Nuoria koskettava päihdeuutisointi on synkkää: Suomi on EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien määrässä. Joukossa on myös alaikäisiä. Mitä voimme asialle tehdä on ydinkysymys myös Onnettomuustutkintakeskuksen tänä vuonna käynnistyvässä tutkinnassa, joka keskittyy alle 25-vuotiaiden tapaturmaisiin huumekuolemiin. Yhtenä kysymyksenä on, miten nuorille huumeidenkäyttäjille tarjottavat palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa.

Päihteet näkyvät nuorten elämässä eri tasoilla: nuoruuteen kuuluvina kokeiluina, yksittäisinä ylilyönteinä mutta myös vakavammalla rikoksilla ja päihteillä oireiluna. Erityisesti vakavammin oireilevat nuoret kaipaavat kipeästi kokonaisvaltaista tukea. Ihmisestä harvoin voi irrottaa yksittäistä lohkoa, jota hoitaa.

Osa asiakasnuoristamme on kohdannut raskaita, traumatisoivia tapahtumia. Päihteet ovat monelle keino säädellä omia tunteitaan. Luopuminen siitä voi myös pelottaa. Nuori tarvitsee rinnallakulkijaa ja uskon luojaa siihen, että päihteetön elämä on mahdollista, ja että takaiskujen ja ahdistuksen kohtaamiseen on muitakin keinoja.

Monella yhteiskunnasta syrjään jääneellä nuorella on voimakasta viranomaisvastaisuutta ja epäluuloa yhteiskunnan tarjoamia palveluja kohtaan. Tässä on yksi järjestötoimijoiden ydintehtävistä: saada syrjään jääneet luottamaan, että yhteiskunnan palvelut ovat myös heitä varten. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Kun nuori sitten osoittaa haluavansa apua, hän voi joutua odottamaan liian kauan.

Aikuisen ja nuoren psykologinen aikakokemus on erilainen. Nuorena aika tuntuu kuluvan huomattavasti hitaammin. Nuoruutta myös leimaa tietynlainen kuolemattomuuden kokemus; riskeistä valistaminen ei välttämättä mene perille. Syy-seuraussuhteiden ymmärrys on vasta kehittymässä. Heidän elämänsä on tässä ja nyt.

Päihdesairaus on varsin kompleksinen myös aikuisilla. Nuorten kohdalla tarvitaan erityisen paljon joustavuutta. On kohtuutonta odottaa, että päihdeongelmainen nuori osallistuu tiettyyn kellonaikaan päihteettömyyttä tukevaan toimintaan – ja jos juuri silloin sattuu olemaan huono päivä, mahdollisuus menee ohi tai seuraavaa tilaisuutta joutuu odottamaan liian kauan.

Käymmekö tarpeeksi nuorten kanssa keskustelua siitä, miksi päihteitä käytetään? Onko täydellisen päihteettömyyden vaatimus aina perusteltua? Muun muassa tällaisia kysymyksiä olemme työssämme pohtineet. Nuoret, jotka eivät vielä syystä tai toisesta ole valmiita lopettamaan mutta haluaisivat vähentää käyttöä, jäävät helposti ilman tukea. Nuorten kohdalla tämä on aina erityisen suuri riski kierteen syvenemiselle.

Lastensuojelutoimet eivät myöskään ole riittäviä päihdehäiriöiden hoidossa. Kukaan ei raitistu vain eristämällä tai liikkumisen vapautta rajoittamalla. Lastensuojelulaitokset eivät yksin pysty tilannetta ratkaisemaan. Voikin kysyä, olemmeko sysänneet alaikäisten päihdehoidossa liikaa vastuuta lastensuojelulaitoksille?

Ilmiö on monisyinen ja maa on täynnä huikeita ammattilaisia, jotka tämänkin teeman ympärillä yrittävät parhaansa. Ammattilaisten rinnalla voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin kokemusasiantuntijoiden osaamista. Koulutetut kokemusasiantuntijat voivat luoda vertaisuutta ja turvallista aikuisuutta yhdistävän roolin nuorten arkeen. Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyöllä voidaan nopeuttaa luottamuksellisen kontaktin luomista nuoriin ja näin edistää rikos- ja päihdekierteistä irrottautumista.

Tämän lisäksi tarvitsemme sekä palvelurakenteen että sen taustalla olevien ajattelutapojen muutosta. Nuoret käyttävät päihteitä. Sen kieltämisen sijaan meidän tulisi suunnata osaamista ja resursseja siihen, miten haittoja voidaan vähentää ja tarttua etenkin ongelmakäyttöä aiheuttaviin syihin. Tässä puolestaan olennaista on ymmärtää, mitä nuoruus on ja miten nuoren ihmisen todellisuus toimii.

Heikki Turkka
nuorten rikos- ja konfliktityön tiimipäällikkö
Aseman Lapset ry

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Heikki Turkan profiilikuva

Heikki Turkka

tiimipäällikkö, rikos- ja konfliktityö
  • K-0-hanke
  • Katusovittelu
  • NUKO-hanke
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö
  • Pasila-toiminta
  • Ripa-toiminta

”Ammattilaisten rinnalla voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin kokemusasiantuntijoiden osaamista. Koulutetut kokemusasiantuntijat voivat luoda vertaisuutta ja turvallista aikuisuutta yhdistävän roolin nuorten arkeen. Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyöllä voidaan nopeuttaa luottamuksellisen kontaktin luomista nuoriin ja näin edistää rikos- ja päihdekierteistä irrottautumista.”

Lisää kirjoituksia

Tilaa uutiskirjeemme