Katusovittelutoimintaa on toteutettu Suomessa 10 vuotta. Menetelmä on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia.  

Tässä sarjassa avaamme, millaisia ilmiöitä ja tilanteita toiminnassa kohdataan ja mitä nuorten arjessa läsnäolevat aikuiset voivat niille tehdä. 

 

Katusovittelussa kohdattuja ilmiöitä: Konfliktit somessa

 

Mistä on kyse?

Some on kiinteä osa yhä nuorempien nuorten arkea. Sen käytöstä ollaan vuoroin huolissaan, vuoroin muistutetaan sen positiivisista puolista. Somen välityksellä pidetään yhteyttä kavereihin ja jaetaan omaa arkea. Kaverit, oman koulun oppilaat, somevaikuttajat ja tubettajat ovat monelle tärkeitä esikuvia, joita seurataan ahkerasti. Nuoren identiteettityölle itsen peilaaminen muihin onkin tärkeää. Somessa myös omia kiinnostuksenkohteita on helppo löytää.

Toisaalta algoritmit voivat koukuttaa ja somen sisältö aiheuttaa myös paineita ja ahdistusta. Somessa nuoret myös helposti toimivat vapaammin keskenään ilman turvallisten aikuisten läsnäoloa sekä hyvässä että pahassa. Turvallisen kohtuukäytön ja somen pelisääntöjen ymmärtäminen onkin yhä tärkeämpää.

Sovittelussa tulee erityisesti esiin yksi somen varjopuolista: siellä esiintyvä kiusaaminen ja henkinen väkivalta. Toisinaan teot täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Nuorten keskuudessa erityisen suositut kanavat ovat Snapchat ja Tiktok. Mukavien sisältöjen lisäksi molempiin sovelluksiin laitetaan toisista myös virheellistä ja nöyryyttävää sisältöä suureen levitykseen.

Katusovittelussa saatujen kokemusten mukaan somessa tapahtuva kiusaaminen, häirintä ja uhkailu ovat yleisempää tyttöjen kuin poikien välillä. Konfliktitilanteissa poikien välinen somen käyttö on usein suoraviivaisempaa, kuten paikan sopimista välien selvittelyjä varten.

 

Millaisia tapauksia esimerkiksi on kohdattu?

Kahdella nuorten kaveriporukalla oli ollut riitaa, joka eskaloitui koulussa kahden nuoren väliseksi pahoinpitelyksi. Toisen porukan nuori kuvasi tilanteen, jossa näkyi muun muassa halventava teko toista kohtaan. Videon kuvannut jakoi videon AirDropin¹ kautta koko koululle, ja tämä lisäsi toisen osapuolen häpeää tilanteesta. 

Nuori lisättiin Snapchat-ryhmään, jossa oli hänelle tuntemattomia nuoria sekä yksi tuttu, jonka kanssa hänellä oli ollut riitaa. Uhrille tuntemattomat nuoret, jotka olivat toisen osapuolen kavereita, haukkuivat ja uhkailivat nuorta. Ryhmässä jaettiin uhriksi joutuneen kotiosoitetta sekä huoltajien kuvia. Osa nuorista uhkasi tehdä huoltajille jotain sekä tulla kotiovelle käymään.

Tekijä poseerasi kuvissa varastamansa asusteen kanssa ja kertoi, kuinka oli saanut asusteen ”nössöltä” helposti. Toisessa tapauksessa molemminpuolisessa pahoinpitelyssä nuori kerskui voittaneensa tasaväkisen tappelun, vaikka kumpikaan ei ollut tilanteessa häviäjä tai voittaja. 

Somekonflikteissa yleistä on, että nuori lisätään johonkin Snapchat-ryhmään. Ryhmässä saattaa olla jopa kymmenen nuorta, joilta uhriksi joutunut nuori saattaa saada useita viestejä, joissa häntä haukutaan tai uhkaillaan. Kynnys lukea viestit jo uteliaisuudesta on matala ja nuori saattaa niistä suivaantuneena helposti vastata takaisin.

