Laajennettu sovittelu vahvistaa nuoren arjen tukiverkostoa

Kirjoitussarjan edellisessä osassa käsittelin itse sovittelua ja sen merkitystä. Pohdin tilanteita, joissa sovittelu mielestäni on oikeudenkäyntiä parempi vaihtoehto etenkin alaikäisten kohdalla. Tällä kertaa aiheena on conferencing- eli laajennettu sovittelu. 

Conferencing-sovittelu kokoaa yhteen sovittelun osapuolten lisäksi heidän lähiyhteisöjensä jäseniä. Esimerkiksi kiusaamistapauksen selvittelyssä paikalla voi olla koulun edustaja tai valmentaja. Nuorten tukemisesta tulee pitkäjänteisempää ja kokonaisvaltaisempaa, kun sovittelutilanteessa paikalla on vanhempien lisäksi myös muita aikuisia, jotka ovat nuorten arjessa läsnä. Nuorten parissa laajennettu sovittelu onkin erityisen suositeltava menettelytapa. 

Conferencing-termille ei ole olemassa vakiintunutta suomennosta, mutta usein siitä käytetään nimitystä laajennettu sovittelu. Se on perinteistä sovittelua laajempi restoratiivisen oikeuden muoto, jota on kehitetty eri puolilla maailmaa 1990-luvulta lähtien. Conferencing-sovitteluun pyydetään mukaan ihmisiä, joihin tapahtunut on jollain tavalla vaikuttanut tai jotka ovat osapuolille tärkeitä.

Alaikäisten kohdalla tausta-ajatuksena on, että lasta tai nuorta pyritään auttamaan kokoamalla hänen ympärilleen läheisistä ja tärkeistä ihmisistä koostuva aktiivinen tukiverkosto. Aseman Lasten katusovittelussa toimintatapaa oli hyödynnetty jo ennen kuin tutustuimme käsitteeseen ja sen määritelmään. Menetelmä sopii varsinkin pitkittyneisiin kiusaamistapauksiin, joissa osapuolten ja heidän huoltajiensa lisäksi paikalla on hyvä olla myös kiusaamistapahtumien kanssa työskennelleet aikuiset.

Rikos- ja riita-asioiden sovitteluissa osapuolilla on aina mahdollisuus ottaa ennalta sovittu tukihenkilö mukaan. Perinteisessä sovittelussa tukihenkilön rooli on olla osapuolen tukena, mutta hänellä ei ole aktiivista roolia sovittelukeskustelussa. Conferencing-menetelmässä asianosaisten lisäksi mukana olevat henkilöt ovat paikalla lähestulkoon tukihenkilön tavoin. Tukihenkilöiden rooli on kuitenkin tyypillisesti aktiivisempi kuin perinteisten sovittelujen tukihenkilöiden.  

Rooli vaihtelee riippuen siitä, mistä syystä conferencing-tukihenkilö on haluttu mukaan sovitteluun. Jos conferencing-tukihenkilö on todistanut konfliktitilannetta, hän voi antaa siitä lisätietoja. Lisäksi he voivat kertoa mahdollisuuksistaan tukea nuoria jatkossa. Nämä aikuiset ovat usein myös heitä, jotka osaavat vastata huoltajilta tuleviin kysymyksiin pitkittyneeseen kiusaamiseen liittyen, kuten koululla jo tehtyihin toimenpiteisiin. Sovitteluun osallistuvat yhteisön aikuiset ovat aina nuorten etukäteen paikalle hyväksymiä. Sovitteluun ei osallistu henkilö, johon nuoret eivät voi luottaa tai jos he kokevat aikuisen olevan puolueellinen tilanteessa.

Yhdessä tapauksessa koko yläasteen kestänyt riitatilanne oli saanut rikosasian täyttävän mittakaavan uhkailujen, herjausten ja somekiusaamisen muodossa. Tilanne oli eskaloitunut niin pahaksi, että nuorten oli haastavaa käydä samaa koulua. Konflikti oli laajentunut myös huoltajien välille siten, että myös huoltajien käytös täytti rikosnimikkeen tunnusmerkistön. 

