Sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin sovittelusta yleisesti ja pohdin nuorten konfliktiherkkyyttä.

Tällä kertaa pohdin alle 15-vuotiaiden tekemää rikollisuutta ja rikosvastuuikää.   

Nuoruusikään kuuluu oman identiteetin etsiminen ja rajojen kokeilu – osalla se tarkoittaa myös rikollista toimintaa. Nuoruusikä onkin elämänkaaressa rikosaktiivista aikaa¹.

Alle 15-vuotiasta pidetään automaattisesti syyntakeettomana nuoren ikänsä vuoksi. Syyntakeettomuus tarkoittaa sitä, että rikoksentekijän katsotaan toimineen ymmärrystä vailla ja siksi tämä on rangaistusvastuusta vapaa. Alle 15-vuotias rikoksentekijä ei joudu oikeuteen eikä häntä rangaista teostaan.² 

Osa aikuisista on vakaasti sitä mieltä, että nuoret tekevät tarkoituksella rikoksen alle 15-vuotiaina, jotta siitä ei joutuisi vastuuseen. Moni ajattelee, että rikosvastuuiän laskeminen vähentäisi rikosten tekoa. Tulisiko meidän kuitenkin panostaa muihin keinoihin?  

Oman kokemukseni mukaan nuoret harvoin suunnittelevat rikoksia, joihin syyllistyvät. Nuorten tekemät rikokset ovat pääosin impulsiivisia tai elämyshakuisia tilanteita, joissa he eivät ymmärrä tilanteesta seuraavia seuraamuksia. Harva herää aamulla ja päättää illalla syyllistyä rikokseen.

Työstämme saatujen kokemusten myötä uskallan väittää, että rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentaminen ei ole oikea keino puuttua nuorten tekemiin rikoksiin. Kovemmat tuomiot eivät myöskään ole keino ratkaista ongelmaa. Tutkimusten mukaan vankeusrangaistukset yksin ei ole erityisen tehokas keino esimerkiksi estää uusintarikollisuutta³.

Sen sijaan rikoksilla oireileva nuori tarvitsee selvitystä rikollisen käyttäytymisen taustalla olevista syistä ja eri palveluiden avulla kokonaisvaltaista tukea rikospolulta irtautumiseen. 

Keskusrikospoliisin nuorten väkivaltaa käsittelevässä julkaisussa todetaan, että nuorten väkivaltarikollisuus vähentyi useimpien eri tietolähteiden mukaan 2010-luvun alkupuolella. Vuoden 2015 jälkeen alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat sen sijaan kasvaneet merkittävästi. Samanaikaisesti nuorten aikuisten väkivaltarikollisuus on edelleen vähentynyt. Havaittu kehitys voi joiltakin osin selittyä ilmoitusalttiuden kasvulla tai lainsäädännöllisillä muutoksilla. 

Työmme pohjalta syntynyt vaikutelma on, että alle 15-vuotiaiden teoista tehdään rikosilmoituksia herkemmin verrattuna aikaisempiin vuosiin. Alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosilmoitusten teko ei kuitenkaan saisi olla ensisijainen puuttumiskeino. He eivät ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa eikä poliisilla ole sen vuoksi asian suhteen tutkintapakkoa

Arvelen, että alle 15-vuotiaiden rikosilmoitusten määrän kasvu selittyy ainakin osittain sillä, että aikuiset eivät tiedä, kuinka vakavissa tilanteissa tulisi toimia. Yhä nuoremmat oireilevat rikoksilla ja aikuiset eivät ole pysyneet ilmiön tahdissa.

Sovittelu, erityisesti katusovittelu on yksi vaikuttava keino ennaltaehkäistä ja katkaista nuorten rikoskierteitä. Katusovittelijat voivat tarvittaessa jatkaa työskentelyä nuoren ja hänen perheensä kanssa sekä yhdessä etsiä tarvittavia muita palveluja rikoksettoman arjen tukemiseen. 

Sovittelu soveltuu hyvin alle 15-vuotiaille, kun asioita käsitellään heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Sovitella voi jo alakouluikäisten kanssa ja oma kokemukseni on, että jo ensimmäisellä luokalla olevat lapset osaavat keskustella ikävistä tilanteista.

Konfliktitilanteissa sovittelu on hyvä saada aikaiseksi jo varhaisessa vaiheessa, jotta riita-asia ei kärjisty myöhemmin rikosasiaksi. Riita-asioiden selvittäminen sovittelun keinoin varmistaa konfliktin osapuolten mahdollisuuden selvittää asia yhdessä sekä huomioida molempien osapuolten tunteet ja tarpeet tapahtuneesta.  

Lasten ja nuorten on tärkeä saada tulla kuulluiksi asiassaan sekä kohdelluiksi tasa-arvoisesti ja arvostavasti – olivat he sitten tekijöitä tai uhreja. Epätasa-arvo lisää katkeruutta ja katkeruus lisää ongelmakäyttäytymistä muita kohtaan. 

Vinkit nuorten konfliktitilanteisiin

  1. Keskustele erikseen kaikkien osapuolten kanssa, jotta saat selville kokonaiskuvan sekä taustalla olevat syyt. Kuuntele, älä tee johtopäätöksiä tai toimenpiteitä kuuntelematta ensin kaikkia.
  2. Keskustele nuorten huoltajien kanssa tapahtuneesta puhelimessa tai kasvokkain. Kirjallisessa keskustelussa muodostuu helposti väärinkäsityksiä.
  3. Tee lastensuojeluilmoitus, jos nuoren käyttäytyminen huolestuttaa.
  4. Kokoa osapuolet ja heidän vanhempansa keskustelemaan tilanteesta yhdessä neutraalin aikuisen johdolla.

    TAITee sovittelualoite oman kuntasi sovittelutoimistoon heidän nettisivujensa kautta. Tämä on hyvä vaihtoehto varsinkin silloin, kun neutraalia aikuista ei löydy tai tilannetta olisi hyvä selvittää ulkopuolisen tahon kanssa. 

  

Lähteet

¹ Honkatukia, P. & Kivivuori, J. (toim.) (2006): Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221 & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 66). Helsinki.

² https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-alle-15-vuotias 

³ https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-risenjulkaisusarja/l1CTvAnMd/RISE_1_2015_Vankeinhoidon_vaikuttavuus_-_Onko_kuntoutukselle_tilastollisia_perusteita_Sasu_Tyni_vaitoskirja_net.pdf

 

Olen Anne Toivonen ja työskentelen kouluttajana Aseman Lapset ry:n katusovittelu-toiminnassa.  Ennen katusovitteluun siirtymistä ehdin tehdä noin kymmenen vuotta töitä nuorten parissa, josta suurimman osan kadulla. Sovittelun maailmaan kouluttauduin vuonna 2017.

Katusovittelijan päiväkirjassa tutustutaan sovitteluun, katusovitteluun sekä omiin kokemuksiini nuorten parissa toimimisesta. Blogitekstien tarkoitus on lisätä ymmärrystä rikosten taustalla olevista syistä ja siten edistää rikoksilla oireilevien nuorten hyvinvointia. Teksteissä käsitellään sovittelun merkitystä sekä tärkeitä ajankohtaisia asioita, joihin sovittelun kautta voidaan vaikuttaa.

“Nuorten tekemät rikokset ovat pääosin impulsiivisia tai elämyshakuisia tilanteita, joissa he eivät ymmärrä tilanteesta seuraavia seuraamuksia. Harva herää aamulla ja päättää illalla syyllistyä rikokseen.”

Lisää blogitekstejä

Tilaa uutiskirjeemme

© 2020 Aseman Lapset ry