Blogikirjoitus: Aina väärässä paikassa

1980-luvulla Helsingin keskusta oli levoton paikka. Nuorten päihteidenkäyttö lisääntyi, rikollisuus siirtyi yhä nuorempiin ikäluokkiin ja kiivas kasvukausi vaati veronsa aikuisten ajasta. Helsingin rautatieasemalle, steissille, pakkautui viikonloppuiltaisin jopa 5000 nuorta. Kaupungin nuorisotyö ei pysynyt lähiöistä kaupungin keskustaan kokoontuvien nuorten perässä, vaikka nuorisosektori volyymiaan kasvattikin. Helsingin nuorison historiaa tutkinut Kirsi Ilves onkin nimittänyt steissiä Suomen suurimmaksi nuorisotilaksi.[1] [2]

Vuonna 1989 olin itse nippanappa teini-ikäinen ja yritin vimmatusti integroitua kaveriporukkaan ulkomailla vietetyn vuoden ja koulun vaihtumisen jälkeen.  Töölössä ei ollut nuorisotilaa, joten roikuimme kirjaston nurkilla. Joskus uskaltauduimme Steissille, Espalle tai Hietsuun, joissa kaikissa meitä vaivasi väkivallan pelko. Toisinaan hakeuduimme seurakunnan tiloihin, jonka nuorisotyöntekijöiden ehdotuksesta keräsimme adressia nuorisokahvilan perustamiseksi. 1990-luvun taitteessa Töölön ratikkahalliin avattiin lopulta nuorisotila[3].

Kunnallisen nuorisotyön kehitys katkesi kuin kanan lento, kun Suomi vuonna 1991 sukelsi historiansa vakavimpaan taloudelliseen lamaan. Kaupunki siirsi nuorisotyötä aiempaa enemmän järjestöille ja Töölön nuorisotalokin siirrettiin pääkaupunkiseudun partiolaisille[4]. Juuri ennen kriisiä Aseman Lapset perustettiin.

Itse asuin jo seuraavassa ulkomaankohteessa ja luin Hesareita, joita isäni kantoi työpaikaltaan muutaman päivän viiveellä. Muistan uutisen[5], jossa kerrottiin nuorille VR:n makasiineille avattavasta kahvilasta. Niin siistiä, just jotain sellaista, jota me olisimme tarvinneet – paikan, jossa kohdata turvallisesti muita nuoria ja nuorten asioista kiinnostuneita aikuisia. Just jotain sellaista, jota nuoret edelleen tarvitsevat.

Muistan nuoruudesta voimakkaan kokemuksen siitä, että olimme lähes aina väärässä paikassa. Julkisessa keskustelussa ei kannettu huolta nuorten leimaamisesta tai nuoriso-ongelman konstruoinnista. Nuoret olivat ongelma, olivat he missä tahansa ja tekivät he mitä tahansa. Erityisen häiritseviä nuoret olivat julkisessa tilassa. Marginaaleihin sysäävä ilmapiiri oli hyvin lannistava kokemus itseni kaltaiselle nuorelle, joka yritti kaikin keinoin kiinnittyä uuteen ympäristöön. Että on olemassa loskainen kaupunki, jonka harvoihin kahviloihin ei maksavilla asiakkailla ole asiaa vain siksi, että he ovat lapsia.

Kokemukset syrjivästä, vähättelevästä ja leimaavasta kohtelusta ovat yksi syy sille, että kiinnostuin tutkimaan lasten ja nuorten asemaa ja edistän nyt työkseni heidän oikeuksiaan. Olla osa yhteisöä ja yhteiskuntaa on yksi perustavanlaatuisista oikeuksista. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset ja nuoret pyritään sulkemaan pois julkisesta tilasta. Lisääntynyt kaupallistuminen on yksi syrjäyttämistä kiihdyttävä tekijä. Komitea on myöskin havainnut, että etenkin nuoriin kohdistuva negatiivinen uutisointi – heidän leimaamisensa ongelmiksi tai rikollisiksi – on keino, jolla nuorten ulossulkemista vauhditetaan.[6]

Lasten ja nuorten kehittymisen kannalta kiinnittyminen yhteiskuntaan on välttämätöntä. Julkisten tilojen jakaminen lasten ja nuorten kanssa on tehokas tapa edistää ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Samalla yhteiskunnan avaaminen kannustaa lapsia ja nuoria kokemaan itsensä kansalaisiksi, joilla on oikeuksia. [7] Yhteiskunnilla on velvollisuus järjestää nuorille turvallisia tiloja, joissa he voivat kokea olevansa osa yhteisöä – eivät sen reunalla tai suljetuissa odotushuoneissa.