Ryhmistä voi poistua ja estää henkilöitä mutta monesti joku lisää nuoren taas uuteen ryhmään. Uudet tunnukset on myös helppo luoda, jolloin estämisestä ei ole hyötyä. Ryhmään voi kuka tahansa ryhmässä oleva lisätä kenet tahansa ilman muiden tai esimerkiksi ryhmän perustajan lupaa, jolloin ryhmä ja vastakkainasettelu kasvavat.

Melko tavallista myös on, että nuoret ylpeilevät eri somealustoilla teoilla, joilla on esimerkiksi koulumatkalla alistanut toista. Uhrista saatetaan myös levittää erilaisia huhuja ja juoruja tai esimerkiksi salakuvata ja jakaa materiaalia laajasti.

 

Mitä selityksiä ilmiölle löytyy?

Monelle nuorelle some on ollut niin kiinteä osa kasvua, että heille on luontevampaa viestitellä kuin keskustella kasvotusten toisten kanssa. Viestitellessä nuoret eivät näe toisten ilmeitä ja eleitä eivätkä siten myöskään reaktioita, joita pahoista sanoista saattaa syntyä. Empaattinen keskusteleminen ja kuunteleminen eivät pääse kehittymään viesteillä käytyjen keskustelun kautta samalla tavalla kuin kasvokkaisessa keskustelussa.

Kynnys laittaa erilaisia kuvia ja videoita Snapchatiin on matala, sillä sisältö poistuu heti katsomisen jälkeen, ellei niistä oteta näyttökaappausta. Näyttökaappauksen ottamisesta menee kuitenkin tieto kuvan lähettäjälle. Harkinnan käyttö materiaalin levittämisessä saattaa siis vähentyä, kun sen jakaminen on nopeaa ja katoavaa.

Osa nuorista lähtee somekiusaamiseen ajattelemattomuuttaan. Osalla nuorista on taas heikko itsetunto, ja siksi kyseenalaisella ylpeilyllä pyritään nostamaan omaa sosiaalista statusta. Joskus kaverit yllyttävät tyhmiin tekoihin. Monesti nuoren on vaikea tunnistaa ja sanoittaa tilanteen selvitelyssä tekojensa syytä.

Aikuisten on vaikeampi päästä kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin väliin somessa kuin esimerkiksi koulussa. Somekiusaaminen jääkin helposti näkymättömäksi. Uhri voi hävetä eikä halua kertoa asiasta. Nuori voi myös pelätä, että häneltä kielletään somen käyttö.

 

Mitä aikuiset voivat tehdä?

Aikuisten on tärkeä pysyä perillä, mitä sovelluksia oma nuori käyttää. Luottamuksellisen keskustelusuhteen luominen on avainasemassa tässäkin ilmiössä, jotta nuori uskaltaa kertoa, jos hän kohtaa somessa jotain, josta haluaisi aikuisen kanssa puhua. Aikuisten ei kuitenkaan ole hyvä mennä ilman lupaa tai määräten nuoren puhelimelle, sillä myös nuorella on oikeus yksityisiin keskusteluihin ystäviensä kanssa. Nuoren kanssa voi kuitenkin yhdessä yhteisymmärryksessä tutustua somen sisältöön. Aikuisten on myös hyvä päivittää omia tietoa eri sovellusten toimintalogiikasta.

Toinen asia, johon olisi syytä kiinnittää huomiota on aikuisten oma nettikäyttäytyminen. Aikuiset tuntuvat usein unohtavan, että vaikka nuoret eivät itse olisi aktiivisia esimerkiksi netin keskustelupalstoilla, he kyllä lukevat niitä. Esimerkiksi nuorten väkivaltaista käyttäytymistä koskevassa uutisoinnissa aikuisten kommentointi on usein avoimen rasistista, väkivallalla uhkailua, ”saunan takana on tilaa” -tyyppistä kommentointia.

