Tykkään kiusata kavereitani. Kun esimerkiksi pelaamme lappilaista korttipeliä tuppea, haastelemme monesti toiselle tiimille. Joskus saatamme piikitellä tiimikaveriakin huonosta ratkaisusta. Tällainen kiusaaminen tapahtuu kuitenkin aina hyvässä hengessä.

Puhekielessä kiusaamisella voidaan tarkoittaa monenlaista. Kiusaamista voi olla lievempää ja vakavampaa, leikkisää tai tahallista toisen satuttamista. Kiusaamisen syitä on monia. Se voi myös johtua tarpeesta paikata omaa heikkoa itsetuntoa tai oman sosiaalisen aseman pönkittämisestä.

Pahimmillaan kiusaaminen voi olla graavia henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka jättää ihmisille elinikäiset arvet. Olen nähnyt monia ihmisiä, joiden elämä on jatkuvaa kamppailua, ja monen asian taustalla on kiusaamisesta johtuva minäkuvan heikkeneminen ja identiteetin vääristymä. Ihmiset, jotka ovat kykeneväisiä vaikka mihin, ovat lamaantuneet elämän mittaiseksi ajaksi, koska kuvittelevat ettei heistä ole mihinkään. Tällaiset seuraukset eivät johdu leikkimielisestä kiusaamisesta. Tällaiset seuraukset johtuvat vakavan väkivallan uhriksi joutumisesta.

Koulussa kiusaaminen voi olla henkistä tai fyysistä. Henkistä kiusaamista on esimerkiksi haukkuminen, nolaaminen ja syrjiminen. Fyysistä taas voi olla lyöminen ja töniminen. Hyvin monessa kiusaamistilanteessa on kyse rikoksesta, vaikka se olisikin alle 15-vuotiaiden tekemää. Kun on kyse pahoinpitelystä, jossa on alaikäinen uhri, viranomaiset ovat joka tapauksessa velvollisia ilmoittamaan lastensuojeluun ja poliisille.

Väkivallasta on kuitenkin lähtökohtaisesti kyse aina, kun tarkoituksena on satuttaa tahallisesti toista. Tämä pätee sekä fyysiseen että henkiseen väkivaltaan riippumatta siitä, täyttyvätkö kriteerit viranomaisen ilmoitusvelvollisuudelle.

Lapsi ei osaa säädellä toimintaansa automaattisesti vaan tarvitsee vanhempien ja aikuisten tukea ymmärtääkseen, miksi jotain ei saa tehdä ja millä työkaluilla voi pyrkiä jättämään vääränlaisen toiminnan pois. Merkittävä tekijä lapsen käytöksen säätelyn tukena on teon vakavuuden ja siitä seuraavien rangaistusten ymmärtäminen.

Jos aikuinen loukkaa toisen kunniaa tai kohtelee toista väkivaltaisesti, hän voi joutua maksamaan korvauksia ja sakkoja tai jopa kärsimään vankeustuomiota. Lasta ei tietenkään laiteta vankilaan, vaan koulun keinoja ovat esimerkiksi rehtorin puhuttelu, jälki-istunto ja väliaikainen erottaminen koulusta.

Väitänkin, että kouluissa olisi hyvä puhua kiusaamisen sijasta väkivallasta. Väkivalta on ehdottoman kiellettyä, ja lasten tulisi ymmärtää mitä väkivalta on ja mitä siitä seuraa. Kiusaamisesta puhuminen ei mielestäni anna lapselle oikeaa kuvaa. Miksi aikuisten välinen väkivalta on väkivaltaa, mutta lasten välinen väkivalta on kiusaamista? Lapsen päässä tämä kääntyy helposti niin, että kyseessä ei ole yhtä vakava asia.

On paljon hyviä kokemuksia kiusaamisen loppumisesta, kun on otettu oikeat keinot käyttöön. Lapsista on tehty lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelu yhdessä poliisin kanssa on selvittänyt tilannetta. Tilanne on saatu mahdollisesti soviteltua ja kiusaajat ovat ymmärtäneet tekojensa vakavuuden. Lapsille on kerrottu, että kyseessä on ollut väkivalta.

Lapsen on aina helpompi toimia, kun hänellä on selkeästi tiedossa, mitä saa ja ei saa tehdä ja mitä seuraa, kun tekee jotain kiellettyä. Kun otetaan oikeat termit käyttöön ja asetetaan selkeät seuraukset väkivallan tekijälle, voidaan ehkäistä ja vähentää koulussa tapahtuvan väkivallan määrää. Lapsille on hyvä kertoa näistä asioista jo ennen kuin kiusaamista ehtii tapahtua.

Henri Izadi

Sosiaalityöntekijä
Rovaniemen kaupunki
RIKO-hanke


Rovaniemen kaupungin RIKO-hankkeessa pilotoidaan oikeusministeriön asiantuntijatyöryhmän luomaa toimintamallia rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelemiseksi. Tarkoituksena on tukea rikoksettomaan ja päihteettömään elämään nuoria, joiden on epäilty osallistuneen useampiin tai vakaviin rikoksiin. RIKO-hankkeen asiakkaista moni on ollut osallisena myös koulukiusaamistapauksissa.

Työskentelyn ytimessä on yksilötyöskentely nuoren kanssa joustavalla työotteella sekä moniammatillinen työskentely, jonka avulla varmistetaan, että nuori saa itselleen tarpeelliset palvelut. Tämän lisäksi hankkeen työntekijät ovat toimineet työpareina K0-sovitteluissa Rovaniemellä.

05.08.2021
Projektityöntekijä Pietro Saari. Media ja kustantamot kertovat tarinoita ganstereista ja nostavat jalustalle entisiä rikollisia niin lehtijutuissa kuin kirjojen kansissa. Ihannoidaan ja kerrotaan kiillotettu kuva siitä maailmasta.
21.06.2021
Sosiaalityöntekijä Henri Izadi. Puhekielessä kiusaamisella voidaan tarkoittaa monenlaista. Kiusaamista voi olla lievempää ja vakavampaa, leikkisää tai tahallista toisen satuttamista.
18.06.2021
Projektityöntekijä Pietro Saari. Terve! Työskentelen projektityöntekijänä Aseman Lapset ry:ssä. Toukokuussa aloitin työt kokoaikaisena Ripa-hankkeessa, ja aloitan samalla pienimuotoisen kirjoitussarjan työstäni rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten kanssa. Niistä haasteista ja onnistumisista, joita oma taustani työhön tuo sekä parityömallista ammattilaisen rinnalla.
24.05.2021
Tutkimuskoordinaattori Julia Saarholm. Olen viime aikoina saanut tutustua uuteen kollegaani Pietroon, jonka elämä ei ole aina ollut helppoa.

Tilaa uutiskirjeemme

© 2020 Aseman Lapset ry