Kun kadulla kohdataan, tärkeintä ei aina ole puhe

Mitä on nuorten pariin jalkautuva työ? Miksi sitä tehdään? Mikko Riiheläisellä on vuosikymmenten kokemus Helsingin seudun kaduilta, nuorten kohtaamisista, erilaisista nuoria koskettavista ilmiöistä sekä yhteistyöstä eri tahojen kuten poliisin ja järjestyksenvalvonnan kanssa.  

”Voitte tehä U-käännöksen ja painua vittuun.” Joskus yhteyden hakeminen nuoreen tyssää heti alkuunsa. Ensimmäistä tervehdystä voi joutua odottamaan kuukausia. Katutyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä eikä nuorten sanoista kannata loukkaantua. Sen tietää Mikko Riiheläinen, joka on tallannut pääkaupunkiseudun katuja vuodesta 2000.

Mikko aloitti työuransa nuorten parissa parikymppisenä, kun tuttu sosiaalityöntekijä soitti ja kysyi, tietääkö hän, mikä on nuorisokoti. Hän haki paikkaa ja pääsi töihin. Sittemmin Mikko opiskeli nuoriso-ohjaajaksi ja on työskennellyt erilaisissa tehtävissä, joissa erityisnuorisotyö ja jalkautuva työ nuorten pariin ovat olleet keskiössä.

Viimeiset 13 vuotta hän on työskennellyt Aseman Lapsilla Helsingin seudun liikkuvan nuorisotyön yhteisökehittäjänä. Tehtävän painopisteet ovat nuorten pariin jalkautuva työ, työskentely nuorten liikkuvassa kohtaamispaikassa Walkers-bussissa sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa. Tästä tehtävästä hän on jäämässä joulukuussa eläkkeelle.

.

.

Mitä jalkautuva työ on?

Nuoret liikkuvat yli kuntarajojen – ja liikkuvan nuorisotyön tekijät heidän perässään. Mikon tiimissä työskentelee hänen lisäkseen kuusi ammattilaista. Yhteistyö muiden pääkaupunkiseudun jalkautuvaa nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa on arkipäivää – usein jalkautumispari on jonkin muun kuin oman organisaation edustaja. Joskus jalkaudutaan kolmisin mutta koskaan kadulle ei lähdetä yksin.

– Jalkaudumme nuorten pariin kauppakeskuksiin, julkisen liikenteen risteyskohtiin sekä muualle julkisiin tiloihin, joissa nuoret viettävät aikaansa, Mikko kertoo.

Näissä tiloissa kohdataan monenlaisia nuoria.

– Erityisesti haluamme olla läsnä nuorille, joiden elämässä on huolenaiheita ja jotka tarvitsevat aikuisia tukemaan ja ohjaamaan heitä.

Kohtaamiset vaihtelevat arkisista kuulumisista syvempiin keskusteluihin esimerkiksi koulunkäynnistä, seksuaaliterveydestä, päihteistä tai mielenterveydestä. Välillä keskustelu alkaa nuoren aloitteesta, välillä taas ammattilaisen.

.

.

Miksi nuorten pariin jalkautuminen on tärkeää?

Kaikki nuoret eivät syystä tai toisesta halua viettää aikaa nuorisotiloilla. Kadulla sattuu ja tapahtuu ja nuorten kesken tulee myös riitoja. Ilman turvallisen aikuisen väliintuloa nuori voi helposti ratkaista riitatilanteen väkivallalla tai esimerkiksi nöyryyttämällä toista osapuolta somessa.

– Väkivaltatilanteisiin puuttumista ei onneksi tapahdu joka työvuorossa mutta kuitenkin lähes viikoittain, Mikko valottaa.

Katukuvassa on kasvavassa määrin huonovointisia aikuisia, joiden kanssa nuorilla voi myös syntyä konflikteja. Turvalliset aikuiset helposti korvautuvat turvattomilla aikuisilla, jotka näennäisesti tarjoavat tukea ja turvaa mutta jotka lopulta voivat monella tavalla hyväksikäyttää nuoria.

Aseman Lasten työntekijöille on vuosien saatossa kertynyt vankka nuorten kohtaamisosaaminen sekä laajat yhteistyöverkostot ja toimintamahdollisuudet, joiden avulla pystytään nopeasti tarttumaan nuorten turvallista ajanviettoa ja hyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin.

Miten kohtaamisen voi aloittaa?

Kysymys voi pohdituttaa kokeneempaakin nuorisotyöntekijää, jos ei työ nuorisotilojen seinien ulkopuolella ole tuttua. Mikon mukaan tärkeintä työssä on läsnäolo ja kohtaaminen. Katsekontakti, hymy ja kehonkieli sellainen, että olet avoin kohtaamiselle. Pienet ystävälliset teot luovat pohjaa sille, että ihmiset tulevat helpommin juttelemaan. Mikko on tunnettu siitä, että hän availee ovia kanssakulkijoille.

– Omalla olemisella voi joko sulkea itsensä pois tai olla avoin. Itse voi myös estää sen, ettei kukaan aloita juttua.

Tilan antaminen kohdattavalle on myös tärkeää.

– Liian tungetteleva ei kannata olla. Moi, mitä kuuluu päivään, on usein toimiva aloitus. Nuori sitten vastaa, mitä vastaa – tai jos vastaa.

Kohtaamistilannetta pitää osata lukea ja toimia sen mukaan. Välillä se on nopeaa, välillä hidasta ja välillä mahdotonta. Seuraavassa vuorossa voi yrittää uudelleen. Tärkeintä on sekä elein että sanoin viestiä nuorille, että täällä ollaan, jos turvalliselle aikuiselle on tarve.

.

.
Kadulla ei saa olla liian kiire

Kollegat ovat tottuneet siihen, että Mikko rauhoittaa tarvittaessa työkavereidenkin askelta. Kadulla on välillä hyvä pysähtyä täysin aloilleen. Jos on liian kiire, ei ehdi havainnoida kadun tapahtumia. Rauhallisuus takaa myös sen, että nuoret ehtivät tavoittaa, jos kokevat sille tarvetta.

Haluaisitko vielä jakaa jonkin mieleen painuneen hetken kadulta?

– Nuori neiti halusi katsoa kanssani nettikaupasta sopivaa mekkoa koulun tanssiaisiin. Sain siinä lisänimen Mekko-Mikko. Kaikki ehdotukseni teilattiin mutta silti nuori halusi jakaa asiaa puoli tuntia kanssani. Ja toki juhlien jälkeen kysyin, mihin mekkoon hän lopulta päätyi.

Kiitos Mikko, että olet ollut läsnä – kollegana ja turvallisena aikuisena nuorille siellä, missä he aikaansa viettävät <3