Kommenteissa leimataan helposti suuri joukko nuoria. Kirjoittelu myös herättää niitä lukevissa nuorissa pelkoa, vihaa ja ahdistusta. Myös aikuisten harkintakyky netissä siis selvästi laskee. Tärkeä olisi kuitenkin miettiä, miten muista ihmisistä – etenkin lapsista – puhutaan niin kotona kuin julkisesti, sillä puhetapa välittyy lapsille ja nuorille.

Nuori tarvitsee turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön yleensä konkreettisia ohjeita. On hyvä muistuttaa esimerkiksi siitä, millaista sisältöä itsestään kannattaa someen jakaa. Nuorten tunnekasvatus – sekä oma mielen hyvinvointi että toisten asemaan asettuminen ja toisten tarpeiden huomioiminen ovat olennainen osa myös somekäyttäytymistä.

Nuoren kanssa on tarpeellista keskustella sanojen voimasta ja muistuttaa, että nettikirjoittelu satuttaa ihan yhtä lailla kuin ilkeily kasvotusten. Joskus se voi tuntua jopa pahemmalta levitessään hetkessä esimerkiksi koko koulun tietoon. Yhdessä nuoren kanssa onkin tärkeä pohtia, millaista on toisia huomioiva ja mukava käytös somessa – ja miltä ilkeät teot itsestä tuntuisivat.


¹AirDrop on Applen langaton tiedonsiirto, jonka avulla voidaan lähettää tiedostoja lähellä oleviin laitteisiin ilman yhteystietoja, jos vastaanottaja hyväksyy tiedoston saapumisen. Se siis mahdollistaa, että esimerkiksi noloja kuvia voi lähettää suurelle joukolle, jos heillä on AirDrop päällä. Tiedostot voi estää sulkemalla AirDropin tai rajaamalla asetuksista, keneltä haluaa tiedostoja vastaanottaa.

.

Asiantuntijana Anne Toivonen, joka työskentelee kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa. Ennen katusovitteluun siirtymistä hän ehti tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan julkisissa tiloissa nuorten pariin jalkautuen. Sovittelun maailmaan Anne kouluttautui vuonna 2017.

.

Anne Toivosen profiilikuva

Anne Toivonen

kouluttaja, Katusovittelu
  • Katusovittelu
  • Nuorten rikos- ja konfliktityö

.

”Aikuisten on vaikeampi päästä kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin väliin somessa kuin esimerkiksi koulussa. Somekiusaaminen jääkin helposti näkymättämäksi. Uhri voi hävetä eikä halua kertoa asiasta. Nuori voi myös pelätä, että häneltä kielletään somen käyttö.”

.

Katusovittelu

    • Katusovittelu on sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita nuoria.
      .
    • Sovittelutoimistot ohjaavat katusovittelijoille muun muassa sellaisia tapauksia, joissa nähdään nuoren tarvitsevan erityistä tukea sovitteluprosessin aikana ja/tai sen jälkeen.
      .
    • Katusovittelijat ovat kasvatusalan ammattilaisia, jotka ottavat sovittelussa huomioon lapsuuden ja nuoruuden erityispiirteet sekä ikätason.​
      .
    • Sovittelussa sovittelija ohjaa tilannetta ja keskustelua. Ratkaisu voi olla esimerkiksi työkorvaus tai tulevaisuuden käyttäytymiseen sovittu asia.
      .
    • Aseman Lapset toteuttaa ja kehittää katusovittelutoimintaa Uudenmaan alueella yhteistyössä sovittelutoimistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
      .
    • Lisäksi katusovittelijat toteuttavat tilauksesta sovittelutaitoihin ja nuorten konfliktien parissa tehtävään verkostotyöhön liittyvää koulutusta kasvatusalan ammattilaisille ympäri Suomen sekä tarjoavat konsultaatiota nuorten konflikteihin liittyvissä kysymyksissä.
      .
    • Katusovittelutoimintaa toteutetaan STEA-avustuksella..
      .
      .
Aseman Lasten katusovittelutiimi: Anne Toivonenn ja Jessica Hakala.

Aseman Lasten katusovittelu-toiminnassa työskentelee tällä hetkellä Annen kanssa Jessica Hakala.

.

.

Tilaa uutiskirjeemme