On ollut todella palkitsevaa pysähtyä viimevuosina pohtimaan myös omaa tapaa kohdata nuoria ja sitä, miten se vaikuttaa nuoreen. Vaikka kohtaamista itsessään en pidä itsestään selvyytenä, ei sitä useinkaan tule mietittyä. Se on sisäänrakennettua.
Syksyllä 2021 tekemässäni YAMK opinnäytetyössäni sain jälleen vahvistusta siihen, että tapani kohdata nuoret, on hyvä tapa. Tavallani kohdata nuori olen myös enemmän tai vähemmän tiedostamatta luonut nuorelle pysyvyyttä ja kiinnittymistä. Kohdatessani nuoren pyrin aina luomaan kohtaamisesta positiivisen. Riippumatta nuoresta, tilanteesta, ympäröivästä paikasta tai vaikka säästä. Se kohtaaminen voi olla sen nuoren ensimmäinen tai jopa ainoa positiivinen kohtaaminen sinä päivänä tai jopa viikkona.
Nuorelle sillä on suuri merkitys, että hänet kohdataan aidosti sellaisena kuin hän on. Nuori kohdatessa, häntä ei arvoteta tai luokitella millään tavalla. Hänen tekemisensä tai ajattelutapansa ei vaikuta siihen, miten kohtaan hänet. Tämän kaltainen kohtaamista katsotaan myönteiseksi tunnistamiseksi. Se on oma toimintamallinsa kohtaamisessa. Aloittaessani Aseman Lapsilla työskentelyn sain nopeasti myös huomata, että se on yhdistyksen sekä Walkers-toiminnan yksi kantavista arvoista. Minun oli siis helppo samaistua ja sitoutua näihin arvoihin.
Opinnäytetyössäni tutkin Helsingin Walkers-kahvilan kävijöitä, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta. Tutkimusaineisto oli kerätty haastattelemalla näitä nuoria. Nuorten haastatteluita tuohon mennessä oli kertynyt 91 kpl. Tutkielmassani sain jälleen vahvistusta myönteisen tunnistamisen merkittävistä vaikutuksista nuorisotyössä sekä nuorten kohtaamisessa. Nuorten kohtaamisen tavalla on merkittävä vaikutus myös nuorten kiinnittymiseen. Kohtaaminen luo myös toiminnan vetovoimaa ja houkuttavuutta. Nuoret itse myös kertovat kuinka kohtaaminen on vaikuttanut toimintaan kiinnittymiseen.
Liki 90 % haastateltavista nuorista sanoo työntekijät syyksi siihen, miksi on jatkanut käymistä Walkers-toiminnassa. Näiden nuorten kohdalla voidaan sanoa, että on myös syntynyt merkityksellinen asiakassuhde. Nuorten haastatteluita tutkiessa nousi monessa kohdassa työntekijän merkitys nuoren kiinnittymisessä palveluun. Monet nuoret tulevat mukaan jonkun muun tekijän kautta, kuten kaverin mukana, mutta pysyvyyttä luo työntekijät ja heidän tapansa kohdata nuoret.
Walkers-toiminta, jonka arvoihin myönteinen tunnistaminen vahvasti kuuluu, on pystynyt nimenomaan sen avulla vastaamaan nuorten muuttuneisiin tarpeisiin ja samalla luomaan nuorelle merkityksellisen paikan, johon nuori voi ja haluaa sitoutua pitkäksi aikaa. Myönteisen tunnistamisen menetelmä luo nuorelle täysin erilaisen lähtökohdan olla mukana toiminnassa sekä mahdollisuuden luoda luottamuksellinen suhde turvalliseen aikuiseen kuin toiminta, jossa tätä menetelmää ei näin vahvasti ole otettu käyttöön.
Nuorten kanssa kulkiessa ja heitä kohdatessa on myös itselleni jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Walker-toiminnassa haastateltujen nuorten sanomisia lukiessani kiteytin ajatukseni näin:
Tarkemmin opinnäytetyöstä, jossa tutkitaan työntö- ja vetovoimatekijöitä Walkers-toiminnan laadullisen arvon määrittelijöinä. Myönteinen tunnistaminen esiintyy osana työntö- ja vetovoimatekijöiden syntymisessä. Työ on tehty XAMK:n ylemmän amk-tutkinnon suorittamiseen.
Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817555