Tiedoksi meille aikuisille tahdon kertoa, että nuoret kyllä tiedostavat, kun heidät halutaan työntää marginaaliin. Ja he kyllä muistavat sen vielä aikuisenakin. Aseman lasten Walkers-talo on ollut Helsingissä jo vuodesta 1994 ja Kampin vanhalla linja-autoasemallakin jo 11 vuotta. Lähitulevaisuudessa nuoret joutuvat väistymään kaupallisen toiminnan tieltä. Nyt on tuhannen taalan paikka osoittaa, että nuorille löytyy kaupungista tila, joka on ihan ytimessä ja johon he myös löytävät tiensä. Walkers-talo kun on monelle nuorelle se ainoa tila, jossa hän voi kokea olevansa oikeassa paikassa.

Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu

 

Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

-------------------

[1] Ilves, Kirsi (1998) Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948 – 1997. Helsinki: Helsingin kaupunki & Edita.

[2] Pulma, Panu (2000) Kasvun katveessa. Teoksessa Harry Schulman & Panu Pulma & Seppo Aalto: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 2. Helsinki: Helsingin kaupunki ja Edita.

[3] HS 1.3.1991 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002964955.html

[4] HS 15.11.1993 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003283663.html

[5] HS 11.12.1991 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003107671.html

[6] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla), kohta 37.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla), kohta 38.

Nuorisotyön ammattilainen – vastaa julkisiin tiloihin jalkautuvan työn kyselyyn!

Monissa kunnissa lisättiin julkisiin tiloihin jalkautuvaa nuorisotyötä koronakeväänä. Aseman Lasten löytävässä nuorisotyössä tavoitteena on lisätä jalkautuvaa työtä sekä vahvistaa nuorisotyön ammattilaisten valmiuksia hoitaa puuttumista vaativia tilanteita julkisessa tilassa.

Kartoitamme kokemuksia ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastauksesi käsitellään luottamuksellisesti. Vastauksia hyödynnetään löytävän nuorisotyön kehittämistyössä eikä tietoja luovuteta muuhun käyttöön.

Kyselyä saa mieluusti levittää nuorisotyön ammattilaisten keskuudessa!

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä.

jalkautuminen_0.jpg


 

Blogikirjoitus: Nuorten tarpeet muuttuvat, muuttuuko nuorisotyö?

Tukka sekaisin, hieman liian suuri flanelipaita puolihuolimattomasti napitettuna sekä toisessa kädessä kahvikuppi ja toisessa biljardikeppi. Olen huomannut, että monen aikuisen ihmisen stereotyyppinen käsitys nuoriso-ohjaajasta on tämä.

Aivan tuulesta temmattu tämä kuvaus ei ole, sillä nuorisotyön villeinä vuosina 1970-luvulta aina 1990-luvulle nuorisotyö on monin paikoin tarkoittanut oheisen kuvauksen mukaisia työntekijöitä, lähiöihin rakennettuja nuorisotaloja sekä ulkoroskiksessa diskoiltana odottavaa kilju-aarretta Mehu-Katti-lekkerissä.

Pitkä matka on näistä ajoista tultu tähän päivään, onnekseni näen nuoriso-ohjaajien ammatillisen osaamisen ottaneen aimo harppauksen näistä ajoista eteenpäin. Tänä aikana myös nuoriso on muuttunut kosolti, eikä lainkaan vähiten erilaisten trendivirtausten ja digitalisaation myötä.

Jos kultaisella 90-luvulla ainut keino tavata toisia nuoria oli kokoontua diskoon tai lähteä parveilemaan päämäärättömästi kaupunkikeskustaan, niin tänä päivänä nuoret pystyvät hyvinkin nopealla aikataululla sopia älypuhelimella kokoontuvansa esimerkiksi kaupan aulaan tai koulun takapihalle. Nuorilla on edelleen kaiken digivouhotuksenkin keskellä tarve tavata toisiaan kasvotusten.

