Miksi tunnetaitojen tukeminen on tärkeää?
Vasta kun osaamme sanoittaa jonkin tilanteen ja siihen liittyvät tunteet, pystymme ymmärtämään sitä paremmin.
Muusikkona ja entisenä media-alan työntekijänä olen ollut mukana niin ilmaisemassa omia, kuin tallentamassa muiden tunteita. Kiinnostukseni tunteisiin, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin innosti minut kuitenkin muutama vuosi sitten alanvaihtoon mielenterveysalalle. Nyt olen ollut kolme kuukautta töissä Aseman Lapsilla Friends-kouluttajana, ja viihdyn erinomaisesti. Tämä porukka on aitoa, vilpitöntä ja täällä on runsaasti arvokasta kokemusta elämän eri alueilta.
Kun työssäni koulutan lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia, pohdin jatkuvasti sitä, miksi on tärkeää ymmärtää tunteita ja osata puhua niistä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on suuri kaikilla elämän osa-alueilla.
Kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisillakaan ei kuitenkaan ole riittävästi mahdollisuuksia tutustua tunteisiin turvallisesti. On esimerkiksi perheitä, joissa tunteita ei käsitellä lainkaan. Tämä näkyy usein lieveilmiöinä lasten ja nuorten kehityksessä, esimerkiksi heikkona itsetuntona tai käytöshäiriöinä.
Tunteiden takana on monimutkaista aivokemiaa. Helsingin Sanomien motivaatiota ja aivokemiaa käsittelevässä artikkelissa (8.12.2021) on hienosti ja yleistajuisesti selitetty, miten eri välittäjäaineet, esimerkiksi monelle nimeltään tutut dopamiini ja serotoniini, liittyvät tunteisiin. Välittäjäaineet vaikuttavat muun muassa siihen, millaisia kokemuksia opimme tavoittelemaan tai välttämään. Jokainen kokemus saa myös tunneleiman.
Vasta kun osaamme sanoittaa jonkin tilanteen ja siihen liittyvät tunteet, pystymme ymmärtämään sitä paremmin. Meille selviää, mitkä asiat ovat meille arvokkaita ja mieluisia, ja minkä takia.
Tunnesanat ovat välineitä, joiden avulla oma toimintamme muuttuu ymmärrettäväksi. Sen sijaan, että olisimme aivojen välittäjäaineiden vaihtelujen vietävänä, voimme tehdä tilanteesta tunnearvion: Mitä tunnen juuri nyt? Mitä haluaisin tuntea jatkossa? Millaisia tunteita arvostan?
Mitä enemmän tunnesanoja meillä on käytössämme, sen laajemmat toimintamahdollisuudet meillä myös on. Siksi on tärkeää osata puhua tunteista.
Tilanteessa, jossa tunnemme esimerkiksi pelkoa tai vihaa, on helpompi pysyä toimintakykyisenä, jos osaamme tunnistaa ja hyväksyä nämä tunteet. Toimintamahdollisuudet laajenevat entisestään, jos osaamme lisäksi pohtia, mitä tunteita voisi olla mahdollista kokea vihan sijaan. Ehkä se, mikä on joskus herättänyt vihaa, voisi uuden arvion valossa herättää uteliaisuutta, myötätuntoa, arvostusta, surua tai lohtua.
Aiemmat kokemuksemme ohjaavat meitä hakeutumaan mielihyvää tuottavien tilanteiden pariin. Kun osaamme nimetä ja pohtia, mikä näissä tilanteissa on ollut arvokasta, on myös helpompi suunnata toiminta jatkossa myönteisten kokemusten pariin.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi onneksi harjoitella. Niiden mukaan ottaminen esimerkiksi koulun arkeen on tärkeää. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelema Friends-ohjelma on tähän hyvä ja tutkitusti tehokas väline, koska se on selkeä ja helposti käyttöönotettava kokonaisuus.
Dimitri Paile
Friends-kouluttaja ja -suunnittelija
Friends-utbildare och -planerare
Dimitri Paile
Harjoittele!
Tunteiden nimeämistä ja ymmärtämistä voi treenata kaikenikäisten kanssa esimerkiksi pelaamalla tunnenoppaa:
• Etsikää noppa
• Antakaa jokaisen silmäluvun edustaa yhtä tunnetta
• Kirjoittakaa valinnat ylös
• Heittäkää noppaa vuorotellen!
Jokaisen heiton jälkeen, kerro muille pelaajille:
• Milloin olet tuntenut näin?
• Mikä johti siihen?
• Mitä yleensä teet, tai mitä voisit tehdä, kun tunnet näin?
• Milloin mielestäsi joku muu on tuntenut näin?
• Mitä voisit tehdä kannustaaksesi, auttaaksesi tai tukeaksesi häntä?
Lisää blogikirjoituksia
Tilaa uutiskirjeemme
