“Teepä läksyt, ettet myöhästy treeneistä”, “Välipalaa – äh, äiti unohti ostaa leipää”, roskat pitäisi viedä, nuorempi lapsi kaipaa mukaan leikkiin, keskimmäinen apua läksyihin, teini kuuntelevaa korvaa riidassa kaverin kanssa. Vanhemman päässä pyörii seuraavan päivän muistettavat asiat. 

Elämme hektisessä maailmassa ja usein tuntuu, että vauhti vain kiihtyy. Arki vaatii valppautta ja ajanhallinnan taitoa. Mielen hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen kannalta yhä keskeisempi taito on pysähtyä, rauhoittua ja rentoutua. Ilman tätä taitoa sekä keho että mieli jäävät helposti ylivirittyneeseen tilaan. Kun mieli käy kierroksilla esimerkiksi keskittyminen, uuden omaksuminen, ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus häiriintyvät.

Hektinen arki on vaativa kasvuympäristö. Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia: se muun muassa lisää vireystilaa ja saa toimimaan. Kuormittava stressi voi kuitenkin aiheuttaa vakavia terveyshaittoja kuten altistaa fyysisille sairauksille ja johtaa uupumukseen.

Aikuisten stressi tarttuu helposti lapsiin ja pitkittyessään stressi on erityisen haitallista juuri kasvavalle lapselle ja nuorelle. Pitkittynyt stressi saattaa muovata haitallisesti aivojen kehitystä.¹ Eri tutkimuksissa varhaislapsuudessa koettu stressi on liitetty suurentuneeseen mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiin sekä heikompiin kognitiivisiin kykyihin.²

Stressaantuneen ihmiset aivot myös herkistyvät ympäristön ärsykkeille, kuten toisten ihmisten ilmeille, eleille ja käyttäytymiselle. Ne tulkitaan kielteisemmiksi ja uhkaavammiksi kuin ne oikeasti ovat.³ Stressaantunut lapsi tai nuori voikin joutua helpommin konflikteihin ikätovereiden kanssa.

Vuoden 2019 Lukiolaisbarometrin 4 mukaan jopa noin 40 prosenttia lukiolaisista kokee lukio-opinnot henkisesti raskaiksi ja lähes sama määrä uupumuksen hidastavan opintoja. Kouluterveyskyselyn (2021) 5 mukaan kokemus tyytyväisyydestä omaan elämään on laskenut kaikissa ikäluokissa peruskoulun yläluokilta lukioon ja ammattioppilaitoksissa opiskeleviin. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen.

Oma keskustelunsa on se, mitä kaikkea järjestelmässä pitäisi muuttaa. Arjessa voimme kuitenkin helpoiten vaikuttaa mielen hyvinvointia tukevan työkalupakkimme valikoimaan ja laatuun. On myös tärkeä viesti lapsille ja nuorille, että vaikka omat vaikutusmahdollisuudet maailmanmenoon ovat rajalliset, omaan oloon vaikuttamisen keinoja on paljon – ja näitä taitoja mahdollista treenata. Rentoutumisen ja rauhoittumisen taito tasoittaa esimerkiksi ahdistuksen tunteita ja antaa mielelle tärkeän tauon jatkuvasta ympäristön kuormituksesta. Se on tärkeä edellytys myös tunnesäätelylle.
 
Muutokset ympäristössä ja omissa tunteissa muuttavat myös kehon stressitilaa. Lisää stressiä, energiaa ja aktiivisuutta ruokkii sympaattinen hermosto, kun taas lepoa, palautumista ja rentoutumista parasympaattinen hermosto. Kun arki tuntuu kiireiseltä ja kuormittavalta, säännöllisesti tehdyt lyhyetkin rauhoittumisharjoitukset aktivoivat parasympaattisen hermoston ja auttaa näin mieltä ja kehoa palautumaan.

Rauhoittumisesta voi tehdä mukavan perheen yhteisen hetken. Kokemuksiemme mukaan lapset ja nuoret nauttivat, kun heidät peitellään lämpimästi peiton alle, taustalle laitetaan rauhallista musiikkia ja ohjataan rauhoittumisessa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota hengitykseen. Tarpeeksi harjoittelemalla voi saada omankin päässä raksuttavan tehtävälistan hetkeksi tauolle.

Rauhoittumis- ja rentoutumisharjoittelu on helppo tapa lisätä koko perheen hyvinvointia, jaksamista ja palautumista. Ulkoisten ärsykkeiden poistaminen ja huomion kääntäminen omaan mieleen ja kehoon voimaannuttaa. Levollisempana ja läsnäolevampana on helpompi kohdata erilaisia tunteita ja hillitä impulsseja.

Etenkin lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua näiden taitojen opetteluun. Tunnekasvatus ei ole aina helppoa varsinkaan, jos ei itse ole lapsena saanut tietoa ja tukea taitojen opetteluun. Onneksi kenenkään aikuisen ei siitä yksin tarvitse selvitä. Menetelmiä ja vertaistukea on tarjolla! 

Anna-Riikka Vuori
Mielen hyvinvointia tukeva Friends-toiminta
Aseman Lapset ry 

Friends-ohjelmaa opettaa lapsia, nuoria ja vanhempia tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, kannustaa myönteisiin ajattelumalleihin sekä tarjoaa selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten kohtaamiseen. Ohjelma vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntoa sekä lisää uskoa omaan pärjäävyyteen.

Friends-ohjaajakoulutuksessa saat hyvät valmiudet opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja systemaattisesti ja mukavien harjoitusten avulla. Katso tulevat koulutukset: https://asemanlapset.fi/toimintamuotomme/friends/friends-koulutukset


Lähteet

¹ https://www.duodecimlehti.fi/duo91831
² https://www.duodecimlehti.fi/duo13239
³ https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/lapsen-pitkittyneella-stressilla-voi-olla-surulliset-seuraukset/
4 https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/
5 https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot

”Mielen hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen kannalta yhä keskeisempi taito on pysähtyä, rauhoittua ja rentoutua. Ilman tätä taitoa sekä keho että mieli jäävät helposti ylivirittyneeseen tilaan. Kun mieli käy kierroksilla esimerkiksi keskittyminen, uuden omaksuminen, ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus häiriintyvät.”

 

Lisää blogitekstejä

Tilaa uutiskirjeemme

© 2020 Aseman Lapset ry