Nuorten kokoontumiskulttuuri on muuttunut näihin päiviin tultaessa melko voimallisesti siten, että nuoret viettävät nykyään suurimman osan vapaa-ajastaan julkisissa sekä puolijulkisissa tiloissa. Esimerkiksi ulkona, puistoissa, koulujen pihoilla ja kaduilla viettää vapaa-aikaansa päivittäin nuorista puolet. Vastaavasti nuorisotaloja ja tiloja käyttää aktiivisesti nuorista ainoastaan noin 10 prosenttia. Molemmat luvut selviävät Aseman Lapset ry:n keräämästä aineistosta, jossa nuoret ovat päässeet itse sanoittamaan omaa arkeaan.

Viimeisten viiden vuoden aikana edellä mainittuun haasteeseen vastaavat liikkuva ja jalkautuva nuorisotyö ovat saaneet yhä enenevemmissä määrin jalansijaa nuorisotyön kentällä, mitä voi pitää erinomaisena suuntauksena! Toisin sanoen, yhä useampi nuoriso-ohjaaja on rohkaistunut lähtemään kohtaamaan nuoria ilman seinien ja rutiinien tarjoamaa "suojaa" sinne, missä nuoret jokapäiväistä arkeaan todella elävät. Edelleen näyttää kuitenkin kansallisesti tarkasteluna siltä, että suurin resurssi kiinnitetään ja sidotaan seinien sisällä nuorisotaloilla tapahtuvaan toimintaan.

Onkin aiheellinen kysymys pohtia, että jos maailma nuorten ympärillä on muuttunut vuosikymmenten saatossa ja sitä kautta nuorten tarpeet ovat muuttuneet kosolti, niin missä määrin nuorisotyö on itse pystynyt kehittymään 30 vuodessa? Kuinka se pystyy vastaamaan tämän päivän nuorten arkeen sekä niihin moninaisiin haasteisiin, joista suinkaan ainoa ei ole tämä nuorten kokoontumiskulttuurin muutos.

Tässä riittänee pohdittavaa meille jokaiselle näin nuorisotyön viikon jälkeenkin!

Miikka Kortelainen

Kirjoittaja työskentelee Aseman Lapsien hankekoordinaattorina Walkers-On-Wheels-hankkeessa.

 

Nuorten liikkuva kohtaamispaikka aloittaa Ranualla

Matkailuautosta liikkuvaksi nuorten kohtaamispaikaksi muunnettu Walkers-auto eli Wauto aloittaa työnsä Ranualla syyskuussa. Leijonaksi nimetty auto on yksi viidestä eri puolilla Suomea toimivasta Wautosta. Leijona siirtyy Ranualle nyt Ylivieskasta, jossa se vietti kesänsä. Leijonan ensimmäinen työilta on 9.9., ja se viihtyy Ranualla koko loppuvuoden. Tiedotusvälineet ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan ke 9.9. klo 14-16 Ranuan torille. 

Liikkuvalla nuorisotyöllä mennään sinne, missä nuoret viettävät aikaansa. Samalla tuodaan turvallisia aikuisia ja ajanviettopaikka lähemmäksi nuoria. Tarjolla on kahvia, pelejä ja juttuseuraa sekä tarvittaessa kohdennettua tukea ja ohjausta. Toiminnassa otetaan huomioon turvavälit ja hyvä hygienia. 

- Leijonaa odotetaan jo kovasti, se on tervetullut ja tarpeellinen lisä nuorten saavuttamiseen ja kohtaamiseen Ranuan kokoisella paikkakunnalla, kertoo projektityöntekijä Tapio Hirsivaara Ranuan kunnasta.  

Liikkuvalla nuorisotyön yksiköllä täydennetään nuorisotyöllisiä tyhjiöitä, joita esimerkiksi suuret etäisyydet aiheuttavat. Wauto-verkostossa on tällä hetkellä mukana kunnan lisäksi kouluja, 4H-yhdistys ja seurakunta. 

- Ranualla on yksi nuorisotila, joka sijaitsee kirkonkylällä. Nyt päästään kuitenkin kulkemaan myös muille kylille ja kohtaamaan niitä nuoria, jotka muuten saattaisivat jäädä kohtaamatta, iloitsee Hirsivaara. 

Wautot omistaa ja niiden toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Ranualla toiminnasta vastaa kunnan nuorisotyö.  

- Aikaisempien kokemusten perusteella voidaan sanoa, että juuri Ranuan tyyppisissä kunnissa liikkuvalla nuorisotyöllä saadaan paljon vaikutusta ja voidaan saada aikaan tosi siistejä, ihan uudenlaisiakin juttuja, kertoo hankekoordinaattori Niilo Karjalainen Aseman Lapsista.  