Sovittelussa läsnä olivat osallisten ja heidän huoltajiensa lisäksi myös koulun erityisopettaja ja läheisen nuorisotilan työntekijä. Nuoret olivat saaneet itse valita heidät mukaan. Sovittelijoita tässä tapauksessa oli neljä, sillä myös huoltajat tarvitsivat omaa sovittelua. Aloitimme ja päätimme sovittelun yhdessä mutta välissä sekä huoltajat että nuoret saivat keskustella omasta tilanteestaan.  

Huoltajien ymmärrys tilanteesta kasvoi ja he saivat sovittua oman konfliktinsa. Samalla he saivat sovittua yhteisen linjan siihen, kuinka nuoria tuetaan asian sovittelemisessa. Erityisopettaja ja nuorisotyöntekijä kuulivat nuorten konfliktin kokonaisuudessaan ja saivat heti tiedon, mitä jatkosta sovittiin. Näin he pystyivät sovittelun jälkeen tukemaan nuoria arjessa paremmin. Nuoret puolestaan tiesivät, että heidän puoleensa on helppo kääntyä, jos asiaa pitää vielä käsitellä aikuisen kanssa.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koordinoinut conferencing-menetelmän kehittämistyötä, mallintamista ja käyttöönottoa vuodesta 2019 alkaen. Conferencing-sovittelut jouduttiin koronapandemian aikana lakkauttamaan kokoontumisrajoitusten vuoksi ja kehittämistyö jouduttiin hetkeksi jättämään tauolle. Rajoitusten väistyessä olemme jälleen päässeet käyttämään menetelmää. 

Oman kokemukseni mukaan tämä menetelmä on erittäin onnistunut tapa sovitella nuorten juttuja. Menetelmä kerää saman pöydän ääreen aikuisia, jotka voivat olla tukemassa nuoria. Nuorille on tärkeä viesti, että heidän arjessaan on aikuisia, jotka tietävät asiasta. Tämä nostaa kynnystä uusia tekoa sekä auttaa nuoria hakemaan apua tilanteeseen jatkossa. Menetelmä luo sovittelijalle lisähaastetta huomioida kaikki osapuolet suuren osallistujamäärän vuoksi. Sovittelijan tulee olla erityisen tarkkana tilanteessa. 

Conferencing luo myös mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, koko kylä kasvattaa -mentaliteettiin. Nuorille tuo turvaa ajatus, että aikuiset ovat yhdessä tukemassa heitä ja heidän puolellaan. Myös vanhemmille on usein huojentavaa, kun konkreettisesti osoitetaan, etteivät he ole yksin vastuussa kasvatustehtävässään. On rikkaus, kun nuorella on useita luotettavia aikuisia elämässään.  

Lue lisää conferencing-menetelmästä:

Käsikirja lasten ja nuorten sovitteluihin. 

Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa.

Lue lisää katusovittelusta.

Olen Anne Toivonen ja työskentelen kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa.  Ennen katusovitteluun siirtymistä ehdin tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan kadulla. Sovittelun maailmaan kouluttauduin vuonna 2017.

Katusovittelijan päiväkirjassa tutustutaan sovitteluun, katusovitteluun sekä omiin kokemuksiini nuorten parissa toimimisesta. Blogitekstien tarkoitus on lisätä ymmärrystä rikosten taustalla olevista syistä ja siten edistää rikoksilla oireilevien nuorten hyvinvointia. Teksteissä käsitellään sovittelun merkitystä sekä tärkeitä ajankohtaisia asioita, joihin sovittelun kautta voidaan vaikuttaa.

 ”Conferencing-sovittelu kokoaa yhteen sovittelun osapuolten lisäksi heidän lähiyhteisöjensä jäseniä. Nuorten tukemisesta tulee pitkäjänteisempää ja kokonaisvaltaisempaa, kun sovittelutilanteessa paikalla on vanhempien lisäksi myös muita aikuisia, jotka ovat nuorten arjessa läsnä.”