K-0-toiminnassa selvitetään pitkään jatkuneita konfliktitilanteita monialaisen yhteistyön avulla.  

Haluamme muistuttaa nuoria siitä, että me nuorten parissa toimivat olemme heitä varten nytkin ja meidät tavoittaa eri kanavien kautta. 

Ei jätetä nuoria yksin poikkeusaikanakaan!

 

 

Sivut