Pohjois-Suomessa wautojaksoja on viime vuosina toteutettu muun muassa saamelaisten kotiseutualueella, Pudasjärvellä ja Kemissä. 

Lisätietoja:  

- Tapio Hirsivaara, projektityöntekijä, Ranuan nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, p. 040 645 9992 

- Niilo Karjalainen, hankekoordinaattori, Aseman Lapset ry, p. 040 575 9364 

- Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 777 8683  

- kuvia wautoista:   

https://asemanlapsetry.sharepoint.com/:f:/s/Kokojrjest/Ejw7dASKZDRLstgbg...  

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon.  

Wauto-toiminta on osa Aseman Lapset ry:n Walkers On Wheels 2 -hanketta. Hanke on rahoitettu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella sekä Brita Maria Renlund säätiön sekä Eevi ja Emil Tannisen säätiön avustuksella. Autot on hankittu opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Lions-liiton, Eevi ja Eemil Tannisen säätiön sekä Brita Maria Renlund säätiön rahoituksella. Hankkeessa toimitaan viidellä autolla eri puolilla Suomea ja juurrutetaan liikkuvan nuorisotyön menetelmiä eri alueille. www.asemanlapset.fi

Mennään sinne missä nuoret ovat

Työn takana: Niilo Karjalainen, hankekoordinaattori

Walkers on Wheels on Aseman Lapset ry:n valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään liikkuvaa nuorisotyötä ja tarjotaan paikalliselle nuorisotyölle uusia keinoja työn tekemiseen. Hanketta toteutetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa viiden Walkers-auton eli tuttavallisemmin Wauton voimin. Mutta kuka koordinoi autoja pitkin Suomea?    karjalainen_niilo_3_0_0.jpg

Wautoja koordinoi kolme hankekoordinaattoria, joista yksi on Niilo Karjalainen. Wautoja on tällä hetkellä viisi: Kissa, Leijona, Ilves, Tiikeri ja Pantteri.

– Parasta näissä hommissa on, kun saa tavata ihan upeita, erilaisia ammattilaisia ja nuorista välittäviä aikuisia ympäri maata. Jokaisella paikkunnalla oppii jotakin uutta ja muistaa, että nuorisotyössä on oikeasti valtavia määriä ammattitaitoisia, intohimoisia ja lämpimiä ihmisiä, hehkuttaa Niilo. 

Wauto on kohtaamispaikkana toimiva matkailuauto, jossa ammattilaiset ja vapaaehtoiset turvalliset aikuiset kohtaavat nuoria siellä, missä he aikaansa viettävät. Wauto-jaksot kestävät 3–6 kuukautta kerrallaan. Kissa operoi tänä syksynä Raumalla, Pantteri Raaseporissa, Tiikeri Savonlinnassa, Ilves Kotkassa ja Leijona Ranualla.

Ensimmäinen Wauto lähti liikkeelle vuonna 2017. Tähän mennessä toimintaa on toteutettu jo yli 35 paikkakunnalla aina Itämeren rannoilta Lapin pohjoisimmille tuntureille. Toimintaa on ollut toteuttamassa 200 nuorisotyöntekijää sekä yli 280 muuta yhteistyökumppania. 

Walkers-autojen toiminnassa sovelletaan Aseman Lapset ry:n asiantuntijuutta erityisesti Walkers-bussista ja muusta Walkers-toiminnasta sekä löytävästä nuorisotyöstä. Walkers-autot ovat osa valtakunnallista Motörisoitu nuorisotyö -verkostoa, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sekä tehdään liikkuvaa nuorisotyötä tunnetuksi. 

– Liikkuvalla nuorisotyöllä pystytään tarjoamaan turvallisia kohtaamisia aikuisten ja sellaisten nuorten välillä, jotka jäävät tai jättäytyvät ulkopuolelle monista muista nuorisotyön muodoista. Nuorille ja tulevaisuudellehan tätä työtä tehdään, Niilo jatkaa. 

Ensimmäistä Walkers on Wheels -hanketta (2017–2019) rahoitettiin veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Ministeriön avustuksen lisäksi yksi Wautoista on hankittu Suomen Lions-liiton keräystuotoilla ja yksi Eevi ja Eemil Tannisen säätiön lahjoituksella. Vuonna 2020 käynnistyneen Walkers on Wheels 2 -hankkeen päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Ruotsinkielisten seutujen Wauto-toimintaa tukee Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne ja Itä-Suomen alueella toteutettavaa toimintaa Eevi ja Eemil Tannisen säätiö.  

