Kumppanuudessa nuorten parhaaksi
Nuorisotalo Silta ja Vehkojan kertsi Hyvinkäällä olivat minulle 1980-luvun alussa tärkeitä paikkoja. Siellä käytiin kavereiden kanssa pienissä ja suurissa joukoissa. Siellä koettiin nuoren elämän monet tunteet: ihastuttiin ja vihastuttiin. Olenpa jopa saanut ensisuudelmani nuorisotalon hämärässä diskossa. Nuorisotalon aikuiset olivat ihania. Aikuisia, jotka silti ymmärsivät nuoren tuskaista elämää ”niin paljon paremmin” kuin omat vanhemmat. Joitakin vuosia myöhemmin aloitin itse iltaohjaajana nuorisotaloilla.
Kunnan rooli edellytysten luojana järjestöille tuli myös tutuksi samoihin aikoihin. Olen nimittäin lähtenyt aikoinaan mukaan politiikkaan tavoitteena tehdä avustusten jakamisesta oikeudenmukaisempaa. Mielestäni partiolaiset sai liian vähän avustusta suhteessa toimintaan ja poliittiset nuorisojärjestöt liian paljon. Nuorisolautakunnassa pääsinkin vaikuttamaan asiaan. Kunnallisen nuorisotyön kasvot ovat siis tulleet tutuksi monesta eri näkökulmasta.
Kunnilla on Suomessa laissa säädetty velvollisuus luoda edellytyksiä paikalliset olosuhteet huomioivalle nuorisotyölle ja -toiminnalle. Käytännössä se tarkoittaa nuorille suunnattujen palvelujen ja tilojen järjestämistä sekä nuorten omaehtoisen toiminnan tukemista. Lisäksi kunnilla on erityinen velvoite tehdä viranomaisyhteistyötä nuorten kasvu- ja elinolosuhteiden kehittämiseksi. Se, että laissa ei tarkemmin määritellä järjestettävää työtä, luo nuorisotyölle sekä tilaa ajassa uudistumiseen että paikallisista tarpeista lähtevään kehittämiseen.
Nuorisotyötä ei toteuteta kunnissa yksin, vaan paikallinen palvelukokonaisuus muodostuu monimuotoisesta yhteistyöstä kunnallisen nuorisotoimen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Monitoimijaiset verkostot ja niiden yhteistyö ovat toiminnan arkea. Kumppanuus voi pitää sisällään esimerkiksi kokemusten ja hyvien käytänteiden jakamista, yhteisiä hankkeita nuorten palvelujen kehittämiseksi sekä tietenkin yhteistä, pitkäkestoista arjen työtä nuorten kanssa. Monimuotoinen, paikallisiin tarpeisiin perustuva yhteistyö mahdollistaa yhdistelmän erilaisia nuorille suunnattuja palveluita ja omaehtoisen tekemisen paikkoja. Vastaavaa kokonaisuutta ei kukaan toimijoista kykenisi yksin tarjoamaan.
Nuorisotyössä kohdataan laaja kirjo eri ikäisiä nuoria monenlaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä. Nuoria askarruttavat laajat yhteiskunnalliset kysymykset, mutta toisaalta heitä pohdituttaa suoraan omaan arkeen ja tulevaisuuteen kiinnittyvät huolet. Kaikenlaisia kysymyksiä voidaan pohtia yhdessä nuorisotyön tarjoaman #turvallinenaikuinen kanssa. Keskustelun ohella nuorisotyö tarjoaa aina mahdollisuuksia myös tekemiseen ja toimintaan sekä vertaisyhteisöihin kiinnittymisiin.
Vallitsevat poikkeusolot ovat luonnollisesti lisänneet nuorten huolta ja aiheuttaneet myös uudenlaisia ongelmia. Hiljattain julkaistun selvityksen mukaan[1] nuoria huolettavat nyt erityisesti oman ahdistuneisuuden lisääntyminen, pelko netin ja somen liiallisesta käytöstä sekä toisaalta yksinäisyyden kokemukset ja tylsistyminen. Myös poikkeusolojen aikainen koulunkäynti on aiheuttanut monille haasteita.
Nuorisotyö onkin osoittanut viime viikkoina tärkeytensä. Normaaliarjesta poikkeavissakin oloissa nuorisoalan ammattilaiset ovat kyenneet kohtamaan nuoria monella tapaa. Nuorisotyö on tukenut uudenlaisten arjen rutiinien syntymistä sekä ylläpitänyt harrastamista ja mielekästä tekemistä. Nuorisotyössä on kuunneltu nuorten huolia, keskusteltu sekä luotu ja ylläpidetty toivoa.
Toiminnassa on tehty muun yhteiskunnan rinnalla mahtavia digitaalisia loikkia, ja digitaalisuutta hyödynnetäänkin nyt laajasti nuorisotyön monissa toimintamuodoissa. Merkittävää on kuitenkin se, että yhtä aikaa digiloikan kanssa nuorten pariin jalkautuvaa ja liikkuvaa työtä on pystytty lisäämään. Liikkuva ja nuorten pariin jalkautuva työ onkin noussut ehkä aiempaa vielä merkityksellisemmäksi.
Poikkeusaikana nuorten tapaaminen liikkuvan työn avulla on ollut tietenkin itsearvoisesti tärkeää, mutta lisäksi sillä on ollut merkitystä sekä jo näkyvillä olevien, että toisaalta vielä piiloisten ongelmien hahmottamisessa. Laajemmassa mittakaavassa jalkautuvalla työllä on saatu tärkeää tietoa kuntien varautumis- ja valmiustyöhön nuorten tilanteesta.
Aseman Lasten rooli juuri kohtaavan ja liikkuvan työn käytäntöjen kehittämisessä on ollut kansallisesti merkittävää. Vuosittain järjestö tekee vaikuttavaa yhteistyötä yli 20 paikkakunnalla paikallisten verkostojen kanssa nuorten kohtaamiseksi ja liikkuvan työn kehittämiseksi. Aseman Lapset järjestää vuosittain tuhansia koulutuspäiviä alan ammattilaisille sekä perehdyttää suuren joukon nuorisotyön ammattilaisten tukena toimivia vapaaehtoisia aikuisia. Aseman Lapset on ollut kuntien luotettava kumppani, kun paikkakunnalla on vahvistettu liikkuvaa ja löytävää työtä wautoilla, willareilla tai jalkaisin. Samalla, kun Aseman Lapset on toiminut nuorten kohtaamisen merkittävänä kansallisena asiantuntijana, se on ollut myös uusien tuulien haistelija ja työmenetelmien kehittäjä esimerkiksi erilaisten konfliktien ratkaisussa.
Teette merkittävää työtä sekä nuorten kanssa että toimimalla nuorten kanssa työskentelevien aikuisten tukijana. Lämpimät onnittelut 30-vuotialle Aseman Lapset ry:lle omasta, Kuntaliiton ja kuntakentän puolesta!
Minna Karhunen
toimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa
[1] Huhtikuussa julkaistun selvityksen toteuttivat yhteistyössä Demi, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ry sekä Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry.
Tilaa uutiskirjeemme
