Tunnista, tiedosta, toimi
Rasismi ja syrjintä nuorten sovitteluiden näkökulmasta
Tunnista, tiedosta, toimi – ovat vuoden 2023 Suomen Punaisen Ristin rasismin vastaisen viikon yksi sloganeista. Haluamme Aseman Lapsissa omalta osaltamme tuoda esille rasismin merkityksen, rasismiin puuttumisen sekä sen tunnistamisen. Rasismia on ja sitä kohdataan päivittäin. Sitä on rakenteissa, ihmisten ennakkoluuloissa, käytöksessä ja puheissa. Rasismin olemassa oleminen vahvistuu eniten siellä, missä kulttuuritaustaltaan samankaltaisia ihmisiä on paljon. Kyse on ymmärtämättömyydestä, peloista ja vallan epätasapainosta. Meillä kaikilla on omat ennakkoluulomme, mutta niiden tiedostaminen on tärkeää, jotta voimme peilata sitä käytökseemme. Epäoikeudenmukaisuus luo lisää epäoikeudenmukaisuutta sekä katkeruutta.
Sovittelu on erinomainen tapa lähestyä konflikteja, rikoksia ja erimielisyyksiä. Sovittelu on tehokas keino rikoskierteen katkaisuun, varsinkin lapsilla ja nuorilla. Sovittelu laajentaa osapuolten ymmärrystä toisten ajatuksista ja tunteista. Sovittelu ei ole itsessään tunnetaito-ohjelma, mutta onnistunut sovittelu parantaa ihmisten tunnetaitoja.
Katusovittelussa ja K-0 työssä sovittelemme vaikeitakin tilanteita, jotka liittyvät rikoksiin ja erilaisiin vakaviin tai pitkittyneisiin konflikteihin. Aseman Lapset ry:n konfliktitiimi sovittelee ja selvittelee nuorten asioita reilu 100 tapausta vuodessa. Jos jotain olemme sovitteluista oppineet niin sen, että lapset ja nuoret pystyvät hyvin ratkomaan omia konfliktejaan, kun aikuiset antavat siihen mahdollisuuden.
Meillä kaikilla menee joskus asiat tunteisiin. Muun muassa yhdenvertaisuuden ohittaminen eri tavoin valta-asemaa käytettäessä. Myös lasten ja nuorten konfliktit usein johtuvat siitä, kun nuoret etsivät omaa paikkaansa ja omaa identiteettiä vertaistensa kanssa. Rasismi näkyy nuorten sovitteluissa harvoin. Jos rasistisia tekoja tai kunnianloukkauksia esiintyykin, ovat ne kuitenkin harvinaisia tapauksia. Tosin vuonna 2020 oli poikkeus vuosi, kun Black Live Matters –liike nosti päätään. Silloin nuoret voimaantuivat nostamaan esille epäkohtia ja pääsimme nuorten sekä huoltajien kanssa yhdessä käsittelemään aihetta useammin kuin yleensä. Rasistisia loukkauksia ja tekoja ei uskalleta tuoda tarpeeksi aikuisten tietoisuuteen, koska pelätään oman huoltajan loukkaamista ja loukkauksen tehnyt saattaa hävetä asiaa. Rasististen tekojen tai kunnianloukkausten esiin nostaminen vaatii siis paljon rohkeutta. Meidän aikuisten tulisi puhua lasten kanssa ja rohkaista heitä nostamaan esiin epäkohtia ja puuttua niihin.
Sovitteluissa rasismin ilmituloon teon motiivina tai sen taustalla olosta ei yleensä saada tietoa. Vaikka konfliktin taustalla olisi vihaa, ei sitä usein nosteta esille keskusteluissa. Rumien haukkumasanojen käyttöä saatetaan myös vähätellä, sillä niiden voimaa tai loukkaavuutta ei tunnisteta. Mielipiteet ja asenteet saattavat vaihdella paljon, mutta se ei oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisarvoa. Rasismin ja syrjinnän tunnistaminen on yksi tärkeimmistä taidoista. Tunnistamisen jälkeen asiaan tulisi puuttua vakavuudella ja asiallisesti kaikkia kunnioittaen.
Saatamme usein ajatella jossain teoissa kyseessä olevan kulttuurien välien selvittely tai sen olevan muutoin kulttuuritaustasta johtuva konflikti. Usein myös keskustellaan maahanmuuttotaustaisten määrästä sovitteluissa ja rikostilastoissa. Tärkeämpi tieto kuitenkin on, että noin joka viides nuori oli Helsingissä vuonna 2019 ainakin toisen huoltajansa kautta maahanmuuttotaustainen. * Tällä matematiikalla on hyvinkin todennäköistä, että maahanmuuttajataustainen nuori osallistuu sovitteluun. Täytyy siis tunnistaa, etteivät kaikki konfliktit ja kaikki teot johdu kulttuurista tai vastaavista taustatekijöistä. Konflikteja syntyy kaikille, kulttuurista riippumatta. Suomen romanit ovat heikosti edustettuina sovitteluissa, joka herättää kysymyksen siitä, miksei romanien tekemiä rikoksia ohjaudu juurikaan sovitteluun?
Sovittelun ja konfliktin ratkaisemisen perustyökalu on yhteinen dialogi. Puhumme toisten ihmisten kanssa kunnioittaen, kuuntelemme toista ja annamme kaikille aikaa miettiä ja jäsentää ajatuksia. Lasten ja nuorten sovitteluissa aikuiset eivät täytä omalla puheellaan hiljaisia hetkiä. Kun puhumme, kuuntelemme ja ymmärrämme, silloin olettaminen jää vähemmälle. Asiat ratkeavat ja ymmärrys kasvaa. Ymmärryksen lisääntyessä katkeruus, häpeä ja viha lieventyvät.
Harmillisesti joudumme ihmisten uskomusten, oletusten, pelkojen tai ennakkoluulojen vuoksi korostamaan yhdenvertaisuuteen erilaisilla teemaviikoilla. Oli kyse rasismista, lastenoikeuksista tai seksuaalioikeuksista. Haastamme kaikki aikuiset ottamaan lasten ja nuorten kanssa yhdenvertaisuuden keskusteluun sekä käyttämään valtaanne oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti. Meidän on panostettava kouluissa ja perheissä paljon enemmän yhdenvertaisuus asioihin nuorten kasvatuksessa. Muistakaa keskustella asioista, ei oleteta. Tunnista, tiedosta, toimi.
Anne Toivonen, kouluttaja
Heikki Turkka, tiiminvetäjä
LÄHTEET:
Lisää blogikirjoituksia
Tilaa uutiskirjeemme