​​​​​​​Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Jutut ilmestyvät uutiskirjeemme tahtiin kolmen viikon välein. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje
 

Niilo Karjalainen

  • työskennellyt Aseman Lapset ry:ssä vuodesta 2017
  • nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
  • työkokemusta Niilolla on Lapin kunnista nuorisotyöstä, tukihenkilöhommista ja leiritöistä
  • Motto: Maailma on pelastettava

Lisätietoja Walkers-toiminnasta löytyy osoitteesta www.walkers.fi

   


 

Nuorten liikkuva kohtaamispaikka aloittaa Raaseporissa  

Matkailuautosta liikkuvaksi nuorten kohtaamispaikaksi muunnettu Walkers-auto eli Wauto aloittaa työnsä Raaseporissa syyskuun alussa. Pantteriksi nimetty auto on yksi viidestä eri puolilla Suomea toimivasta Wautosta. Pantteri on Wautoista uusin ja siirtyy Raaseporiin nyt Kokkolasta. Pantterin ensimmäinen työilta on ti 1.9., ja wauto viihtyy Raaseporissa joulukuun puoleenväliin saakka. Tiedotusvälineet ja yhteistyökumppanit ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan ke 2.9. klo 12-13 Karjaan yhteiskoulun koulupihaan, Tammisaarentie 62, Karjaa.

Liikkuvalla nuorisotyöllä mennään sinne, missä nuoret viettävät aikaansa. Samalla tuodaan turvallisia aikuisia ja ajanviettopaikka lähemmäksi nuoria. Normaalisti tarjolla on kahvia, pelejä ja juttuseuraa sekä tarvittaessa kohdennettua tukea ja ohjausta, mutta poikkeusoloissa Wautotoiminta aloitetaan pelkästään nuorten ulkokohtaamisilla turvavälit ja hygienia muistaen.  

– Olemme tosi innoissamme Pantterista ja sen tuomista mahdollisuuksista! Liikkuva kohtaamispaikka täydentää hyvin nuorisotyön resursseja Raaseporissa, kertoo Raaseporin vapaa-aikapäällikkö Fredrika Åkerö. 

Wautolla täydennetään nuorisotyöllisiä tyhjiöitä, joita esimerkiksi maantieteellisesti laajalle alueelle levittäytyvällä Raaseporilla väistämättäkin on. Kaupungilla on tällä hetkellä käytössään viisi eri nuorisotilaa, joiden toimintaa kaksi kertaa viikossa operoiva Pantteri nyt täydentää. Matkailuautolla päästään suoraan sinne, missä nuoret jo ovat. 

Wautot omistaa ja niiden toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Raaseporissa toiminnasta vastaa kaupungin nuorisotyö.  

Lisätietoja:  

- Fredrika Åkerö, vapaa-aikapäällikkö, Raaseporin kaupunki, p.  (019) 289 2145 

- Kaisa Lähteenmäki, hankekoordinaattori, Aseman Lapset ry, p. 050 566 4686  

- Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 777 8683  

- kuvia wautoista:   
https://asemanlapsetry.sharepoint.com/:f:/s/Kokojrjest/Ejw7dASKZDRLstgbg...  

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon.  

Wauto-toiminta on osa Aseman Lapset ry:n Walkers On Wheels 2 -hanketta. Hanke on rahoitettu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella sekä Brita Maria Renlund säätiön sekä Eevi ja Emil Tannisen säätiön avustuksella. Autot on hankittu opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Lions-liiton, Eevi ja Eemil Tannisen säätiön sekä Brita Maria Renlund säätiön rahoituksella. Hankkeessa toimitaan viidellä autolla eri puolilla Suomea ja juurrutetaan liikkuvan nuorisotyön menetelmiä eri alueille. www.asemanlapset.fi  

 

TIEDOTE: Walkers-bussilla kohdataan korsolaisia nuoria ja tiivistetään alueen toimijoiden yhteistyötä

Vapaa julkaistavaksi heti, 24.8.2020

Liikkuvaa nuorisotyötä poikkeusoloissa

Aseman Lapset ry:n Walkers-bussi kurvaa kohtaamaan korsolaisia nuoria kolmena iltana viikossa lokakuun alkuun saakka.

Bussitoiminnan perusidea on tarjota turvallisia kohtaamisia nuorten ja aikuisten välille. Liikkuvan yksikön avulla tavoitetaan kattavasti nuoria sekä puututaan mahdolliseen riskikäyttäytymiseen. Nelihenkisen bussitiimin lisäksi bussilla voi tavata Walkers-toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia aikuisia sekä alueen työntekijöitä. 

– Bussilla käy myös sellaisia nuoria, jotka eivät käy nuorisotiloilla. Siksi se onkin luonteva ympäristö alueen nuorisotyöntekijöiden ja uusien nuorten kohtaamiselle, toimintavastaava Mika Rouvinen kertoo.

Nuorisotyöntekijöiden lisäksi bussilla vierailee tavallisesti myös esimerkiksi kirjaston työntekijöitä, järjestyksenvalvojia ja poliiseja. Nuorten parissa toimivien ammattilaisten lisäksi monella alueella on saatu todistaa asukkaiden ja alueen yrittäjien halua osallistua. 

–  Bussilla käyviä nuoria on esimerkiksi ilahdutettu tuoreilla pullilla. Tällaisilla aikuisten eleillä on paikkaansa etsiville nuorille usein todella iso merkitys ja niistä jutellaan pitkään, bussilla työskentelevä kasvattaja Taina Viikari lisää.

Korsosta bussin löytää S-Market Korson edustalta 

Bussin on parkkeerannut Maakotkantielle viikosta 33 lähtien tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 17–21 ja perjantaisin klo 17–22. Sisätilojen lisäksi nuoret voivat tulla myös bussin terassille nauttimaan kahvikupillisen. Lisäksi alueella jalkaudutaan. Toiminta jatkuu alueella lokakuun alkuun saakka.

Poikkeusoloista johtuen bussin sisälle päästetään kerrallaan normaalia vähemmän nuoria sekä kiinnitetään huomiota turvaväleihin ja käsihygieniaan. Nuoria pyydetään myös kertomaan Instagram-käyttäjänimi tai puhelinnumero, jotta kävijöihin saadaan tarvittaessa nopeasti yhteys. Nuoret ovat suhtautuneet erikoisjärjestelyihin ymmärtäväisesti ja hyvin. 

Sana bussista on levinnyt korsolaisten nuorten keskuudessa, ja uusia nuoria on löytänyt bussille jokaisena toimintailtana. Osa käy pikaisemmin moikkaamassa, osa on pysähtynyt pidemmäksi aikaa kahville. 

Turvallisten aikuisten läsnäololle on kova tarve  

Poikkeustilanteessa kevät ja kesä ovat osoittaneet, että osalla nuorista on paljon huolia mielen päällä. Monessa perheessä on kohdattu lomautuksia ja työttömyyttä ja tuleva huolettaa.

Eniten bussilla kuitenkin jutellaan arkisista asioista kuten koulusta, ihastuksista ja kotiintuloajoista. Monella on tarve ihan vain siihen, että saa kertoa aikuisille, kuinka päivä on sujunut. 

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan bussille sovitusti. Tiimiä on mahdollista haastatella myös puhelimitse tai etäyhteydellä. Ota yhteyttä: toimintavastaava Mika Rouvinen, p. 050 471 3999 tai mika.rouvinen [at] asemanlapset.fi.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jonka kulmakivi on ammattilaisten rinnalla työskentelevät vapaaehtoiset aikuiset.

walkers-bussi_korso_0.jpg


 

Vapaaehtoistyötä arvostetaan entistä enemmän

 

Työn takana: Inka Talvitie, vapaaehtoistyön koordinaattori

​​​​​​​Tiesitkö, että Walkers-vapaaehtoisia eli wapareita toimii ympäri Suomen lähes 400? Waparit ovat turvallisia aikuisia, jotka Aseman Lapset ry ja paikallinen Walkers-toimintakonseptin tuottaja ovat kouluttaneet toimimaan nuorisotyöntekijän rinnalla. Wapari kohtaa nuoria siinä missä koulutettu ammattilainenkin tuoden työhön omat kokemuksensa ja taitonsa. Wapari on nuoruuden veteraani. Mutta kuka pitää paletin kasassa?

Aseman Lapsissa tästä huolehtii oma palkattu ammattilaisensa, vapaaehtoistyön koordinaattori. Koordinaattorina toimiva Inka Talvitie pitää työtään erityisen merkityksellisenä.

– Minua on aina kiinnostanut ja motivoinut se, kuinka järjestötyössä vapaaehtoiset saadaan ammattilaisten rinnalle tekemään työtä yhteisen tavoitteen eteen. Waparit tuovat arvokasta lisää nuorten kohtaamiseen omilla näkökulmillaan ja elämänkokemuksillaan, kertoo Talvitie.

Walkerseissa toimitaan matalan kynnyksen periaatteella: mukaan ovat tervetulleita kaikki nuoret taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Perusidea on tarjota turvallisia kohtaamisia nuorten ja aikuisten välille. Toimintaa voidaan toteuttaa niin sisä- kuin ulkotiloissa – perinteisten nuorisokahviloiden lisäksi muun muassa nuorten kohtaamispaikoiksi muunnetuissa menopeleissä. 

Waparit työskentelevät Walkerseissa nuoriso-, kasvatus- tai sosiaalialan ammattilaisten rinnalla. Heidän tärkein tehtävänsä on olla nuorille läsnäolevia, turvallisia aikuisia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi korttipelien pelaamista, kahvittelua, kuulumisten kysymistä – arkisia asioita. Walkers-toiminta on tarkoitettu pääasiassa alle 18-vuotiaille nuorille. 

– Oman aikansa antaminen on tänä päivänä arvokasta, me Aseman Lapsissa arvostamme todella paljon sellaisia turvallisia aikuisia, jotka ovat valmiita antamaan aikaansa nuorten hyväksi, sanoo Inka.

Osallistua voi juuri sen verran kuin omiin aikatauluihin sopii, ja valinnan jälkeen kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään. Aseman Lapset etsiikin jatkuvasti aikuisia vapaaehtoistyöntekijöitä niin vakituisiin Walkers-kohtaamispaikkoihin eri puolille Suomea kuin Wautoille ja Walkers-bussillekin. Vapaaehtoisemme ovat nuoruuden veteraaneja: ihmisiä, jotka ovat jo selvinneet omasta nuoruudestaan, mutta muistavat vielä millaista se oli. 

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Jutut ilmestyvät uutiskirjeemme tahtiin kolmen viikon välein. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje
 

Inka Talvitie

  • Työskennellyt Aseman Lapset ry:ssä vuodesta 2015 yhteisöpedagogi (amk)
  • Työkokemusta Inkalla on useasta järjestöstä sekä vapaaehtoistyöstä mm. lastensuojelussa
  • Motto: Kaikki ansaitsevat tulla kohdatuksi omana itsenään ja positiivisessa valossa

Lisätietoja Walkers-toiminnasta ja vapaaehtoistyöstä löytyy osoitteesta www.walkers.fi

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Tue jyväskyläläisiä nuoria lahjoittamalla pullonpalautusrahat!

Aseman Lasten ja muiden lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien yhdistysten toimintaa voit tukea lahjoittamalla pullonpalautusrahat S-ryhmän kaupoissa.

Aseman Lapsille lahjoituksen voi ohjata Mestarin Herkussa, osoitteessa Kauppakatu 24. Katso muut lahjoituskohteet ja -paikat: https://iloauttaa.fi/pullonpalautus/

Aseman Lapsille lahjoitetut varat käytetään yhteistyössä Gradian kanssa toteutettavaan Takku-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vähentää toisen asteen opintojen keskeytymistä. Takku-ohjaajat toimivat linkkinä oppilaitoksen ja opiskelijan välillä tukien opiskelijaa yksilöllisesti, rinnalla kulkien. Lisätietoja Erja Stenberg, p. 043 211 1403, erja.stenberg [at] asemanlapset.fi

Kiitämme lämpimästi jokaisesta lahjoituksesta!

jyvaskylan_pullonpalautus_0.png


 

Tiedätkö, missä nuoresi viettää aikaansa?

Tiedätkö, missä nuoresi viettää aikaansa? 

Vapaa-aika on tärkeää niin nuorelle kuin aikuiselle. On hyvä viettää aikaansa itselle tärkeiden ihmisten kanssa ja tehdä asioita, joista tulee hyvä olo. Julkiset tilat mahdollistavat nuorten hengailun kavereiden kanssa, uusien tuttavuuksien luomisen ja ympäröivään elämään liittymisen. Vapaa-ajan viettoon julkisilla paikoilla liittyy kuitenkin myös riskitekijöitä, joista vanhempien olisi oltava tietoisia, kirjoittaa Aseman Lasten yhteisökehittäjä Eliisa Ahlstedt blogikirjoituksessaan.

Löytävän nuorisotyön tekijät menevät nuorten vapaa-ajanviettopaikkoihin, tarkkailevat tilannetta, juttelevat nuorten kanssa, ja toisinaan otetaan yhteyttä myös huoltajiin. Usein he hämmästyvät, kun heille kerrotaan missä nuori on. ahlstedt_eliisa_pieni_1.jpg

Nuorten turvallisen vapaa-ajan pohdinnassa tulee ottaa huomioon nuorten ikä sekä kyky ohjata omaa tekemistään ja huomioida muut liikkujat, paikka, kellonaika, muut paikallaolijat sekä se, onko paikalla nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Jos nuoret esimerkiksi hengaavat kauppakeskuksessa kello 11 arkipäivänä, on syytä aikuisten selvittää pitäisikö nuoren tuolla hetkellä olla koulussa. Jos nuori ystävineen taas on kauppakeskuksessa kello 17, jossa on paljon aikuisiakin liikkeellä, on todennäköistä, että tässä vietetään juuri oikeanlaista vapaa-aikaa ja apukin on tarpeen vaatiessa lähellä. 

Hengaamisella on tärkeä tehtävä murrosikäisen kasvussa, nuoren on tärkeää saada lojua ja olla ikäistensä kanssa. Aikuisten tehtävä on tsekata, että puitteet ovat kunnossa eivätkä riskit kasva hyötyjä suuremmiksi.

Kun kello painuu myöhäisempään iltaan ja suurin osa ihmisistä siirtyy iltatoimiin, jäävät nuoret usein vaikkapa liikenteen solmukohtaan eli jollekin asemalle sellaisten ihmisten kanssa, joiden elämänhallinta ei välttämättä ole hanskassa. Tällöin riskit automaattisesti kasvavat ja on mahdollista, että nuoret joko ajautuvat tai hakeutuvat tilanteeseen, jossa he vaarantuvat jollain tavalla eivätkä omat keinot riitä tilannetta selvittämään. 

Me löytävässä nuorisotyössä uskomme, että hengaamisella on tärkeä tehtävä murrosikäisen kasvussa, nuoren on tärkeää saada lojua ja olla ikäistensä kanssa. Aikuisten tehtävä on tsekata, että puitteet ovat kunnossa eivätkä riskit kasva hyötyjä suuremmiksi. 

Julkinen liikenne mahdollistaa nopean siirtymisen paikasta toiseen kaverin ehdotuksen perässä. Moni nuori hakee seikkailua ja käy kokeilemassa rajojaan esimerkiksi vaihtamalla tutun lähiön suurempaan ja vilkkaampaan kaupunginosaan. Avoimella keskustelulla nuoren kanssa tässä kaikessa vilskeessä on mahdollista pysyä mukana. 

On tärkeää löytää omalle nuorelle sopivat rajat ja mahdollisuudet. Toiset nuoret esimerkiksi osaavat hakeutua kotiin kun tulee nälkä, toiset jäävät tunneiksi hengailemaan kavereiden kanssa ja sinnittelevät ehkä kourallisella sipsejä tai hörpyllä energiajuomaa, jotta eivät jäisi paitsi mistään. Jos vaikkapa asemalla vietetty aika kipuaa yli neljän tunnin, on päivän selvää, että nälkä voisi olla. Eikä nuori välttämättä ole tuon neljän tunnin aikana istunut hetkeäkään. Näissä hetkissä nuori kaipaa ”syntipukkia” johon vedota, jotta hengailun voi katkaista ja lähteä vanhemman käskystä välillä kotiin. 

Käy keskusteluja nuoren kanssa hänen vapaa-aikaansa liittyen ja sopikaa yhdessä rajoista ja toimintatavoista. Jos olet huolissasi nuoren ajanvietosta, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi löytävän nuorisotyön työntekijöihin tai oman paikkakuntasi nuorisotyöntekijöihin.  

Tsekkaa nuorelta säännöllisesti ainakin seuraavat asiat: 

  • Kenen kanssa olet ja keitä muita siellä on?
  • Missä ja kuinka kauan hengailette ja vaihtuuko paikka illan aikana?
  • Oletko kohdannut tai nähnyt jotakin sellaista, mikä on jäänyt mietityttämään?

 

Eliisa Ahlstedt

Yhteisökehittäjä, löytävä nuorisotyö, Aseman Lapset ry 

 

Pääkaupunkiseutu: Eliisa Ahlstedt puh. 050 500 4426 

Kuopio: Tuomo Kantele puh. 045 852 9234 

 

Sivut